Võro-seto tähtraamat vai kallõndri 2024. aastaga pääle. Kolmõskümnes viies aastagakäük. Võro Selts VKKF 2023.
Kuten kirjatiedoista yltä käy ilmi, võrolais-setolainen kalenteri ilmestyy vuonna 2024 peräti 35. kerran. Toden totta: ensimmäinen kalenteri ilmestyi jo neuvostoaikana. Sen toimitti Kaido Kama, setoja koskevan osuuden Paul Hagu. Vuoden 1990 kalenteri ehti vihkoseen merkityn julkaisuajankohdan mukaan nähdä päivänvalon edellisvuonna 1989, kuten kuuluukin.
Niin yleis- kuin eteläviron sana tähtraamat, siis ”tähtikirja”, viittaa suomen kieltä paljon konkreettisemmin taivaankappaleisiin, joita almanakkojen ja kalenterien koostajien on työssään seurattava siinä kuin ajankohtaisia tapahtumiakin.
Ruohonjuuritasolla almanakkojen lukijat oppivat jo vuosisatoja sitten arvostamaan almanakoista löytyvää tiivistä mutta monipuolista tietoa. Suomalaistenkin kestosuosikin, yliopiston almanakan eli kansanalmanakan historia ulottuu Turun Akatemian takaiseen aikaan 1600-luvun alkuun ja jopa sitäkin kauemmas. Maassamme kalenterista on totuttu etsimään muun muassa kuun nousu- ja laskuaikoja, eri nimipäiviä, kirkollisia juhlapäiviä tai markkina- ja toripäiviä.
Etelävirolainen tähtikirja poikkeaa edeltäjiensä tapaan suomalaisista verrokeistaan siinä, että tiiviimpien kalenteritietojen lisäksi se on myös mojova lukupaketti. Sellaisena se tietysti tahtoo pelkän infon ohella houkutella lisää lukijoita etelävirolaisen kirjallisuuden pariin.
80-sivuinen kalenteri sisältää nousevan teatterintekijän Mart Pillimeesin haastattelun ja lisäyksia Setomaan hymnin sanojen kirjoittajan Jaan Räppon vaiheisiin. Musiikkinurkkauksessa võrolainen Kaisa Kuslapuu käy dialogia setotaustaisen Markus Lehtsalun ja võrolaisen Simone Minnin musiikin kanssa. Politiikkajutussaan Võrolaisten kongressin vanhempainkokouksen johtaja Kauksi Ülle taas kysyy, miten alkuperäiskansaksi julistautuneet võrolaiset jatkavat taivaltaan.
Kalenterissa on lisäksi lyhyehköjä juttuja kielestä, kylännimistä, jalkapallosta, tulevasta teatteriesityksestä ja Setomaan nuorten leireilystä. Reijo Roos on antanut julkaisuun monikielisen ja -sivuisen runon tuoreesta kokoelmastaan.
Kalenterin ohessa jaettavassa kalenterijulisteessa yllättää pieni kielellinen uudistus, vaikka saatan olla ajastani jäljessä. Etelävironkielisille kuukaudennimille (siis vahtsõaastakuu, radokuu, urbõkuu jne.) näkyy tarjottavan tutunoloisia rinnakkaismuotoja, jotka saakoot sijansa tässä: jaanuaar, veebruaar, märts, april, mai, juuni, juuli, august, septembri, oktoobri, novvembri, detsembri. Siis eivät ihan samoja kuin yleisvirossa mutta melkein.
Vastaa