Kategoria: Musiikki
-
Leelopäiv
(Päivitetty versio 2020 julkaistusta tekstistä) Virolais-suomalaisen suursanakirjan mukaan sanan leelo merkitykset suomeksi ovat 1. ”kalevalamittainen kansanlaulu, runolaulu”; 2. ”kertosäkeenä toistuva sana setojen lyyrisissä kansanlauluissa”. Leelo-substantiivista johdettu verbi leelotamine taasen merkitsee saman sanakirjan mukaan: ”kalevalamittaisen kansanlaulun laulaminen, runonlaulu, runolaulu”. Leelo-sanan toisen tavun o-vokaali viittaa siihen, että kyse on etelävirolaisesta kielimuodosta ja todennäköisimmin juuri seton kielestä viron kirjakieleen lainatusta sanasta. Puhekielessä leelotama-verbi ja leelotamine ovat valitettavasti…
-
Keväjäne Migulapäiv 22.5.
Setomaalla: Keväjäne Migulapäiv (22.5.) Suomessa-Karjalassa: Kevätmiikkula; Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijän pyhäinjäännösten siirtäminen Bariin (9.5.) Virossa: Kevadine Nigulapäev; Ülempiiskop Nikolause päev; Püha peapiiskop Nikolaos Imetegija mälestus (9.5.) Pyhää Nikolaosta eli Pyhää Nikolausta kunnioitetaan laajasti koko kristikunnassa sekä ortodoksisella että roomalaiskatolisella puolella. Hän on monien maiden suojeluspyhimys, lisäksi muun muassa merenkävijät ja lapset pitävät häntä suojeluspyhimyksenään. Eikä unohdeta sitäkään, että…
-
Uutta tietoa Haani miis -laulusta
15. helmikuuta kirjoitin setojen hymnistä ja laulusta Katõ ilma veere pääl. Sivulauseessa mainitsin myös Haani miis (vidi lubjakivve) -laulun, jota myös pidetään Jaan Räppon tekemänä, kuten Katõ ilma veere pääl -lauluakin. Viikko sitten tuli Setomaa.fi-sivustollemme kommentti, jonka tekijäksi paljastui tunnettu muusikko ja musiikkiperinteentuntija Lauri Õunapuu (s. 1976), joka tunnetaan koko Virossa heavy metal -yhtyeestä Metsatõll ja useistakin eri kansanmusiikkikokoonpanoista, kuten Ülemakstud Rentslihärrad, Sinimaniseele, Harju Mehed ja Arhailise Meestelaulu…
-
Seton hymni contra Jaan Räppon Katõ ilma veere pääl
Jaan Räppo 1880 Kasaritsassa Vana-Võromaalla syntynyt ja 1958 Kiovassa Ukrainassa kuollut Jaan Räppo oli bolševikki, punaisten sotajoukkojen johtaja, hallintomies neuvosto-Ukrainassa, opettaja ja koulumies, mutta myös kirjailija, kääntäjä ja kustantaja. Virossa tunnetaan hyvin kaksi hänen runoaan, jotka tunnetaan ehkä vielä paremmin lauluina: Haani miis (vidi lubjakivve) vuodelta 1897, josta on tullut lähes kansanlaulu ja Katõ ilma veere pääl (1909), jonka…
-
19. elokuuta on paasapäiv
Huomenna on 19. elokuuta eli Paasapäiv eli Ubinapühä. Meillä Suomessa käytämme nimiä Kirkastussunnuntai tai ortodokseilla Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen. Sitä vietetään 6.8., mutta vanhan kalenterin mukaan siis 19.8. Paasapäiv on Obinitsan kylän ja seudun setojen suuri juhlapäivä. Oikeastaan on kyse tyypillisestä elonkorjuuajan juhlasta, aivan erityisesti juhlitaan uuden satokauden omenoita (siitä päivän ”lempinimikin” Ubinapühä) ja hunajaa. Paasapäivään…
-
Emolevy
Kauksi Ülle: Imäplaat. Seto Ateljee Galerii 2005. Imäplaat eli ”Emolevy” on kirjallinen CD-levy, jossa Kauksi Ülle esittää, osin myös laulaa tulkinnat 26 omasta runostaan. Teksteistä vanhin lienee Kesk umma mäke runoilijan esikoiskokoelmasta vuodelta 1987 (’Omalla mäellä’). Muut ovat tuoreempaa perua vaihtelevista alkuperäisteoksista, joita Kauksi Üllelle on tähän mennessä kertynyt alun toistakymmentä. Niiden rinnalla kannattaa tuoda…
-
Kalenteri 2024
—
kirjoittaja
Võro-seto tähtraamat vai kallõndri 2024. aastaga pääle. Kolmõskümnes viies aastagakäük. Võro Selts VKKF 2023. Kuten kirjatiedoista yltä käy ilmi, võrolais-setolainen kalenteri ilmestyy vuonna 2024 peräti 35. kerran. Toden totta: ensimmäinen kalenteri ilmestyi jo neuvostoaikana. Sen toimitti Kaido Kama, setoja koskevan osuuden Paul Hagu. Vuoden 1990 kalenteri ehti vihkoseen merkityn julkaisuajankohdan mukaan nähdä päivänvalon edellisvuonna 1989,…
-
Killõ ja torrõ
Setojen moniääninen lauluperinne eli leelo on yli tuhatvuotisen historiansa takia pääsi vuonna 2009 UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Mutta mikä sitten tekee setojen leelosta ja sen esittämisestä niin ainutlaatuista? Ensinnäkin tietysti ikä (vrt. edellä). Mutta on muutakin ja sen selittää arvostettu virolainen etnomusikologi Ingrid Rüütel paljon paremmin kuin minä. Eli suora lainaus SKS:n vuonna 2021 julkaisemasta…