Kategoria: Kulttuuri
-
Emolevy
Kauksi Ülle: Imäplaat. Seto Ateljee Galerii 2005. Imäplaat eli ”Emolevy” on kirjallinen CD-levy, jossa Kauksi Ülle esittää, osin myös laulaa tulkinnat 26 omasta runostaan. Teksteistä vanhin lienee Kesk umma mäke runoilijan esikoiskokoelmasta vuodelta 1987 (’Omalla mäellä’). Muut ovat tuoreempaa perua vaihtelevista alkuperäisteoksista, joita Kauksi Üllelle on tähän mennessä kertynyt alun toistakymmentä. Niiden rinnalla kannattaa tuoda…
-
Terveellinen kevätruoka ternimaidosta
Lehmien poikiminen ajoittui ennen tavallisesti kevättalveen ja siksi uunijuusto eli setoksi tsäärpiimävorm kuuluu oleellisesti tähän vuodenaikaan. Ruoka on tunnettu myös Suomessa, jossa sillä on muitakin nimiä, kuten vasikantanssi, sonnintöyssy ja pihkamaitojuusto. Ternimaito on proteiinipitoista ja siksi siitä voi tehdä vaikka ohukaisia ilman kananmunaa. Lisäksi ternimaidolla on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Joitakin vuosia sitten se oli jopa…
-
Mare Pihon kirja Petseristä
Mare Piho: Petseri – 20 saj. väike Euroopa linn. Tänapäev 2013 Viime vuosina olen matkaoppaita kirjoittaessani ja lukiessani havainnut, että yksi hyvä kuva todellakin kertoo enemmän kuin sata sanaa. Ja vielä parempi on kun on hyvä kuva ja sitä selittämässä ja täydentämässä hyvä kuvateksti. Ja juuri tällaisesta kirjasta on nyt kyse! Tänä keväänä 80 vuotta täyttänyt…
-
Mare Piho: Petserin luostari
Petserin kaupunki on saanut alkunsa luostarista ja sen ympärille syntyneestä asutuksesta. Petserin luostarin johtaja Kornelius (1529–1570) keräsi ja merkitsi muistiin paikallisten ihmisten muisteluksia luostarin alkuvuosista. Perinnetiedon mukaan tulevan luostarin seudulla, Kamenetsin puron jyrkillä rannoilla, kasvoi lähes läpipääsemätön tammimetsä. Siellä kävivät metsästämässä vain lähikylien asukkaat. Kerrottiin, että eräs Irboskan kaupungin asukas oli kerran ollut poikansa Selišan kanssa metsällä…
-
Setomaan(kin) pauloissa
Esa Koukkari: Kodasta kualaan – pertistä kerkkaan. Asuinrakennusten historiaa ja matkakuvia sukukansojemme mailta. Kustantajat Sarmala ja Rakennusalan kustantajat, Helsinki 2003. Rakennusmestari Esa Koukkari on vieraillut lukuisten suomensukuisten kansojen tykönä erään väittämän mukaan ”satunnaisesti” mutta silti ilmeisen määrätietoisesti. Hänen taivalluksensa ovat ulottuneet Ylä-Savon Vieremältä aina Karpaattien laitamille tutkimaan unkarilaisten menneisyyttä kirjassa Maasta, kivestä ja puusta (2005).…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5b: Mikitamäen vanha ja uusi tsasouna
Mikitamäen vanha tsasouna on siis ilmeisesti rakennettu vuonna 1694. Kyseessä on Toomapühäpäävä tsässon; kirkkopyhä on Toomapühäpäiv, Ollõtuspühä, Kõllapühäpäiv; Tuomaan päivä, Apostoli Tuomaan sunnuntai, viikko pääsiäisen jälkeen (eli meille, jotka emme vietä pääsiäistä ja siihen liittyviä kirkollisia juhlapäiviä vanhan kalenterin mukaan olisi Toomapühäpäiv tämä viikon sunnuntai). Rakennuksen mitat: 462 x 329 cm; sisätila 8,2 m2 ja avoin kuistiosa 3,4 m2. Hirsirakennus,…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5a: Mikitamäen tsasouna ennen restaurointia
Neuvostovallan aikana annettiin korkeammalta taholta vuonna 1959 määräys, että tsasouna pitää siirtää keskeltä kylää ”piiloon” lahoamaan ja näin myös tehtiin. Mikitamäen seudulla kerrotaan, että kaikki ne miehet, jotka osallistuivat 1959 tsasounan siirtämiseen, kuolivat ennenaikaisesti. Nykypäivän näkökulmasta kyseessä oli paha moka, jollei ihan rikoskin, sillä Mikitamäen vanha tsasouna on ilmeisesti rakennettu vuonna 1694 eli ts. se…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 4: Petserin Johanneksen tsasouna
Petserin Johanneksen tsasouna on Petserin kaupungissa Ivanovskaja/Jaani kadun päässä metsässä. Kyseessä on siis Jaani tsässon; nimikkopäivä onkin juhannus 7.7. (24.6.) ja tsasouna on käytössä. Kivinen suorakaiteen muotoinen tsasouna on rakennettu pyhän lähteen päälle ja puron viereen todennäköisesti vuonna 1890. Lähteen vedellä uskotaan olevan ihmeitä tekeviä ominaisuuksia. Tarinan mukaan samalla paikalla oli aikoinaan Johannes Kastajan kirkko.…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 3: Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna
Eräs kauneimmista Petserimaan tsasounista on Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna, aivan Irboskan linnoituksen muurin ja Talavskaja-tornin vieressä, mutta muurien ulkopuolella, vanhalla kyläkalmistolla. Se valmistui Tallinnassa asuneen puolalais-venäläisen arkkitehti Aleksand(e)r Vladovskin (1876–1950) suunnitelmien mukaan 1931. Kyseessä on Korsunin Jumalanäidin ikonin muistopäivän 14.10. (1.10.) tsasouna. Se on käytössä. Aleksand(e)r Vladovskin kaunis tsasouna muistuttaa nyt jo hävitettyä hänen…
-
Kalenteri 2024
—
kirjoittaja
Võro-seto tähtraamat vai kallõndri 2024. aastaga pääle. Kolmõskümnes viies aastagakäük. Võro Selts VKKF 2023. Kuten kirjatiedoista yltä käy ilmi, võrolais-setolainen kalenteri ilmestyy vuonna 2024 peräti 35. kerran. Toden totta: ensimmäinen kalenteri ilmestyi jo neuvostoaikana. Sen toimitti Kaido Kama, setoja koskevan osuuden Paul Hagu. Vuoden 1990 kalenteri ehti vihkoseen merkityn julkaisuajankohdan mukaan nähdä päivänvalon edellisvuonna 1989,…