Kornelius syntyi pihkovalaisen bojaarin poikana 1501. Luostarielämään hän perehtyi Pihkovan Mirožkin luostarissa. Kuuluisaksi hän tuli Petserissä ja Petserin luostarin johtajaksi hänet valittiin vielä nuorena miehenä 1529.
Korneliuksen toimiessa Petserin luostarin johtajana luostarin varallisuus ja vaikutusvalta kasvoivat. Kornelius rakennutti luostarin ympäri puolustusmuurin 1558–1565. Hänen aikanaan luostarin munkit tekivät ympäristössä aktiivista sananjulistustyötä ja setot pitävät Korneliusta suuressa arvossa ja setojen todellisena tuojana ortodoksisen kirkon helmoihin. Setot kutsuvat Korneliusta nimellä Karnil, myös Kornil.
Vuonna 1570 luostariin ilmestyi tsaari Iivana Julma, joka epäili Korneliusta petturiksi, joka oli liittoutunut Venäjän vihollisten kanssa. Luostarinjohtaja meni totuttuun tapaan arvovierasta vastaan luostarin portille ja kiivastuksissa Iivana tempaisi miekan ja löi Korneliukselta pään poikki. Tsaari kuitenkin alkoi heti katua tekoaan ja kantoi Korneliuksen verta vuotavan ruumiin alas luostarin pääkirkkoon eli Uspenskin kirkkoon. Reitti värjäytyi koko matkaltaan punaiseksi verestä, mistä tuleekin sen yhä käytössä oleva nimitys Veritie.
Setoilla on tarinasta kuitenkin oma versionsa, jonka mukaan Kornelius otti itse Iivana Julman poikkilyömän pään kainaloonsa ja käveli itse alas Uspenskin kirkkoon.
Vuonna 1690 Kornelius haudattiin uudelleen Petserin luostarin katakombeihin ja samaa vuotta voidaan pitää myös hänen kanonisointiaikanaan.
Petserissä on nykyisin myös Korneliuksen muistomerkki, luostarin pääportin edustalla.
Foto: Toomas Tuul: Korneliuksen muistomerkki
Vastaa