Mehkat ja Mehkamaa

Mehkamaa on Vana-Võromaalla Rõugen kunnassa eli se on entisen Mõnisten kunnan alue. Pinta-ala on lähes 175 km2 ja asukasluku noin 800. Alueella on 17 kylää. Mehkojen omaa kielimuotoa (võron kielen murre/muoto) äidinkielenä puhuu vain pieni joukko vanhuksia, mutta monet paikalliset puhuvat kuitenkin pääosin tavallista võron kieltä. Positiivinen asia on se, että nuorempia mehkan puhujia on viime vuosina tullut lisää. 

Mehkan kieli/kielimuoto

Mehkamaan murre poikkeaa võron kirjakielestä mm. seuraavissa seikoissa:

jõ- > e, esim. mehka: egi (nom): ii (gen.): ekõ (part) 

vrt. sm. joki:joen:jokea; vir. jõgi:jõe:jõge

Siirtymä-äänne u- ja ü-loppuisten diftongien jälkeen, esim. 

mehka: haud:hauwa, vrt. vir. haud:haua; sm. hauta:haudan

mehka: laud:lauwa, vrt. vir. laud:laua

Vokaalimuutokset sanaa taivutettaessa, esim.

mehka: vihm (nom.): vehmä (gen.), vrt. vir. vihm:vihma

mehka: pihl (nom.): pehlä (gen.); vrt. sm. pihla-ja: pihla-jan

mehka: lihm (nom.): lehmä (gen.), vrt. sm. lehmä

Illatiivi on de-päätteinen, toisinaan myös arkaainen he-päätteinen, esim. mehka: kerikudõ; vrt. sm. kirkkoon/kirkkohon; mehka: suhe; vrt. sm. suohon

1-tavuisissa sanoissa metateettinen -nh-päätteinen inessiivi, esim.

mehka: konh, vrt. võro: kon, seto: koh, vir. kus, sm. ”missä”

mehka: manh, vrt. võro-seto: man, sm. ”luona”

Toisinaan pitkä vokaali on säilynyt h:n edessä, vrt. 

mehka: riih (nom): riihe (gen.), vrt. vir. rehi, sm. riihi

rj säilynyt genetiivimuodoissa, vrt.

mehka: mari:marja, vrt. võro: mari:maŕa, sm. marja:marjan

mehka: kari:karja, vrt. võro: kari:kaŕa. sm. karja:karjan

mehka võro viro suomi

atr             adõr  ader           aura

putr           pudõr         puder              puuro

põtr           põdõr        põder               peura

sõpr          sõbõr         sõber                vrt. seura

karh          kahr  karu           karhu

nürh          nühr  nüri            ”tylsä”

sulahanõ   sulanõ       sulane               ”renki”, vrt. sulhanen

andavaq    andvaq     annavad            antavat

leüdünüq  löüdnüq     leidnud             löytänyt

Näyte mehkan kielestä: kielenoppaat Hella ja Julius Kokk. Lähde: Eesti Keele Instituut LINKKI: emsuka.eki.ee/collection/sound?parish=10&page=6&id=8140&view=READ

Mehkamaan kartta. Lähde: Rõugen kunta. LINKKI:

rouge.kovtp.ee/documents/822972/29879648/Karisöödi+pargi+kaart.pdf/f6c8a4cb-6d1f-47d5-a537-23708eda02f1

Tarinan mukaan suuren ruttoaallon jälkeen olisi alueella jäänyt henkiin vain yksi mies, jonka nimi oli Mehka. Lopulta hän löysi ihmisen jäljet ja niitä seuraamalla löysi naisen, jonka nimi oli Hipp. Kaikki myöhemmät Mehkamaan asukkaat olisivat tarinan mukaan Mehkan ja Hipõn jälkeläisiä.

Tarina selitetään syntyneen selitykseksi sille, miksi entisen Mõnisten kunnan alueella oli 1700–1800-luvulla niin paljon Mehka ja Hipp -nimisiä ihmisiä, kun muualla ko. nimet olivat käytännössä tuntemattomia. Muut olisivat kutsuneet Mõnisten miehiä ja naisia sitten kutsuma-/pilkkanmillä mehkaq ja hipõq.

Tieteellisemmän selityksen mukaan miehen etunimi Mehka tulee nimestä Mihkeltai saks. Michael. Tietoja Mehka-etunimestä on ainakin 1700-luvun lopulta.

Mõnisten kylässä oli 1970–1980-luvulla paikallinen osuuskauppa, jõnka nimi oli Mehka. Kaupan suuren Mehka-kyltin selitetään levittäneen Mehka-nimen lopulta tarkoittamaan koko Mõnisten kylää.

Mehkamaan lippu ja samalla kartta. Lähde: Mõnisten museo.


Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *