Kategoria: Blogit
-
Setojen ystävät ry:n jäsenkirje 26.2.2026
Jäsenyys Setojen ystävät ry (ent. nimi Setukaisten ystävät ry) on pieni, mutta pippurinen suomalainen kansalaisjärjestö. Emme saa Suomen tai Viron valtiolta valtionapua tai muuta tukea eikä Setomaan toimijoillakaan ole oikein mahdollista tukea meitä taloudellisesti. Niinpäyhdistyksemme lähes ainoa tulonlähde ovat jäsenmaksut. Toimintamme jatkumisen kannalta on hyvin tärkeää, että jäsenemme maksavat jäsenmaksunsa, nekin, joilta asia on kenties…
-
Õie Sarv sai elämäntyöpalkinnon
Võrun maakunta antoi tunnetulle setoaktivistille ja setokulttuurin moniottelijalle Õie Sarvelle (s. 1955) joulukuussa 2025 arvostetun elämäntyöpalkinnon. Õie – setoksi Õiõ – on kertonut, että asui lapsuudessaan samassa huoneessa isoäitinsä Matrjona (Mat’o) Suuveren kanssa, jolta hän oppi ensimmäiset setoleelonsa ja omaksui loistavan seton kielen taitonsa. Mat’o Suuvere (o.s. Vabarna) oli kuuluisan setojen lauluimän eli lauluemo Anne Vabarnan vanhin tytär.…
-
Viiristminõ
19.1. Viiristminõ ”Vedenristiminen, vedensiunaaminen” Suomessa: Loppiainen; Teofania, Jumalan ilmestyminen, Herramme Jeesuksen Kristuksen kaste (6.1.) Setoilla tämä pyhä lopetti kaksiviikkoisen pääosin lepäämiseen käytetyn joulunajan. Kirkosta tuotiin kotiin papin siunaamaa vettä, jota kotona siroteltiin pikkuluudalla joka puolelle, sisällä ja ulkona ja sanottiin: Esä, Puja ja Püha Vaimu nimel. Tätä vettä säilytettiin koko vuoden ja käytettiin erilaisten vaivojen ja sairauksien lääkintään sekä ihmisillä…
-
Jouluq – talsipühiq
Suomen joulu-sana on selvästi saatu skandinaaveilta, mutta missä vaiheessa, milloin – se onkin sitten jo hankalampi juttu eikä siihen tänään mennä. Suomen, viron, vatjan ja isurin kielessä tunnetaan joulu, jõulu jne. -sana, samaten saamelaiskielissä, mutta karjalan, vepsän ja jopa ersän kielessä on käytössä toinen sana eli venäjästä saatu, esim. karjalan roštuo ~ roštua ~ roštuva jne. Ja samantapainen sana löytyy vatjastakin.…
-
Setomaa 3. Keel ja uuem kultuur
Kirja: Setomaa 3. Keel ja uuem kultuur. Seto Instituut, 2025 Seton Instituutin johdolla on jo vuosia tehty upeaa Setomaa-teossarjaa. Ensimmäisenä eli vuonna 2009 ilmestyi teossarjan 2. osa Vanem ajalugu muinasajast kuni 1920. aastateni eli ”Vanhempi historia muinaisajasta aina 1920-luvulle saakka”. Teossarjan 1. osa ilmestyi vasta 2016 ja sen teemana on Loodus eli ”luonto”. Ja kesällä 2025 ilmestyi…
-
Setojen ystävät ry:n jäsenkirje syksy 2025
KIRJALLISUUSILTA 22.10. klo 18–20: Uutuuskirjoja Setomaalta ja Kauksi Üllen lyriikkaa setoksi ja suomeksi Töölön kirjasto, Tapahtumatila (entinen Mika Waltari -Sali) Topeliuksenkatu 6 Esiintyjät: Kirjailijavieras Kauksi Ülle suoraan Obinitsasta Setomaalta suomentaja Hannu Oittinen Helsingistä tietokirjailija Tapio Mäkeläinen Tallinnasta Myynnissä kirjoja erikoisalennuksilla: Kauksi Ülle uusia ja vanhempiakin kirjoja setoksi ja suomeksikin Kuva: Harri A. Sundell: Kauksi Ülle…
-
Rüämaar´apäiv Suur maar´apäiv 28.8. (15.8.)
Maar´apäivän paasto alkaa kaksi viikkoa ennen maar´apäivää eli 14.8. (1.8.) ja päättyy 28.8. (15.8.). 28.8. Rüämaar´apäiv, Suur maar´apäiv Suomessa: Marja, Marjatta, Marjo; Iso Marianpäivä; Kaikkeinpyhimmän Jumalansynnyttäjän, ainaisen Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen eli Uspenie (15.8.) Virossa: Rukkimaarjapäev; Neitsi Maria uinumise (taevamineku) püha, Uspenie Yksi setojen 12 suuresta juhlapäivästä. Vastsõn Selisten ja Vastsõn tsässonapyhä. Suuren Marianpäivän nimi johtuu päivän tärkeydestä, ortodoksisessa kirkkokalenterissa se on…
-
Paasapäiv 19.8.
19.8. on Setomaalla Paasapäiv eli muualla Kaakkois-Virossa Ubinapühä Suomessa: Kirkastussunnuntai; Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen 19.8. (6.8.) Virossa: Paasapäev, ”Õunapüha”; Issandamuutmise püha Yksi setojen 12 suurimmasta juhlapäivästä Kirkkopyhä ja kirmas Obinitsassa. Paasapäiv oli myös Obinitsan hävinneen tsässonan, Viron/Palandõn hävinneen tsässonan juhlapäivä. Paasapäiv on Obinitsa seudun setojen suuri juhlapäivä. Oikeastaan on kyse tyypillisestä elonkorjuuajan juhlasta, aivan erityisesti juhlitaan uuden satokauden omenoita (siitä päivän…
-
Miiksõn kirkon uudistus
Miiksõn/Miiksen ortodoksinen kirkko kirkko on avoinna vain erikseen sopimalla jumalanpalveluksia kerran kuukaudessa Miiksen eli Miiksõn ortodoksinen Kastaja Johanneksen kirkko on rakennettu kyläläisten toimesta 1952–1953 paikalle, jossa oli aikaisemmin 1–2 tsasounaa. Kuten Obinitsan kirkkokin, on myös Miiksõn kirkko rakennettu Stalinin aikana salaa öisin seurakunnan jäsenten oma-aloitteisena toimena. Arkkitehtuuriltaan pelkistetty puinen kirkko oli aluksi varsin vaatimaton. Virallisesti…
-
Leelopäiv
(Päivitetty versio 2020 julkaistusta tekstistä) Virolais-suomalaisen suursanakirjan mukaan sanan leelo merkitykset suomeksi ovat 1. ”kalevalamittainen kansanlaulu, runolaulu”; 2. ”kertosäkeenä toistuva sana setojen lyyrisissä kansanlauluissa”. Leelo-substantiivista johdettu verbi leelotamine taasen merkitsee saman sanakirjan mukaan: ”kalevalamittaisen kansanlaulun laulaminen, runonlaulu, runolaulu”. Leelo-sanan toisen tavun o-vokaali viittaa siihen, että kyse on etelävirolaisesta kielimuodosta ja todennäköisimmin juuri seton kielestä viron kirjakieleen lainatusta sanasta. Puhekielessä leelotama-verbi ja leelotamine ovat valitettavasti…