Kategoria: Uskonto
-
Urbõpäiv
Urbõpäiv – liikkuva pyhä, sunnuntaina viikkoa ennen pääsiäistä Suomessa: Palmusunnuntai; Herran ratsastus Jerusalemiin Virossa: Palmipuudepüha; Urbepäev; Kristuse/Issanda Jeruusalemma minemine Yksi setojen suurista 12 juhlapäivästä. ”Urpupäivää”, virposunnuntaita juhlitaan sunnuntaina viikkoa ennen Pääsiäistä ja se myös aloittaa Suuren viikon. Koko viikon aikana ei tehdä töitä, vain pieniä askareita ja valmistellaan juhlaa. Isommat työt tehdään ennen tätä viikkoa. Monissa paikoissa ympäri…
-
Lihahiideh 2025
Oikeastaan kyseessä on sanapari: lihahiideh – lihavõõdõh. Näin setoksi, võroksi pikemminkin: lihahiideq – lihavõttõq. Lihahiit, lihahiideh / lihahiideq voidaan kääntää laskiaiseksi ja lihavõõdõh / lihavõttõq pääsiäiseksi, mutta jos ollaan ihan sanatarkkoja niin ensinmainittu tarkoittaa lihasta luopumista eli ts. lihan syönnistä luopumista ja jälkimmäinen taas lihan ottamista eli ts. lihan syönnin aloittamista. Kyse on siis Suuren…
-
Luostarinjohtaja Kornelius, setojen Karnil
Kornelius syntyi pihkovalaisen bojaarin poikana 1501. Luostarielämään hän perehtyi Pihkovan Mirožkin luostarissa. Kuuluisaksi hän tuli Petserissä ja Petserin luostarin johtajaksi hänet valittiin vielä nuorena miehenä 1529. Korneliuksen toimiessa Petserin luostarin johtajana luostarin varallisuus ja vaikutusvalta kasvoivat. Kornelius rakennutti luostarin ympäri puolustusmuurin 1558–1565. Hänen aikanaan luostarin munkit tekivät ympäristössä aktiivista sananjulistustyötä ja setot pitävät Korneliusta suuressa arvossa…
-
Petserin Aleksanteri Nevskin tsasouna
Petserin kaupungissa Sobornaja-aukiolla, Varvaran kirkon ja 40 martyyrin kirkon välissä Aleksanteri Nevskin tsasouna on Petserin eräällä tärkeimmällä paikalla, aukiolla juuri ennen Petserin luostarin pääsisäänkäyntiä, Varvaran kirkon ja 40 martyyrin kirkon välissä. Vuonna 1883 rakennettu tsasouna on valkoinen ja varsin pieni. Tsasounan rakennuttivat petseriläiset juhlistamaan tsaari Aleksanteri II:n 25. vuotta Venäjän hallitsijana. Aikaisemmin tsasounassa oli rukoushetket…
-
Jouluq – talsipühiq
Suomen joulu-sana on selvästi saatu skandinaaveilta, mutta missä vaiheessa, milloin – se onkin sitten jo hankalampi juttu eikä siihen tänään mennä. Suomen, viron, vatjan ja isurin kielessä tunnetaan joulu, jõulu jne. -sana, samaten saamelaiskielissä, mutta karjalan, vepsän ja jopa ersän kielessä on käytössä toinen sana eli venäjästä saatu, esim. karjalan roštuo ~ roštua ~ roštuva…
-
Irboskan Troitsa tsässon
Irboskan Troitsan tsasouna Irboskassa, Minsk-kadun varressa, viiden tien risteyksessä Tämä käytössä oleva tsasouna on siis Suvistõpühi eli Troitsa tsässon; juhlapäivä on helluntai eli suvistõpühi eli troitsa. Todennäköisesti tsasouna on rakennettu 1700-luvulla. Kivinen pelkistetty suorakaide, jonka katto ulottuu edessä pitkälle, ilmeisesti tukipylvät ovat joskus hävinneet. Rakennuksen takaseinä on hyvin paksu ja sen sisässä on syvennys ikoneja varten.…
-
Nahtsipäiv
Nahtsipäiv Setoilla 11.11. Suomessa pyhittäjämarttyyri Anastasia Roomalainen (29.10.) Nahtsipäivää juhlittiin aikoinaan monissa Setomaan kylissä: Küllätüvä, Meldova, Serga, Suurõ-Rõsna, Säpina, Uusvada ja Rokina. Näissä ja vielä muissakin kylissä oli aikoinaan nahtsitsässonia. Nahtsipäivä on juhlapäivä, jota on vietetty pitkään lähes koko Petserimaalla, mutta nykyisin lähinnä vain Meremäen seudulla. Nahtsipäivänä tsasounissa järjestettiin rukoushetkiä, mutta pyydettäessä pappi ja ikoni tuotiin ihmiselle kotiin,…
-
19. elokuuta on paasapäiv
Huomenna on 19. elokuuta eli Paasapäiv eli Ubinapühä. Meillä Suomessa käytämme nimiä Kirkastussunnuntai tai ortodokseilla Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen. Sitä vietetään 6.8., mutta vanhan kalenterin mukaan siis 19.8. Paasapäiv on Obinitsan kylän ja seudun setojen suuri juhlapäivä. Oikeastaan on kyse tyypillisestä elonkorjuuajan juhlasta, aivan erityisesti juhlitaan uuden satokauden omenoita (siitä päivän ”lempinimikin” Ubinapühä) ja hunajaa. Paasapäivään…
-
Lindsin ”ikonitalonen”
Lindsi ikoonimajake Pienessä Lindsin kylässä on säilynyt vanha pyhä puu, Lindsi laudsipetäi. Joitakin vuosia sitten kylään rakennettiin vanhantyyppinen ikoonimajake eli pieni tsasouna, joka on pylvään päässä. Kaikki Petserimaan ja Setomaan vanhat pylvästsasounat ovat tuhoutuneet, tosin niistä on säilynyt valokuvia. Ensimmäinen vanhan pylvästsasounan kopio rakennettiin Viron ulkomuseoon Rocca al Mareen ja sen jälkeen niitä on rakennettu…