Kategoria: Historia
-
Lindora laat eli Lindoran markkinat
Lindora laat on Viron tunnetuimpia markkinatapahtumia. Joka vuosi markkinat järjestetään Lindoran kylässä paikallisteiden risteyksessä Võromaan ja Setomaan rajalla Simunanpäivänä eli 28.10. Simunanpäivästä tuli täällä markkinapäivä 1930-luvulla. Myyntipaikkoja ei voi etukäteen varata, vaan se, joka on ensimmäisenä paikalla, saa ensimmäisenä valita myyntipaikkansa ja siksi osa myyjistä tulee jo päiviä aikaisemmin paikalle ja yöpyy omissa autoissaan. Markkinoita on…
-
Retk läbi Setumaa
Video Linkki videoon Retk läbi Setumaa (1913) Valokuvaaja Johannes Pääsukesta tuli ensimmäisten filmipätkien tekijä Virossa 1910-luvun alussa. Vuosina 1912 ja 1913 hän kuvasi ja filmasi useassa paikassa ympäri Setomaata. Elokuvan lyhyempi versio oli ensi-illassa Tartossa elokuvateatterissa Imperial 30.11.1912 (vanhan kalenterin mukaan). Retk läbi Setumaa eli ”Retki Setomaan halki” -elokuvaa (lopullinen versio 1913) pidetään Viron ensimmäisenä…
-
Kiiora
Kiiora, esiintyy myös muodossa kiior, on sana, joka esiintyy setojen suuren lauluimän Anne Vabarnan 1927 sanelemassa Peko-eepoksessa. Eepoksen (ja siis Annen mielikuvituksen mukaan) kiiora on tammipuinen nuija tai nuijaa muistuttava esine, jonka eepoksen sankarin isä löytää viljapellosta ja jonka hän myöhemmin lahjoittaa pojalleen Pekolle. Eepoksessa kiioralla on kaksi eri käyttötapaa: toisaalta se aseenaan Peko sotii menestyksellisesti vihollisia vastaan ja toisaalta kiiora-nuija/sauvan pellon suuntaan ojentaen Peko siunaa ruispellon antamaan hyvän…
-
Kiinnostavaa sotahistoriaa
Hanno Ojalo: Petseri teises maailmasõjas. Ammukaar, Tallinn 2023. Sotahistorioitsija Hanno Ojalo on hämmästyttävän tuottelias. Hänen kädenjälkensä on näkynyt esimerkiksi virolaisen 101-sarjan teoksissa 101 Eesti lahingut (101 virolaista taistelua, 2012) ja 101 Eesti laeva (101 virolaista laivaa,2015, yhdessä Mati Õunin kanssa). Vuonna 2015 Ojalolta ilmestyi tai hänellä oli osuus peräti viidessä kirjassa. ”Petseri toisessa maailmansodassa” kuuluu…
-
Setomaan kuningaskunta
Setomaan kuningaskunta ei ole oikea valtio – no ehkä leikkimielisesti yhden perjantain ja lauantain ajan elokuun alussa vuosittain – mutta oikeastaan se on paljon enemmän, se lähes maaginen taikatemppu, jolla setokulttuurin eri osa-alueet on saatu uuteen kukoistukseen ja tunnetuiksi sekä muualla Virossa että myös laajalti ulkomaillakin. Setomaan kuningaskunnan päivää on vietetty vuodesta 1994 lähtien joka…
-
Setomaan lippu
Lipusta järjestettiin 2000-luvun alussa Setomaalla kansanäänestys, loppusuoralla oli neljä eri versiota, joista äänestyksessä voitti nykyinen lippu. Virallisesti sen hyväksyi VII Seto Kongressi, joka kokoontui Obinitsan kylässä 29.11.2003. Setomaan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 29.3.2018 hyväksyä myös Setomaan kunnan lipuksi saman lipun. Lippu on ristilippu – ilmeinen viite sekä kristilliseen uskoon että Pohjoismaiden suuntaan – valkoisella pohjalla on…
-
Lindsi lautsipetäi
Värskan ja Verhuulitsan kylän rajalla seisoo Setomaan tunnetuin lautsipetäi. Mutta se ei ole suinkaan ainoa säilynyt vastaavanlainen puu Setomaalla, vaan niitä on useita ja aikaisemmin niitä oli vieläkin enemmän. Komea ja helposti löydettävä on Lindsin kylän lautsipetäi. Eli kun lähdet Lindsin kylästä esim. pylvästsasounan luota kohti Obinitsaa (eli lähintä kirkkoa ja hautausmaata), niin tie varressa mutkassa vasemmalla…
-
Mare Pihon elokuva: Mõla klooster
Yksi Setomaan nähtävyyksistä on Mõla, setojen vanha pakanallinen pyhä paikka, jonne valmistui ortodoksinen munkkiluostari 1400-luvulla. Se suljettiin vuonna 1764. Nykyisin samannimisen järven rannalla on kaunis kellotorni, kirkot, hautausmaat, rauniot ja pyhä lähde kirkon alla. Videon käsikirjoitus ja juonto: Mare Piho. Linkki vironkieliseen elokuvaan tekstin alareunassa! Dokumenttielokuvasta lyhyesti: Varsinaisesta luostarista on nähtävissä enää vain rauniot, mutta…
-
Ollõtuspühi eli Tuumapühäpäiv
Ollõtuspühi, Tuumapühäpäiv, Väiko lihavõõdõh, Kõllapühäpäiv – liikkuva pyhä, viikko pääsiäisen jälkeen Suomessa: Tuomaan sunnuntai eli Antipasha Viikko pääsiäisen jälkeen on ollõtuspühi eli pieni pääsiäinen. Uskottiin, että tähän saakka olivat taivaan portit avoinna. Uskottiin, että se, joka kuoli sillä viikolla, pääsi heti suoraan taivaaseen. Ollõtuspühänäkin keitettiin kanamunia ja käytiin kirkossa. Tuumapühäpäiv oli/on Mikitamäen vanhan ja uuden tsässonan sekä Lõpoljan tsässonan juhlapäivä. Jumalanpalveluksen jälkeen mentiin hautausmaalle kunnioittamaan…