Kategoria: Uskonto
-
19. elokuuta on paasapäiv
Huomenna on 19. elokuuta eli Paasapäiv eli Ubinapühä. Meillä Suomessa käytämme nimiä Kirkastussunnuntai tai ortodokseilla Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen. Sitä vietetään 6.8., mutta vanhan kalenterin mukaan siis 19.8. Paasapäiv on Obinitsan kylän ja seudun setojen suuri juhlapäivä. Oikeastaan on kyse tyypillisestä elonkorjuuajan juhlasta, aivan erityisesti juhlitaan uuden satokauden omenoita (siitä päivän ”lempinimikin” Ubinapühä) ja hunajaa. Paasapäivään…
-
Lindsin ”ikonitalonen”
Lindsi ikoonimajake Pienessä Lindsin kylässä on säilynyt vanha pyhä puu, Lindsi laudsipetäi. Joitakin vuosia sitten kylään rakennettiin vanhantyyppinen ikoonimajake eli pieni tsasouna, joka on pylvään päässä. Kaikki Petserimaan ja Setomaan vanhat pylvästsasounat ovat tuhoutuneet, tosin niistä on säilynyt valokuvia. Ensimmäinen vanhan pylvästsasounan kopio rakennettiin Viron ulkomuseoon Rocca al Mareen ja sen jälkeen niitä on rakennettu…
-
Härmä tsässon
Härman kylässä vanhalla kalmistolla oli aikoinaan tsasouna ehkä jopa kaksikin. Rakennuksista toinen kuului tarinoiden mukaan pakanoille (todennäköisesti Pekoa palvelleille) ja ortodoksipappi oli määrännyt sen poltettavaksi, mutta sai itse tarinan mukaan ”rangaistuksena” rupitaudin. Joka tapauksessa ortodoksinen tsasounakin hävisi tai tuhoutui Härmän kylästä ilmeisesti jo n. 300 vuotta sitten. Härmän kylässä on kuitenkin säilynyt vanha entinen hautausmaa,…
-
Kiiora
Kiiora, esiintyy myös muodossa kiior, on sana, joka esiintyy setojen suuren lauluimän Anne Vabarnan 1927 sanelemassa Peko-eepoksessa. Eepoksen (ja siis Annen mielikuvituksen mukaan) kiiora on tammipuinen nuija tai nuijaa muistuttava esine, jonka eepoksen sankarin isä löytää viljapellosta ja jonka hän myöhemmin lahjoittaa pojalleen Pekolle. Eepoksessa kiioralla on kaksi eri käyttötapaa: toisaalta se aseenaan Peko sotii menestyksellisesti vihollisia vastaan ja toisaalta kiiora-nuija/sauvan pellon suuntaan ojentaen Peko siunaa ruispellon antamaan hyvän…
-
Suvistõpühi, Suvistõpühä, Troitsa
Suvistõpühi, Suvistõpühä, Troitsa – liikkuva pyhä, seitsemän viikon (50 päivän) kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen eli vanhan kalenterin mukaan tänä vuonna Setomaalla 23.6. Suomessa: Helluntai; Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Hengen juhla Kirkkopyhä: Luhamaan kirkko, Podmossan tsässon, Võmmorskin uusi ja vanha tsässon Helluntai on liikkuva juhlapyhä, 7. sunnuntai pääsäissunnuntain jälkeen. Se on kirkkovuoden neljänneksi tärkein juhla joulun, pääsiäisen…
-
Tito Colliander ja Petseri
Suomenruotsalainen kirjailija Tito Colliander syntyi Pietarissa 1904. Venäjän 1900-luvun alun temmellyksissä perhe jakautui: isä, joka opetti kadettikoulussa, joutui eroamaan samana vuonna kuin Tito syntyi. Äiti muutti lasten kanssa kymmeneksi vuodeksi Suomeen. Venäjän vallankumouksen jälkeen Tito Colliander jäi Suomeen, opiskeli Ateneumissa ja työskenteli piirustuksenopettajana. Vuosina 1936–1939 Tito, hänen kuvataitelijavaimonsa Ina ja ja pieni Maria-tyttärensä (muuten tunnetun…
-
Lindsi lautsipetäi
Värskan ja Verhuulitsan kylän rajalla seisoo Setomaan tunnetuin lautsipetäi. Mutta se ei ole suinkaan ainoa säilynyt vastaavanlainen puu Setomaalla, vaan niitä on useita ja aikaisemmin niitä oli vieläkin enemmän. Komea ja helposti löydettävä on Lindsin kylän lautsipetäi. Eli kun lähdet Lindsin kylästä esim. pylvästsasounan luota kohti Obinitsaa (eli lähintä kirkkoa ja hautausmaata), niin tie varressa mutkassa vasemmalla…
-
Mare Pihon elokuva: Mõla klooster
Yksi Setomaan nähtävyyksistä on Mõla, setojen vanha pakanallinen pyhä paikka, jonne valmistui ortodoksinen munkkiluostari 1400-luvulla. Se suljettiin vuonna 1764. Nykyisin samannimisen järven rannalla on kaunis kellotorni, kirkot, hautausmaat, rauniot ja pyhä lähde kirkon alla. Videon käsikirjoitus ja juonto: Mare Piho. Linkki vironkieliseen elokuvaan tekstin alareunassa! Dokumenttielokuvasta lyhyesti: Varsinaisesta luostarista on nähtävissä enää vain rauniot, mutta…
-
Ollõtuspühi eli Tuumapühäpäiv
Ollõtuspühi, Tuumapühäpäiv, Väiko lihavõõdõh, Kõllapühäpäiv – liikkuva pyhä, viikko pääsiäisen jälkeen Suomessa: Tuomaan sunnuntai eli Antipasha Viikko pääsiäisen jälkeen on ollõtuspühi eli pieni pääsiäinen. Uskottiin, että tähän saakka olivat taivaan portit avoinna. Uskottiin, että se, joka kuoli sillä viikolla, pääsi heti suoraan taivaaseen. Ollõtuspühänäkin keitettiin kanamunia ja käytiin kirkossa. Tuumapühäpäiv oli/on Mikitamäen vanhan ja uuden tsässonan sekä Lõpoljan tsässonan juhlapäivä. Jumalanpalveluksen jälkeen mentiin hautausmaalle kunnioittamaan…
-
Munaloomka
Eilen oli Setomaalla vanhan kalenterin mukaan ensimmäinen pääsiäispäivä. (Niitähän oli aikoinaan jopa kolme kappaletta!) Pääsiäistapoihin kuuluu munien lahjoittaminen vieraisille tulleille. Myös haudoille vietiin munia. Munia värjättiin ja värjätään sipulin kuorilla tai vihdoista saaduilla koivun lehdillä ja mukana piti olla myös punaiseksi värjättyjä munia. Eli setoksi: Lihavõõtõst värmiti munnõ verevä värmigaq, a suvidsõpühist värmiti sibulakuurigaq ja kõõlehtigaq.…