Kategoria: Blogit

  • Tapio Mäkeläinen: Mare Pihon tietokirjaan verrattava kokonaisuus 

    Tapio Mäkeläinen: Mare Pihon tietokirjaan verrattava kokonaisuus 

    teoksessa Kallio, Kati; Grünthal, Riho; Saressalo, Lassi (toim.): Inkerikot, setot ja vatjalaiset. Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet. SKS 2021. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi noin viidessätoista vuodessa komean kirjasarjan alaotsikolla Maa, kansa, kulttuuri(t)/historia: Inkeri (1991), Viro (1995), Karjala (1998), Suomi (1999), Lappi (2003), Unkari (2004) ja Vepsä (2005) sekä hieman ”ulkojäseninä” teokset Suomenlahden ulkosaaret: Lavansaari, Seiskari, Suursaari, Tytärsaari (1996) ja Muinainen Kalanti ja…

  • Mare Piho: Setot Viron symbolina?

    Mare Piho: Setot Viron symbolina?

    ”Kun luemme setonaisten laulamisesta Saksanmaalla tai Venäjällä, Helsingin tai Pariisin konserttilavoilla, niin se pakottaa väistämättä pohtimaan, mitä he varsinaisesti esittävät, mitä symbolisoivat – vain oman etnisen ryhmänsä vai sittenkin myös koko Viron muinaista laulukulttuuria” (Salve 2000: 55). Tiettyjä vaikeuksia voimme nähdä jo käsitteessä symboli, vaikka termiä käytetään nykyään paljon kulttuuri- ja yhteiskuntatieteissä. Lainkaan korrektisti ei…

  • Mare Piho: Setojen siirtyminen kylmälle maalle

    Mare Piho: Setojen siirtyminen kylmälle maalle

    kirjoittaja

    in ,

    Suomentanut Hannu Oittinen Mare Pihon artikkelista Setude ümberasumisest külmale maale. Tsaarinaikaisessa kirjallisuudessa setot on tunnettu myös nimellä Pihkovan virolaiset, ja vuoteen 1920 asti he kuuluivatkin Venäjän sosiaalis-taloudelliseen järjestelmään. Entisestä Pihkovan kuvernementin osasta muodostettiin Viron tasavallassa oma hallintoyksikkönsä Petserinmaa (kansatieteessä Setumaa), jonka maanomistusolot poikkesivat muusta Virosta. Setomaalle tyypillinen maanomistusmuoto oli nk. hingemaa, kyläyhteisön (ven. обшина) haltuun luovutettu maa.…

  • Mare Piho 80

    Mare Piho 80

    Mare Piho syntyi 9. huhtikuuta sotavuonna 1944 Petserissä. Petserin ohella hänen lapsuuden maisemiinsa kuuluvat sukulaisten ja muiden läheisten kodit ympäri sen ajan Setomaata-Petserimaata. Seton kieli, setokulttuuri ja ortodoksinen usko tulivat jo lapsuuden kodista, samoin kuin kiintymys Petserin kaupunkiin. Kiinnostus menneisyyttä, setoja ja Petserin luostaria kohtaan vei Maren työskentelemään vuosina 1969–1986 Petserin museossa ja Petserin luostarissa.…

  • Mare Pihon bibliografiaa      (ja muutakin)

    Mare Pihon bibliografiaa (ja muutakin)

    (Alustava versio. Korjaukset ja täydennykset osoitteella tapio@tuglas.fi.) 1985 Zenskije metallitseskije ukrasenija setu XIX-seredinõ XX vv. Congressus sextus internationalis Fenno-Ugristarum. Syktyvkar 1985. Zenskije metallitseskije ukrasenija setu XIX-XX vv. 1986 Этнографическая тематика на VI Международном конгрессе финнов-угроведов. Псков: Псковский государственный объединенный историко-архитектурный и художественный музей-заповедник, 1986. Этнографические исследования сету в XX в. Псков: Псковский государственный объединенный историко-архитектурный и художественный музей-заповедник, 1986 1987 Это…

  • Setomaan(kin) pauloissa

    Setomaan(kin) pauloissa

    Esa Koukkari: Kodasta kualaan – pertistä kerkkaan. Asuinrakennusten historiaa ja matkakuvia sukukansojemme mailta. Kustantajat Sarmala ja Rakennusalan kustantajat, Helsinki 2003. Rakennusmestari Esa Koukkari on vieraillut lukuisten suomensukuisten kansojen tykönä erään väittämän mukaan ”satunnaisesti” mutta silti ilmeisen määrätietoisesti. Hänen taivalluksensa ovat ulottuneet Ylä-Savon Vieremältä aina Karpaattien laitamille tutkimaan unkarilaisten menneisyyttä kirjassa Maasta, kivestä ja puusta (2005).…

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5b: Mikitamäen vanha ja uusi tsasouna

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5b: Mikitamäen vanha ja uusi tsasouna

    Mikitamäen vanha tsasouna on siis ilmeisesti rakennettu vuonna 1694. Kyseessä on Toomapühäpäävä tsässon; kirkkopyhä on Toomapühäpäiv, Ollõtuspühä, Kõllapühäpäiv; Tuomaan päivä, Apostoli Tuomaan sunnuntai, viikko pääsiäisen jälkeen (eli meille, jotka emme vietä pääsiäistä ja siihen liittyviä kirkollisia juhlapäiviä vanhan kalenterin mukaan olisi Toomapühäpäiv tämä viikon sunnuntai).  Rakennuksen mitat: 462 x 329 cm; sisätila 8,2 m2 ja avoin kuistiosa 3,4 m2. Hirsirakennus,…

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5a: Mikitamäen tsasouna ennen restaurointia

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5a: Mikitamäen tsasouna ennen restaurointia

    Neuvostovallan aikana annettiin korkeammalta taholta vuonna 1959 määräys, että tsasouna pitää siirtää keskeltä kylää ”piiloon” lahoamaan ja näin myös tehtiin. Mikitamäen seudulla kerrotaan, että kaikki ne miehet, jotka osallistuivat 1959 tsasounan siirtämiseen, kuolivat ennenaikaisesti. Nykypäivän näkökulmasta kyseessä oli paha moka, jollei ihan rikoskin, sillä Mikitamäen vanha tsasouna on ilmeisesti rakennettu vuonna 1694 eli ts. se…

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 4: Petserin Johanneksen tsasouna  

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 4: Petserin Johanneksen tsasouna  

    Petserin Johanneksen tsasouna on Petserin kaupungissa Ivanovskaja/Jaani kadun päässä metsässä. Kyseessä on siis Jaani tsässon; nimikkopäivä onkin juhannus 7.7. (24.6.) ja tsasouna on käytössä. Kivinen suorakaiteen muotoinen tsasouna on rakennettu pyhän lähteen päälle ja puron viereen todennäköisesti vuonna 1890. Lähteen vedellä uskotaan olevan ihmeitä tekeviä ominaisuuksia. Tarinan mukaan samalla paikalla oli aikoinaan Johannes Kastajan kirkko.…

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 3: Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 3: Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna

    Eräs kauneimmista Petserimaan tsasounista on Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna, aivan Irboskan linnoituksen muurin ja Talavskaja-tornin vieressä, mutta muurien ulkopuolella, vanhalla kyläkalmistolla. Se valmistui Tallinnassa asuneen puolalais-venäläisen arkkitehti Aleksand(e)r Vladovskin (1876–1950) suunnitelmien mukaan 1931. Kyseessä on Korsunin Jumalanäidin ikonin muistopäivän 14.10. (1.10.) tsasouna. Se on käytössä. Aleksand(e)r Vladovskin kaunis tsasouna muistuttaa nyt jo hävitettyä hänen…