Emolevy

Kauksi Ülle: Imäplaat. Seto Ateljee Galerii 2005.

Imäplaat eli ”Emolevy” on kirjallinen CD-levy, jossa Kauksi Ülle esittää, osin myös laulaa tulkinnat 26 omasta runostaan. Teksteistä vanhin lienee Kesk umma mäke runoilijan esikoiskokoelmasta vuodelta 1987 (’Omalla mäellä’). Muut ovat tuoreempaa perua vaihtelevista alkuperäisteoksista, joita Kauksi Üllelle on tähän mennessä kertynyt alun toistakymmentä.

Niiden rinnalla kannattaa tuoda esiin juuri Imäplaat ja kirjallis-musikaalinen CD Baaban ja Kan Üülaul (’Yölaulu’, sanat Kauksi Ülle, sovitukset Evar Riitsaar, 2022), runovalikoimat viroksi (Emaemamaa, Eesti Keele Sihtasutus, 2005) ja suomeksi (Kultanainen, Taifuuni, 1997; Maaemon lapset, Palladium Kirjat, 2017), tekijän näytelmäjulkaisu Hitivabrik (Obinitsa Uus Teater, 2022) sekä vuosien varrella koko joukko eri aikakauslehdissä ilmestyneitä alkuperäis- ja käännösrunoja.

Emolevyn sisältö on tietokoneen sijaan omistettu esiäideille, joita ovat Tulen, Tuulen, Veden, Maan, Metsän, Viljan ja Karjan emot. Heitä kutsutaan suomaan väkevän voimansa naisten puuroon, joka keitetään sitä varten valmistetussa paikassa metsän siimeksessä, suojassa miesten pahoilta katseilta. Levyvihkosen ankaran varoituksen mukaan miesten kannattaa pysytellä kaukana myös puuronsyömisen jälkeisistä naisten karkeloista.

Tarton yliopiston Etelä-Viron kielen- ja kulttuurintutkimuksen keskuksen vuosikirjassa (V, 2006) Tiia Allas ylistää Emolevyä ”etnofuturistiseksi aktiksi”. Nostettakoon hänen havainnoistaan tähän sekin, että levy tulee tarpeeseen, koska monet eivät edelleenkään halua tai osaa lukea omaa kieltään kirjoitetussa muodossa. Harjoituksen puutetta siis, mutta sopii toivoa, että asenne on sen jälkeen muuttunut.

Levyn runoista ovat Maaemon lapsissa saaneet suomenkielisen asun maauskoiset rukoukset Hummugupalvõq (Aamurukous) ja Päävapalvõq (Päivärukous) sekä mainittu Omalla mäellä. Esikoiskokoelman nimiruno kuuluu suomeksi näin:

Mitä jos olisin pihlaja omalla mäellä

ja aina syksyisin

annan paljon marjoja

ja kutsun Sinut sateesta katveeseeni

ja näytän sinulle

marjaterttujen kypsät kasvot.

Linnut syövät niistä osan,

ja iso osa

menee myytäväksi…

Vaan jokunen harva latvan varjossa

ottaa sittenkin vastaan

varhaisen talven.