Kategoria: Uutiset
-
Setojen ystävien vuosikokous 2026
Setojen ystävät ry:n vuosikokous pidettiin 14.3.2026 Oodin ryhmätilassa 8. Kokoukseen saattoi osallistua myös etänä, mutta linjoille ei ilmaantunut ketään. Oodissa paikalla oli yksitoista setojen ystävää. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat kuten vuoden 2025 toimintakertomus ja vuoden 2026 toimintasuunnitelma. Setojen ystävät ry:n hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2026 valittiin Tapio Mäkeläinen ja muiksi jäseniksi Eve Antikainen, Eija Kalliala, Hannu…
-
Setojen ystävät ry:n jäsenkirje 26.2.2026
Jäsenyys Setojen ystävät ry (ent. nimi Setukaisten ystävät ry) on pieni, mutta pippurinen suomalainen kansalaisjärjestö. Emme saa Suomen tai Viron valtiolta valtionapua tai muuta tukea eikä Setomaan toimijoillakaan ole oikein mahdollista tukea meitä taloudellisesti. Niinpäyhdistyksemme lähes ainoa tulonlähde ovat jäsenmaksut. Toimintamme jatkumisen kannalta on hyvin tärkeää, että jäsenemme maksavat jäsenmaksunsa, nekin, joilta asia on kenties…
-
Õie Sarv sai elämäntyöpalkinnon
Võrun maakunta antoi tunnetulle setoaktivistille ja setokulttuurin moniottelijalle Õie Sarvelle (s. 1955) joulukuussa 2025 arvostetun elämäntyöpalkinnon. Õie – setoksi Õiõ – on kertonut, että asui lapsuudessaan samassa huoneessa isoäitinsä Matrjona (Mat’o) Suuveren kanssa, jolta hän oppi ensimmäiset setoleelonsa ja omaksui loistavan seton kielen taitonsa. Mat’o Suuvere (o.s. Vabarna) oli kuuluisan setojen lauluimän eli lauluemo Anne Vabarnan vanhin tytär.…
-
Jouluq – talsipühiq
Suomen joulu-sana on selvästi saatu skandinaaveilta, mutta missä vaiheessa, milloin – se onkin sitten jo hankalampi juttu eikä siihen tänään mennä. Suomen, viron, vatjan ja isurin kielessä tunnetaan joulu, jõulu jne. -sana, samaten saamelaiskielissä, mutta karjalan, vepsän ja jopa ersän kielessä on käytössä toinen sana eli venäjästä saatu, esim. karjalan roštuo ~ roštua ~ roštuva jne. Ja samantapainen sana löytyy vatjastakin.…
-
Setojen ystävät ry:n jäsenkirje syksy 2025
KIRJALLISUUSILTA 22.10. klo 18–20: Uutuuskirjoja Setomaalta ja Kauksi Üllen lyriikkaa setoksi ja suomeksi Töölön kirjasto, Tapahtumatila (entinen Mika Waltari -Sali) Topeliuksenkatu 6 Esiintyjät: Kirjailijavieras Kauksi Ülle suoraan Obinitsasta Setomaalta suomentaja Hannu Oittinen Helsingistä tietokirjailija Tapio Mäkeläinen Tallinnasta Myynnissä kirjoja erikoisalennuksilla: Kauksi Ülle uusia ja vanhempiakin kirjoja setoksi ja suomeksikin Kuva: Harri A. Sundell: Kauksi Ülle…
-
Leelopäiv
(Päivitetty versio 2020 julkaistusta tekstistä) Virolais-suomalaisen suursanakirjan mukaan sanan leelo merkitykset suomeksi ovat 1. ”kalevalamittainen kansanlaulu, runolaulu”; 2. ”kertosäkeenä toistuva sana setojen lyyrisissä kansanlauluissa”. Leelo-substantiivista johdettu verbi leelotamine taasen merkitsee saman sanakirjan mukaan: ”kalevalamittaisen kansanlaulun laulaminen, runonlaulu, runolaulu”. Leelo-sanan toisen tavun o-vokaali viittaa siihen, että kyse on etelävirolaisesta kielimuodosta ja todennäköisimmin juuri seton kielestä viron kirjakieleen lainatusta sanasta. Puhekielessä leelotama-verbi ja leelotamine ovat valitettavasti…
-
Lindora laat eli Lindoran markkinat
Lindora laat on Viron tunnetuimpia markkinatapahtumia. Joka vuosi markkinat järjestetään Lindoran kylässä paikallisteiden risteyksessä Võromaan ja Setomaan rajalla Simunanpäivänä eli 28.10. Simunanpäivästä tuli täällä markkinapäivä 1930-luvulla. Myyntipaikkoja ei voi etukäteen varata, vaan se, joka on ensimmäisenä paikalla, saa ensimmäisenä valita myyntipaikkansa ja siksi osa myyjistä tulee jo päiviä aikaisemmin paikalle ja yöpyy omissa autoissaan. Markkinoita on…
-
Paabapraasnik
Erikoisin ja samalla ehkä mielenkiintoisin perinteisistä setojen laskiaisviikon tapahtumista – ainakin näin luterilaisen suomalaisen miehen näkökulmasta – on paabapraasnik. Maaselnitsa-viikon torstaina juhlittiin ns. paabapraasnikua eli naistenjuhlaa. Naiset kokoontuivat etukäteen sovittuun taloon/paikkaan juhlimaan. Jokainen nainen otti mukaansa omat eväät: leivottiin piirakoita, valmistettiin paksua puuroa, hapanviljakiisseliä, kalaruokia, keitettyjä perunoita, munakokkelia ja kylmää keittoa, jota syötiin puuron kanssa.…
-
Hässäkkä laskiaisen ja pääsiäisen päivämääristä
Pääsiäinen on kirkkovuoden suurimpia juhlapäiviä, mm. ortodoksisessa kirkossa ehkä se kaikkein suurin. Se, että pääsiäinen on eri vuosina eri aikaan kevättä on useimmille ihmisille tuttu asia. Mutta miksi sitten esim. setot juhlivat (yleensä) pääsiäistä eri aikaan kuin me suomalaiset? Selitys löytyy erilaisista kalentereista. Keisari Julius Caesarin käskystä Rooman valtakunnassa uudistettiin ajanlaskua, sillä entinen systeemi ei…
-
Ülembsootska Evelin Leima: Tervetuloa Setomaalle (haastattelu)
Ystävyysseurallemme antoi haastattelun nykyinen Setomaan kuningaskunnan ylin käskynhaltija eli ülembsootska Leima Evelin (Setoksi sukunimi kirjoitetaan ensin). Hänet valittiin tehtävään viime elokuun Setomaan kuningaskunnan päivänä Rösnassa. Toiminta aktiivisen Virossa asuvan alkuperäiskansan edustajana on monipuolista ja vaativaa. Kerro omasta taustastasi suomalaisille setojen ystäville ”Olen syntynyt 10.10.1992. Setomaa on syntymäpaikkani ja kotini. Kävin koulua ja musiikkikoulua Värskassa, opiskelin…