Avainsana: Tapio Mäkeläinen

  • Tapio Mäkeläinen: Mare Pihon tietokirjaan verrattava kokonaisuus 

    Tapio Mäkeläinen: Mare Pihon tietokirjaan verrattava kokonaisuus 

    teoksessa Kallio, Kati; Grünthal, Riho; Saressalo, Lassi (toim.): Inkerikot, setot ja vatjalaiset. Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet. SKS 2021. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi noin viidessätoista vuodessa komean kirjasarjan alaotsikolla Maa, kansa, kulttuuri(t)/historia: Inkeri (1991), Viro (1995), Karjala (1998), Suomi (1999), Lappi (2003), Unkari (2004) ja Vepsä (2005) sekä hieman ”ulkojäseninä” teokset Suomenlahden ulkosaaret: Lavansaari, Seiskari, Suursaari, Tytärsaari (1996) ja Muinainen Kalanti ja…

  • Mare Piho 80

    Mare Piho 80

    Mare Piho syntyi 9. huhtikuuta sotavuonna 1944 Petserissä. Petserin ohella hänen lapsuuden maisemiinsa kuuluvat sukulaisten ja muiden läheisten kodit ympäri sen ajan Setomaata-Petserimaata. Seton kieli, setokulttuuri ja ortodoksinen usko tulivat jo lapsuuden kodista, samoin kuin kiintymys Petserin kaupunkiin. Kiinnostus menneisyyttä, setoja ja Petserin luostaria kohtaan vei Maren työskentelemään vuosina 1969–1986 Petserin museossa ja Petserin luostarissa.…

  • Mare Pihon bibliografiaa      (ja muutakin)

    Mare Pihon bibliografiaa (ja muutakin)

    (Alustava versio. Korjaukset ja täydennykset osoitteella tapio@tuglas.fi.) 1985 Zenskije metallitseskije ukrasenija setu XIX-seredinõ XX vv. Congressus sextus internationalis Fenno-Ugristarum. Syktyvkar 1985. Zenskije metallitseskije ukrasenija setu XIX-XX vv. 1986 Этнографическая тематика на VI Международном конгрессе финнов-угроведов. Псков: Псковский государственный объединенный историко-архитектурный и художественный музей-заповедник, 1986. Этнографические исследования сету в XX в. Псков: Псковский государственный объединенный историко-архитектурный и художественный музей-заповедник, 1986 1987 Это…

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5b: Mikitamäen vanha ja uusi tsasouna

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5b: Mikitamäen vanha ja uusi tsasouna

    Mikitamäen vanha tsasouna on siis ilmeisesti rakennettu vuonna 1694. Kyseessä on Toomapühäpäävä tsässon; kirkkopyhä on Toomapühäpäiv, Ollõtuspühä, Kõllapühäpäiv; Tuomaan päivä, Apostoli Tuomaan sunnuntai, viikko pääsiäisen jälkeen (eli meille, jotka emme vietä pääsiäistä ja siihen liittyviä kirkollisia juhlapäiviä vanhan kalenterin mukaan olisi Toomapühäpäiv tämä viikon sunnuntai).  Rakennuksen mitat: 462 x 329 cm; sisätila 8,2 m2 ja avoin kuistiosa 3,4 m2. Hirsirakennus,…

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5a: Mikitamäen tsasouna ennen restaurointia

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5a: Mikitamäen tsasouna ennen restaurointia

    Neuvostovallan aikana annettiin korkeammalta taholta vuonna 1959 määräys, että tsasouna pitää siirtää keskeltä kylää ”piiloon” lahoamaan ja näin myös tehtiin. Mikitamäen seudulla kerrotaan, että kaikki ne miehet, jotka osallistuivat 1959 tsasounan siirtämiseen, kuolivat ennenaikaisesti. Nykypäivän näkökulmasta kyseessä oli paha moka, jollei ihan rikoskin, sillä Mikitamäen vanha tsasouna on ilmeisesti rakennettu vuonna 1694 eli ts. se…

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 3: Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 3: Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna

    Eräs kauneimmista Petserimaan tsasounista on Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna, aivan Irboskan linnoituksen muurin ja Talavskaja-tornin vieressä, mutta muurien ulkopuolella, vanhalla kyläkalmistolla. Se valmistui Tallinnassa asuneen puolalais-venäläisen arkkitehti Aleksand(e)r Vladovskin (1876–1950) suunnitelmien mukaan 1931. Kyseessä on Korsunin Jumalanäidin ikonin muistopäivän 14.10. (1.10.) tsasouna. Se on käytössä. Aleksand(e)r Vladovskin kaunis tsasouna muistuttaa nyt jo hävitettyä hänen…

  • Suuri paasto

    Suuri paasto

    Tänään alkoi Virosssa ortodokseilla pääsiäispaasto, suuri paasto, viroksi ja setoksi suur paast. Pääsiäistä edeltävä paastoaika kestää oikeastaan seitsemän viikkoa eli kuusi viikkoa kestävä suuri paasto laskiaissunnuntaista (maslenistapühäpäiv) aina palmusunnuntaihin (kapstmaar’apäiv, paastumaarjapäev) ja sitten vielä hiljainen viikko malkamaanantaista aina lankalauantain ja pääsiäissunnuntain väliseen yöhön saakka. Setot sanovat, että itse asiassa alkuaan paastokausi kesti yhdeksän viikkoa, mutta…

  • Olkinukke tšutšelo

    Olkinukke tšutšelo

    Maslenitsan juhlintaan liittyy venäläisillä ja myös mm. Setomaan Lüübnitsan kylässä, jonka asukkaista enemmistö on venäläisiä ortodokseja, olkinuken poltto. Nimellä tšutšelo kutsutaan suurta koko kylän yhteistä olkinukkea, joka poltetaan maslenistan juhlien aikana. Sekä itsetehtyä pientä olkinukkea että tšutšeloa poltettaessa pitää kuluneen vuoden kaikki murheet ja huolet polttaa yhdessä olkinuken kanssa. Foto: Tapio Mäkeläinen: tšutšelon ja pienten…

  • Paabapraasnik

    Paabapraasnik

    Erikoisin ja samalla ehkä mielenkiintoisin perinteisistä setojen laskiaisviikon tapahtumista – ainakin näin luterilaisen suomalaisen miehen näkökulmasta – on paabapraasnik. Maaselnitsa-viikon torstaina juhlittiin ns. paabapraasnikua eli naistenjuhlaa. Naiset kokoontuivat etukäteen sovittuun taloon/paikkaan juhlimaan. Jokainen nainen otti mukaansa omat eväät: leivottiin piirakoita, valmistettiin paksua puuroa, hapanviljakiisseliä, kalaruokia, keitettyjä perunoita, munakokkelia ja kylmää keittoa, jota syötiin puuron kanssa.…

  • Setot

    Setot

    Setukaiset on ilmeisesti suomalaisten ihan itse kehittämä sana, jolla tarkoitetaan Kaakkois-Viron ortodoksista väestöä. Saksankielinen monikollinen die Setukesen voisi toki olla sen taustalla sekä suomen kielen -kainen/-käinen-tyyppiset nimet, mutta ka-johtimella alkava Setomaan asukasta tarkoittava sana on siis keksitty jossain ihan muualla kuin Setomaalla tai edes muualla Virossa. Kansa Värskassa, Obinitsassa ja Saatsessa itse käyttää sanoja: seto,…