Kategoria: Üts’ syna
-
Jouluq – talsipühiq
Suomen joulu-sana on selvästi saatu skandinaaveilta, mutta missä vaiheessa, milloin – se onkin sitten jo hankalampi juttu eikä siihen tänään mennä. Suomen, viron, vatjan ja isurin kielessä tunnetaan joulu, jõulu jne. -sana, samaten saamelaiskielissä, mutta karjalan, vepsän ja jopa ersän kielessä on käytössä toinen sana eli venäjästä saatu, esim. karjalan roštuo ~ roštua ~ roštuva…
-
Kiiora
Kiiora, esiintyy myös muodossa kiior, on sana, joka esiintyy setojen suuren lauluimän Anne Vabarnan 1927 sanelemassa Peko-eepoksessa. Eepoksen (ja siis Annen mielikuvituksen mukaan) kiiora on tammipuinen nuija tai nuijaa muistuttava esine, jonka eepoksen sankarin isä löytää viljapellosta ja jonka hän myöhemmin lahjoittaa pojalleen Pekolle. Eepoksessa kiioralla on kaksi eri käyttötapaa: toisaalta se aseenaan Peko sotii menestyksellisesti vihollisia vastaan ja toisaalta kiiora-nuija/sauvan pellon suuntaan ojentaen Peko siunaa ruispellon antamaan hyvän…
-
Lindsi lautsipetäi
Värskan ja Verhuulitsan kylän rajalla seisoo Setomaan tunnetuin lautsipetäi. Mutta se ei ole suinkaan ainoa säilynyt vastaavanlainen puu Setomaalla, vaan niitä on useita ja aikaisemmin niitä oli vieläkin enemmän. Komea ja helposti löydettävä on Lindsin kylän lautsipetäi. Eli kun lähdet Lindsin kylästä esim. pylvästsasounan luota kohti Obinitsaa (eli lähintä kirkkoa ja hautausmaata), niin tie varressa mutkassa vasemmalla…
-
Ollõtuspühi eli Tuumapühäpäiv
Ollõtuspühi, Tuumapühäpäiv, Väiko lihavõõdõh, Kõllapühäpäiv – liikkuva pyhä, viikko pääsiäisen jälkeen Suomessa: Tuomaan sunnuntai eli Antipasha Viikko pääsiäisen jälkeen on ollõtuspühi eli pieni pääsiäinen. Uskottiin, että tähän saakka olivat taivaan portit avoinna. Uskottiin, että se, joka kuoli sillä viikolla, pääsi heti suoraan taivaaseen. Ollõtuspühänäkin keitettiin kanamunia ja käytiin kirkossa. Tuumapühäpäiv oli/on Mikitamäen vanhan ja uuden tsässonan sekä Lõpoljan tsässonan juhlapäivä. Jumalanpalveluksen jälkeen mentiin hautausmaalle kunnioittamaan…
-
Paabapraasnik
Erikoisin ja samalla ehkä mielenkiintoisin perinteisistä setojen laskiaisviikon tapahtumista – ainakin näin luterilaisen suomalaisen miehen näkökulmasta – on paabapraasnik. Maaselnitsa-viikon torstaina juhlittiin ns. paabapraasnikua eli naistenjuhlaa. Naiset kokoontuivat etukäteen sovittuun taloon/paikkaan juhlimaan. Jokainen nainen otti mukaansa omat eväät: leivottiin piirakoita, valmistettiin paksua puuroa, hapanviljakiisseliä, kalaruokia, keitettyjä perunoita, munakokkelia ja kylmää keittoa, jota syötiin puuron kanssa.…
-
Setot
Setukaiset on ilmeisesti suomalaisten ihan itse kehittämä sana, jolla tarkoitetaan Kaakkois-Viron ortodoksista väestöä. Saksankielinen monikollinen die Setukesen voisi toki olla sen taustalla sekä suomen kielen -kainen/-käinen-tyyppiset nimet, mutta ka-johtimella alkava Setomaan asukasta tarkoittava sana on siis keksitty jossain ihan muualla kuin Setomaalla tai edes muualla Virossa. Kansa Värskassa, Obinitsassa ja Saatsessa itse käyttää sanoja: seto,…
-
Kul´atama
Setojen laskiaisviikon kuvauksessa tarvitaan tietenkin juhlimista, iloitsemista, hauskan pitämistä kuvaava verbi. Se on kul’atama, kul’atõlõma eli ns. da-infinitiivimuodossa kul’atõllaq. Eli juhlimista voidaan kuvata esim. näin: Sys yks nä seiväq, sys jeiväq, kullatsõhõ kul’atõlliq eli ”Sitten he söivät, sitten (he) joivat, juhlivat kunnolla”. Ja naisten juhlimiseen palataan jo heti huomenna! Foto: Hieno setojen toisten laulujuhlien juliste…
-
Võiunätäl’
Võiunätäl’ eli viroksi võinädal tai vastlanädal tai suomeksi voiviikko (myös nimitystä bliniviikko on käytetty), venäjäksi mасленица ja siitä setoksi masselits, maslenits, maasenits, maaselnits tai maaselits. Tällä termillä tarkoitetaan suurta (pääsiäis)paastoa edeltävää viikkoa, jonka alusta on kahdeksan viikkoa pääsiäispäivään. On jo kielletty liharuokien syöminen, mutta saa vielä syödä maidosta valmistettuja ruokia, siis myös voita. Viikkoon kuuluu…
-
Lihahiideh
Oikeastaan kyseessä on sanapari: lihahiideh – lihavõõdõh. Näin setoksi, võroksi pikemminkin: lihahiideq – lihavõttõq. Lihahiit, lihahiideh / lihahiideq voidaan kääntää laskiaiseksi ja lihavõõdõh / lihavõttõq pääsiäiseksi, mutta jos ollaan ihan sanatarkkoja niin ensinmainittu tarkoittaa lihasta luopumista eli ts. lihan syönnistä luopumista ja jälkimmäinen taas lihan ottamista eli ts. lihan syönnin aloittamista. Kyse on siis Suuren…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 0: tsässon-sana
Tämä on itse asiassa hieman muokattuna postaus, jonka alun perin julkaisin jo Üts’ syna -palstallamme jo 8.6.2020. Mutta tsasouna-sanaan kaivattiin selitystä eli tässä se nyt sitten tulee: Kristillinen kirkko hajaantui kahteen suureen haaraan eli läntiseen ja itäiseen kirkkoon eli roomalaiskatoliseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkoon vähitellen, mutta kirkkojen erkaantuminen toisistaan oli selvää jo 1000-luvulle tultaessa. Eli…