Piiriveere sipuli- ja kalapäivä Viron ulkomuseossa

Lokakuun 2. vietetään perinteisen markkinatapahtuman yhteydessä myös Seto mihkllipäeva (Mikkelinpäivää), jota aikaisemmin on vietetty kahdesti: lokakuun 12. lokakuuta oli maamihklipäev ja 14.10. venäläinen mihklipäev.

Samoin kuin Suomessakin oli tapana, niin Mikkelinpäivää vietettiin satokauden lopussa ja siihen liittyi monia tapoja sekä uskomuksia. Setot varmistivat karjan hyvinvoinnin ja seuraavan vuoden sadon myös pitämällä jumalanpalveluksia. Ja kuten Viron ulkomuseossakin, juhla päättyi lauluun, tanssiin ja musiikkiin.

Tapahtumapaikka on ulkomuseon Seto- ja Peipsivene-talojen luona.

Jos talveksi ei ole varattu vielä tarpeeksi sipulia, valkosipulia tai savustettua kalaa, tarjoaa sipuli- ja kalapäivä siihen hyvän mahdollisuuden.

Liput museoalueelle maksavat 8 euroa ja 6 euroa yli 64-vuotiaille. Perhelippu maksaa 16 euroa.

Piiriveere sipuli- ja kalapäivä. 2.10.2021. Kello 10.00 – 15.00.
Missä: Eesti Vabaõhumuuseum. Vabaõhumuuseumi tee 12, Tallinna. evm.ee
Miten: Bussit 21 ja 21 B Rautatieasemalta ja keskustasta. Omalla autolla tulevat voivat pysäköidä auton museon länsipuolella olevalle alueelle, josta on myös lyhyempi matka markkinapaikalle.

Terveellinen aamiaisruoka

Ne, jotka ovat kesällä liikkuneet Viron maaseudun eteläosissa, ovat nähneet vaaleanpunaisen sävyisenä kukkivia peltoja. Tattari kukkii heinäkuusta alkaen kuukaudesta puoleentoista.

Se on hyvä hunajakasvi. Yhden hehtaarin alalta mehiläiset keräävät noin 70–90 kiloa hunajaa. Tattarihunaja on ruskehtava ja sen kerrotaan sisältävän vaaleaan hunajaan verrattuna enemmän vitamiineja ja kivennäisaineita. Pelloille viedään kukkimisaikoihin mehiläispesiä, noin kolme hehtaarille.

Tattarihunaja on alan asiantuntijoiden mukaan hyvä hermostolle ja auttaa myös tulehduksissa. Terveysvaikutuksia saadaan lisää sekoittamalla siihen esimerkiksi karpaloita ja siitepölyä. Näin saatu hunaja on myös kipulääke ja auttaa vilustumisoireisiin.

Suomessa tattaria on käytetty lähinnä blinien valmistukseen, mutta nyt saa jo useista kaupoista tattarihiutaleita, joista valmistuu nopeasti aamupuuro. Koska se on gluteeniton, niin se sopii myös keliaakikoille. Samoja hiutaleita voi lisätä myös sämpylätaikinaan.

Tattarin maku poikkeaa hieman muista viljakasveista. Tarkasti ottaen sen lähin tuntemamme sukulainen on raparperi. Makua voi peittää hunajalla tai marjoilla ja näin saadaan vielä terveellisempi ruoka.

Kuva tattaripellosta: Toomas Tuul.

KESÄTEATTERIESITYS: PETSERIMAA IGATSUS

Taarka pärimusteater tuo tänä kesänä yleisön eteen kirjailija-toimittaja Ilmar Vananurmen tekstiin perustavan, Urmas Lennukin dramatisoiman ja Helena Kesosen ohjaaman näytelmän Petserimaa igatsus eli ”Petserinmaan ikävä”. Lavalla näyttelijät Siim Angerpikk, Jekaterina Moskalenko, Lauli Otsar ja Agur Seim. Muut tekijät Triinu Pungits, Mari Kalkun ja Enor Niinemägi.

Näytelmää esitetään näytelmän teeman mukaisesti melkein Viron ja Venäjän rajalla eli heinäladossa Säpinan kylässä.

10 esitystä klo 19.00 alkaen: 31.7., 5.8., 6.8., 7.8., 12.8., 13.8., 14.8., 19.8., 20.8. ja 21. elokuuta

PÄIV

On aika ottaa esittelyyn muutama ihan keskeisimmän sanaston sana.

ELI:

Päiv: päävä: päivä 1. ”päivä”; 2. ”aurinko”

Üü: üü: üüd ”yö”

Hummok: hummogu; hummogut/hummokut ”aamu, huomen”

Õtak/Õdak: õdagu; õdakut 1. ”ilta, ehtoo”; 2. ”länsi”

Kuva: Harri A. Sundell: Kesäpäivä

Piitrepäiv 12.7.

Uusvadan tsasouna

Suomessa: Pietari, Pekka; Pietarin/Pekan päivä; Apostolien Pietarin ja Paavalin yhteinen juhla (29.6.)

Virossa: Peetripäev; Suvine peetripäev; Pühade apostlite Peetruse ja Pauluse mälestus, Apostlite Peetruse ja Pauluse sündimine (29.6.)

Aikaisemmin Piitrepäivän kirmas oli Kitsõn kylässä, mutta nykyisin sitä juhlitaan naapurikylässä Uusvadassa. Uusvadan tsasounapyhä on kylläkin nahtsipäiv.

Entisinä aikoina oli Kesäinen Pietarin päivä juhlapäivä Etelä-, Itä- ja Kaakkois-Virossa eli alueilla joiden juhlapäiväkalenteriin on ortodoksisella kirkolla ollut merkittävä vaikutus.

Setomaan lauluissa mainitaan myös Piitrepäivän tulet, mutta yhtä yleistä kokkojen polttaminen ei silloin ollut kuin juhannuksena. Vanhan uskomuksen mukaan, kesän kuumin aika oli silloin ohi ja myös paarmoja oli siitä alkaen vähemmän. Piitrepäivän aikaan käytiin yhdessä metsässä tekemässä vihtoja. Sen sijaan ukkosta ja salamoita ”houkuttavat peltotyöt”, esim. heinäseipäiden tai -kekojen teko oli kielletty.

Ruokana suosittiin sõir-juustoa ja muita maidosta tehtyjä ruokia, sillä sinä päivänä loppui Pietarin päivän paasto.

Jos tänä kesänä on vielä Setomaalla käymättä, niin suosittelemme 12.7. menoa Uusvadan kylään. Tarjolla teatteria, perinteinen kirmasjuhla ja vielä muutakin. Ja niitä aitoja ihmisiä, setoja!

Undsõh

[Üts’ syna]

Tällä kertaa sana valikoitui ystäväni, valokuvaajan ja Setomaan asukkaan Harrin hienojen valokuvien perusteella. Kun Harri julkaisi naamakirjassaan eilen hienoja kuvia sumuisista Setomaan maisemista, aloin heti miettiä, että mikähän se sumua tarkoittava sana setoksi olikaan. Kirjaviroksi sumua tarkoittava sana on udu ja kyllähän suomeksikin puhutaan utuisesta säästä. Jotain samantapaista, muttei ihan? Ja vielä jotain kummallista, näin muistelin. Ja lähes oikeassa olinkin…

Kaakkois-Virossa on käytössä kolmekin sumua tarkoittavaa sanaa eli:

udsu (gen. udsu, part. utsu)

undsõq: undsõ: undsõt

undsõh: undsõ: undsõht

Ensimmäinen sana vastaa suomen ja (pohjois)viron vastaavia sanoja, klusiilia vain vastaa kaakkoisvirolaisissa kielimuodoissa vastaava afrikaatta.

Toinen sana on tietenkin võronkielinen ja kolmas seton- ja itävõronkielinen eli muistakaa että usein võron q-tä vastaa setossa h, esim. tuttu tervehdys: võrolainen tervehtii: Tereq! mutta seto: Tereh!

Mutta toivotaan, ettei undsõh, undsõq, udsu, udu ja sumu liikaa kiusaa meitä alkavana kesänä.

Foto. Harri A. Sundell

Värmiq

[Üts´ syna]

Üts´ syna -juttujeni aihepiiriä piti mielestäni laajentaa ja siksi valitsin sanan värmiq eli ”värit” Ja värejä tuleekin tänään ihan kunnolla!

Mutta ensin sana värm, monikon nominatiivissa värmiq. Vertaa suomen väri:värit ja vieron kirjakielen värv:värvid. Latasin Seto instituutin kotisivulla olevan koulusanaston ja nimenomaan sen version, mistä sanat löytyvät teemoittain. Suosittelen kaikille muillekin seton kielestä kiinnostuneille: www.setoinstituut.ee/download/vaike-eesti-seto-koolisonastik-teemavaldkondade-kaupa/

Mutta ne värit:

valkoinen: valgõ

sysimusta: hüdsimust

harmaa: hahk (gen. haha)

vihreä: hal´as

keltainen: kõllanõ; vahanõ

violetti, lila: tsirelikarva

ruskea: pruum

sinapinkeltainen: kanapasakõllanõ

punainen: verrev (gen. verevä)

punertava: verpjäs

vaaleanpunainen, roosa: roosanõ; mar´anäolinõ

tummanpunainen: vanaverrev

sininen: sinine (gen. sinidse)

syvänsininen: potisinine

taivaansininen: taivakarva

tummansininen: tummõsinine

vaaleansininen: hellesinine

Kuva: Võron kielen lasten sanaston kansi

Kipp´

[Üts´ syna]

Viime viikolla pääsimme vihdoinkin taas saunaan ja koska tänään on lauantai, niin on siis aika palata saunaan!

Viimeksi heitimme löylyä eli lõunat löylykauhalla, -kipolla eli setoksi tserbäk tai kopakõnõ. Mutta mistäs se vesi otetaan siihen kippoon tai kauhaan? Se on kipp´ tai deminutiivimuodossa kipikene. Suomeksi (ainakin saunatuotemyymälöiden mukaan) saunakiulu tai viroksi saunakibu. Tietenkin kipp´ on (ollut) monikäyttöinen, siinä on voinut olla monenlaista nestettä monissa eri tilanteissa: juomavettä, maitoa, piimää, pontikkaa, kaljaa jne.

Muuten sekä viime viikon että tämän viikon sanojen kuvista – kiitokset taas Harrille ja Evarille – näkyy, että nykyisin tuotteet ovat kovin samantapaisia ja jopa samannäköisiä sekä Suomessa että Virossa ja siis jopa Setomaalla. Suomalaisille tiedoksi, että suuri osa kummankin viikon tuotteista myydään kyllä merkinnällä Made in Finland, mutta tehdään nykyisin kuitenkin alihankintatyönä Virossa, ei kuitenkaan Setomaalla, vaan Peipsin rannoilla Avinurmessa – toivottavasti ei vielä sentään Kiinassa, kuten jo tietävämmät pelottelevat…

Kuva: Harri A. Sundell

Tserbäk

[Üts´ syna]

Üts´ syna -juttujeni viides sana ja pikku tarina jo kuukausia sitten oli savvusann. Mainitsin silloin myös kaakkoisvirolaisten savusaunaperinnteen pääsyn UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon marraskuussa 2014.

On siis korkea aika palata saunaan!

Savusauna on siis savvusann tai myös hieman pohjoisvirolaisemmassa muodossa suidsusann. Ja saunassa tietenkin heitetään löylyä: lõunat hiitmä tai lõunat viskama tai tsiukama tai tserpämä. Ja tästä viimeksimainitusta verbistä saadaan myös tserbäk eli ”löylykauha”. Toinen sana mitä kaakkoisvirolaiet löylykauhasta käyttävät on kopakõnõ.

Ja muistakaa ne toivotukset: saunaan tulija toivottaa saunassa olijoille: Jummal´ sekkä! [”Jumala (tulkoon teidän) joukkoonne/sekaanne”) ja saunassa jo olijoiden vastaus tulijalle: Sekäq eis´ ! [(Tule) joukkoon/sekaan itse!] tai Jummal´ hää miis (”Jumala (on) hyvä mies!”).

Foto: Harri A. Sundell