Avainsana: Tapio Mäkeläinen
-
Urbõpäiv
Urbõpäiv – liikkuva pyhä, sunnuntaina viikkoa ennen pääsiäistä Suomessa: Palmusunnuntai; Herran ratsastus Jerusalemiin Virossa: Palmipuudepüha; Urbepäev; Kristuse/Issanda Jeruusalemma minemine Yksi setojen suurista 12 juhlapäivästä. ”Urpupäivää”, virposunnuntaita juhlitaan sunnuntaina viikkoa ennen Pääsiäistä ja se myös aloittaa Suuren viikon. Koko viikon aikana ei tehdä töitä, vain pieniä askareita ja valmistellaan juhlaa. Isommat työt tehdään ennen tätä viikkoa. Monissa paikoissa ympäri…
-
Uutta tietoa Haani miis -laulusta
15. helmikuuta kirjoitin setojen hymnistä ja laulusta Katõ ilma veere pääl. Sivulauseessa mainitsin myös Haani miis (vidi lubjakivve) -laulun, jota myös pidetään Jaan Räppon tekemänä, kuten Katõ ilma veere pääl -lauluakin. Viikko sitten tuli Setomaa.fi-sivustollemme kommentti, jonka tekijäksi paljastui tunnettu muusikko ja musiikkiperinteentuntija Lauri Õunapuu (s. 1976), joka tunnetaan koko Virossa heavy metal -yhtyeestä Metsatõll ja useistakin eri kansanmusiikkikokoonpanoista, kuten Ülemakstud Rentslihärrad, Sinimaniseele, Harju Mehed ja Arhailise Meestelaulu…
-
Lihahiideh 2025
Oikeastaan kyseessä on sanapari: lihahiideh – lihavõõdõh. Näin setoksi, võroksi pikemminkin: lihahiideq – lihavõttõq. Lihahiit, lihahiideh / lihahiideq voidaan kääntää laskiaiseksi ja lihavõõdõh / lihavõttõq pääsiäiseksi, mutta jos ollaan ihan sanatarkkoja niin ensinmainittu tarkoittaa lihasta luopumista eli ts. lihan syönnistä luopumista ja jälkimmäinen taas lihan ottamista eli ts. lihan syönnin aloittamista. Kyse on siis Suuren…
-
Haani rahvas ja Haanimaa
Alueesta käytetään maantieteellisinä niminä sekä pitkiä Haanimaa~Haanjamaa että lyhempiä versioita Haani~Haanja. Paikalliset: Haani (nom.): Haanihe (illat.) Virolaiset: Haanja (nom.): Haanjasse (illat.) Kyseessä on ollut sekä kylän, kunnan että kartanon nimi; kartanon nimi oli saksaksi Hahnhof. Haani-nimelle on ainakin kolme selitystä: Saksan/alasaksan etunimestä Johannes jne. kehittynyt paikallinen versio Haan~Hann. Kehittynyt omakielisestä monikollisesta kylännimestä Ihani~Ihania, jotka taasen olisi johdettu itämerensuomalaisesta sanasta iha (vrt. vir. iha ”himo, halu”, sm. iha-na jne). Myöhemmin nimen alkutavu olisi kulunut pois. Kolmannen…
-
Seton hymni contra Jaan Räppon Katõ ilma veere pääl
Jaan Räppo 1880 Kasaritsassa Vana-Võromaalla syntynyt ja 1958 Kiovassa Ukrainassa kuollut Jaan Räppo oli bolševikki, punaisten sotajoukkojen johtaja, hallintomies neuvosto-Ukrainassa, opettaja ja koulumies, mutta myös kirjailija, kääntäjä ja kustantaja. Virossa tunnetaan hyvin kaksi hänen runoaan, jotka tunnetaan ehkä vielä paremmin lauluina: Haani miis (vidi lubjakivve) vuodelta 1897, josta on tullut lähes kansanlaulu ja Katõ ilma veere pääl (1909), jonka…
-
Mehkat ja Mehkamaa
Mehkamaa on Vana-Võromaalla Rõugen kunnassa eli se on entisen Mõnisten kunnan alue. Pinta-ala on lähes 175 km2 ja asukasluku noin 800. Alueella on 17 kylää. Mehkojen omaa kielimuotoa (võron kielen murre/muoto) äidinkielenä puhuu vain pieni joukko vanhuksia, mutta monet paikalliset puhuvat kuitenkin pääosin tavallista võron kieltä. Positiivinen asia on se, että nuorempia mehkan puhujia on viime…
-
Luostarinjohtaja Kornelius, setojen Karnil
Kornelius syntyi pihkovalaisen bojaarin poikana 1501. Luostarielämään hän perehtyi Pihkovan Mirožkin luostarissa. Kuuluisaksi hän tuli Petserissä ja Petserin luostarin johtajaksi hänet valittiin vielä nuorena miehenä 1529. Korneliuksen toimiessa Petserin luostarin johtajana luostarin varallisuus ja vaikutusvalta kasvoivat. Kornelius rakennutti luostarin ympäri puolustusmuurin 1558–1565. Hänen aikanaan luostarin munkit tekivät ympäristössä aktiivista sananjulistustyötä ja setot pitävät Korneliusta suuressa arvossa…
-
Petserin Aleksanteri Nevskin tsasouna
Petserin kaupungissa Sobornaja-aukiolla, Varvaran kirkon ja 40 martyyrin kirkon välissä Aleksanteri Nevskin tsasouna on Petserin eräällä tärkeimmällä paikalla, aukiolla juuri ennen Petserin luostarin pääsisäänkäyntiä, Varvaran kirkon ja 40 martyyrin kirkon välissä. Vuonna 1883 rakennettu tsasouna on valkoinen ja varsin pieni. Tsasounan rakennuttivat petseriläiset juhlistamaan tsaari Aleksanteri II:n 25. vuotta Venäjän hallitsijana. Aikaisemmin tsasounassa oli rukoushetket…
-
Jouluq – talsipühiq
Suomen joulu-sana on selvästi saatu skandinaaveilta, mutta missä vaiheessa, milloin – se onkin sitten jo hankalampi juttu eikä siihen tänään mennä. Suomen, viron, vatjan ja isurin kielessä tunnetaan joulu, jõulu jne. -sana, samaten saamelaiskielissä, mutta karjalan, vepsän ja jopa ersän kielessä on käytössä toinen sana eli venäjästä saatu, esim. karjalan roštuo ~ roštua ~ roštuva…
-
Irboskan Troitsa tsässon
Irboskan Troitsan tsasouna Irboskassa, Minsk-kadun varressa, viiden tien risteyksessä Tämä käytössä oleva tsasouna on siis Suvistõpühi eli Troitsa tsässon; juhlapäivä on helluntai eli suvistõpühi eli troitsa. Todennäköisesti tsasouna on rakennettu 1700-luvulla. Kivinen pelkistetty suorakaide, jonka katto ulottuu edessä pitkälle, ilmeisesti tukipylvät ovat joskus hävinneet. Rakennuksen takaseinä on hyvin paksu ja sen sisässä on syvennys ikoneja varten.…