Mehkamaa on Vana-Võromaalla Rõugen kunnassa eli se on entisen Mõnisten kunnan alue. Pinta-ala on lähes 175 km2 ja asukasluku noin 800. Alueella on 17 kylää. Mehkojen omaa kielimuotoa (võron kielen murre/muoto) äidinkielenä puhuu vain pieni joukko vanhuksia, mutta monet paikalliset puhuvat kuitenkin pääosin tavallista võron kieltä. Positiivinen asia on se, että nuorempia mehkan puhujia on viime vuosina tullut lisää.
Mehkan kieli/kielimuoto
Mehkamaan murre poikkeaa võron kirjakielestä mm. seuraavissa seikoissa:
jõ- > e, esim. mehka: egi (nom): ii (gen.): ekõ (part)
vrt. sm. joki:joen:jokea; vir. jõgi:jõe:jõge
Siirtymä-äänne u- ja ü-loppuisten diftongien jälkeen, esim.
mehka: haud:hauwa, vrt. vir. haud:haua; sm. hauta:haudan
mehka: laud:lauwa, vrt. vir. laud:laua
Vokaalimuutokset sanaa taivutettaessa, esim.
mehka: vihm (nom.): vehmä (gen.), vrt. vir. vihm:vihma
mehka: pihl (nom.): pehlä (gen.); vrt. sm. pihla-ja: pihla-jan
mehka: lihm (nom.): lehmä (gen.), vrt. sm. lehmä
Illatiivi on de-päätteinen, toisinaan myös arkaainen he-päätteinen, esim. mehka: kerikudõ; vrt. sm. kirkkoon/kirkkohon; mehka: suhe; vrt. sm. suohon
1-tavuisissa sanoissa metateettinen -nh-päätteinen inessiivi, esim.
mehka: konh, vrt. võro: kon, seto: koh, vir. kus, sm. ”missä”
mehka: manh, vrt. võro-seto: man, sm. ”luona”
Toisinaan pitkä vokaali on säilynyt h:n edessä, vrt.
mehka: riih (nom): riihe (gen.), vrt. vir. rehi, sm. riihi
rj säilynyt genetiivimuodoissa, vrt.
mehka: mari:marja, vrt. võro: mari:maŕa, sm. marja:marjan
mehka: kari:karja, vrt. võro: kari:kaŕa. sm. karja:karjan
mehka võro viro suomi
atr adõr ader aura
putr pudõr puder puuro
põtr põdõr põder peura
sõpr sõbõr sõber vrt. seura
karh kahr karu karhu
nürh nühr nüri ”tylsä”
sulahanõ sulanõ sulane ”renki”, vrt. sulhanen
andavaq andvaq annavad antavat
leüdünüq löüdnüq leidnud löytänyt
Näyte mehkan kielestä: kielenoppaat Hella ja Julius Kokk. Lähde: Eesti Keele Instituut LINKKI: emsuka.eki.ee/collection/sound?parish=10&page=6&id=8140&view=READ
Mehkamaan kartta. Lähde: Rõugen kunta. LINKKI:
Tarinan mukaan suuren ruttoaallon jälkeen olisi alueella jäänyt henkiin vain yksi mies, jonka nimi oli Mehka. Lopulta hän löysi ihmisen jäljet ja niitä seuraamalla löysi naisen, jonka nimi oli Hipp. Kaikki myöhemmät Mehkamaan asukkaat olisivat tarinan mukaan Mehkan ja Hipõn jälkeläisiä.
Tarina selitetään syntyneen selitykseksi sille, miksi entisen Mõnisten kunnan alueella oli 1700–1800-luvulla niin paljon Mehka ja Hipp -nimisiä ihmisiä, kun muualla ko. nimet olivat käytännössä tuntemattomia. Muut olisivat kutsuneet Mõnisten miehiä ja naisia sitten kutsuma-/pilkkanmillä mehkaq ja hipõq.
Tieteellisemmän selityksen mukaan miehen etunimi Mehka tulee nimestä Mihkeltai saks. Michael. Tietoja Mehka-etunimestä on ainakin 1700-luvun lopulta.
Mõnisten kylässä oli 1970–1980-luvulla paikallinen osuuskauppa, jõnka nimi oli Mehka. Kaupan suuren Mehka-kyltin selitetään levittäneen Mehka-nimen lopulta tarkoittamaan koko Mõnisten kylää.
Mehkamaan lippu ja samalla kartta. Lähde: Mõnisten museo.
Vastaa