Ulaskovan tsasounan kunnostus valmistui

20. joulukuuta pyhitettiin virallisesti käyttöön täysin kunnostettu Ulaskovan kylän tsasouna. Melko yksinkertainen suorakaiteen muotoinen rakennus edustaa Setomaalle tyypillisintä tsasounatyyppiä. Ulaskova tsässon on ilmeisesti rakennettu 1920-luvulla vanhan tsasounan paikalle, toisaalta on arveltu myös, että rakennus olisi jo 1800-luvun lopusta. Toivottavasti ikään saatiin täsmennystä korjaustöiden yhteydessä.

Tsasounan ”kirkkopyhä” on midrosk eli Pyhän suurmartyyri Demetrios Tessalonikalaisen muistopäivä 26.10. (8.11.).

Tsasounan kunnostamishankkeen idean ”äiti” on Kaidi Kerdt, joka muutamia vuosia sitten osti Setomaalta hyvin huonokuntoisen Kirsin talon, kunnosti sen rakennukset ja savusaunan viehättäväksi majoituspaikaksi ja otti sydämen asiakseen myös läheisen Ulaskovan vanhan tsasounan kunnostamisen. Äidin puolelta seto Kaidi sai muutkin innostumaan asiasta ja nyt pääosin alkuperäisestä vanhoista – ja nyt puhdistetuista – hirsistä uudelleen koottu tsasouna on hieno esimerkki siitä, miten yhden henkilön unelmasta voi tulla monien unelma ja lopulta totta ja vanha arvorakennus saadaan pelastettu. Aitäh Kaidi ja muut hankkeen toteuttajat!

Foto: Harri A. Sundell

Värskassa avattiin ensimmäinen setonkielinen päiväkotiryhmä

15. marraskuuta avattiin Värskassa virallisesti ja juhlallisesti ensimmäinen setonkielinen päiväkotiryhmä. Aloite ryhmän perustamiseen tuli pikkulasten vanhemmilta ja kun myös kunta ja viranomaiset suhtautuivat ideaan myönteisesti, siis syksyllä voitiin Värskassa perustaa 13 lapselle oma setonkielinen päiväkotiryhmä.

Maanantaina 15. marraskuuta aloitettiin toiminta virallisesti ja hyvin juhlallisesti, sillä lasten, vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan lisäksi oli paikalla myös median edustajia, Setomaan kunnan johto sekä Viron opetusministeri Liina Kersna.

Setomaan kunnanjohtaja on jo luvannut, että kun nykyiset päiväkotilapset ehtivät kouluikään, niin kunta takaa heille setonkileisen opetuksen jatkumisen myös koulussa. Kielen ohella päiväkodissa opetetaan lapsille myös setokulttuuria.

Valokuvassa ministeri Liina Kersna kiinnittää päiväkodin seinään setonkielisen kielipesän tunnusta. Foto: Eesti Haridus- ja Teadusministeerium.

Piiriveere sipuli- ja kalapäivä Viron ulkomuseossa

Lokakuun 2. vietetään perinteisen markkinatapahtuman yhteydessä myös Seto mihkllipäeva (Mikkelinpäivää), jota aikaisemmin on vietetty kahdesti: lokakuun 12. lokakuuta oli maamihklipäev ja 14.10. venäläinen mihklipäev.

Samoin kuin Suomessakin oli tapana, niin Mikkelinpäivää vietettiin satokauden lopussa ja siihen liittyi monia tapoja sekä uskomuksia. Setot varmistivat karjan hyvinvoinnin ja seuraavan vuoden sadon myös pitämällä jumalanpalveluksia. Ja kuten Viron ulkomuseossakin, juhla päättyi lauluun, tanssiin ja musiikkiin.

Tapahtumapaikka on ulkomuseon Seto- ja Peipsivene-talojen luona.

Jos talveksi ei ole varattu vielä tarpeeksi sipulia, valkosipulia tai savustettua kalaa, tarjoaa sipuli- ja kalapäivä siihen hyvän mahdollisuuden.

Liput museoalueelle maksavat 8 euroa ja 6 euroa yli 64-vuotiaille. Perhelippu maksaa 16 euroa.

Piiriveere sipuli- ja kalapäivä. 2.10.2021. Kello 10.00 – 15.00.
Missä: Eesti Vabaõhumuuseum. Vabaõhumuuseumi tee 12, Tallinna. evm.ee
Miten: Bussit 21 ja 21 B Rautatieasemalta ja keskustasta. Omalla autolla tulevat voivat pysäköidä auton museon länsipuolella olevalle alueelle, josta on myös lyhyempi matka markkinapaikalle.

KESÄTEATTERIESITYS: PETSERIMAA IGATSUS

Taarka pärimusteater tuo tänä kesänä yleisön eteen kirjailija-toimittaja Ilmar Vananurmen tekstiin perustavan, Urmas Lennukin dramatisoiman ja Helena Kesosen ohjaaman näytelmän Petserimaa igatsus eli ”Petserinmaan ikävä”. Lavalla näyttelijät Siim Angerpikk, Jekaterina Moskalenko, Lauli Otsar ja Agur Seim. Muut tekijät Triinu Pungits, Mari Kalkun ja Enor Niinemägi.

Näytelmää esitetään näytelmän teeman mukaisesti melkein Viron ja Venäjän rajalla eli heinäladossa Säpinan kylässä.

10 esitystä klo 19.00 alkaen: 31.7., 5.8., 6.8., 7.8., 12.8., 13.8., 14.8., 19.8., 20.8. ja 21. elokuuta

Piitrepäiv 12.7.

Uusvadan tsasouna

Suomessa: Pietari, Pekka; Pietarin/Pekan päivä; Apostolien Pietarin ja Paavalin yhteinen juhla (29.6.)

Virossa: Peetripäev; Suvine peetripäev; Pühade apostlite Peetruse ja Pauluse mälestus, Apostlite Peetruse ja Pauluse sündimine (29.6.)

Aikaisemmin Piitrepäivän kirmas oli Kitsõn kylässä, mutta nykyisin sitä juhlitaan naapurikylässä Uusvadassa. Uusvadan tsasounapyhä on kylläkin nahtsipäiv.

Entisinä aikoina oli Kesäinen Pietarin päivä juhlapäivä Etelä-, Itä- ja Kaakkois-Virossa eli alueilla joiden juhlapäiväkalenteriin on ortodoksisella kirkolla ollut merkittävä vaikutus.

Setomaan lauluissa mainitaan myös Piitrepäivän tulet, mutta yhtä yleistä kokkojen polttaminen ei silloin ollut kuin juhannuksena. Vanhan uskomuksen mukaan, kesän kuumin aika oli silloin ohi ja myös paarmoja oli siitä alkaen vähemmän. Piitrepäivän aikaan käytiin yhdessä metsässä tekemässä vihtoja. Sen sijaan ukkosta ja salamoita ”houkuttavat peltotyöt”, esim. heinäseipäiden tai -kekojen teko oli kielletty.

Ruokana suosittiin sõir-juustoa ja muita maidosta tehtyjä ruokia, sillä sinä päivänä loppui Pietarin päivän paasto.

Jos tänä kesänä on vielä Setomaalla käymättä, niin suosittelemme 12.7. menoa Uusvadan kylään. Tarjolla teatteria, perinteinen kirmasjuhla ja vielä muutakin. Ja niitä aitoja ihmisiä, setoja!

Ilmestyi Mercan ensimmäinen setonkielinen proosakokoelma

Tähän asti lyyrikkona ja näyttelijänä tunnettu Merle Jääger alias Merca julkaisi setonkielisen novellikokoelmansa. Merca lienee Viron tunnetuimpia henkilöitä, jolla on setojuuret ja setoidentiteetti. Runoilijana ja näyttelijänä sekä teatterissa että elokuvissa tunnetuksi tullut kirjailija-Merca on julkaissut tähän mennessä pääosin lyriikkaa sekä viron että seton kielellä, mutta nyt on ilmestynyt siis hänen ensimmäinen täysin setonkielinen proosakokoelmansa.

Ollipanõhõpõpääle-niminen 136-sivuinen teos sisältää Mercan varsin monentyyppisiä tarinoita ja novelleja. Niissä liikutaan menneisyydessä, nykyhetkessä ja myös tulevaisuudessa.

Ollipanõhõpõpääle-kokoelmaa elävöittävät taiteilija Toomas Kuusingin graafiiset työt, jotka on tehty juuri Mercan teosta varten. Kirjan taittaja on Evelin Urm, kielitoimittaja Silvi Palm ja julkaisija Seto Kiri -kustantamo.

8.2.2021 ilmestynyttä teosta saa tällä hetkellä nopeimmin ja edullisimmin tilattua Seto Kaubamajan kautta. Tallinnan kirjakauppoihin teos ei ole vielä ehtinyt.

Setomaan kuningaskunnan päivä 2021

Tämän vuoden eli järjestyksessä XXVIII Setomaan kuningaskunnan päivä järjestetään Määsin kylässä 7. elokuuta. Virallisesti juhlallisuudet alkavat klo 12 Setomaan lipun nostolla ja setojen oman hymnin laulamisella, joten paikalla kannattaa olla hyvissä ajoin. Juhlat loppuvat illalla kirmas-juhliin.

Määsi on pieni 30 hengen kylä Setomaan kunnan Luhamaan nulgassa. Kylässä on mm. Luhamaan ortodoksikirkko ja hautausmaa.

Tapahtumasta kiinnostuneet voivat osallistua tänä vuonna Tuglas-seuran Võromaan ja Setomaan luonto- ja kulttuurimatkalle, jonka ohjelmaan kuuluu myös muutaman tunnin vierailu Setomaan kuningaskunnan päivillä.

Ensimmäiset Setomaan kuningaskunnapäivät järjestettiin 1994. Ne järjestetään aina elokuun ensimmäisen lauantaina ja nykyisin edellisenä päivänä eli perjantaina on lasten ja nuorten oma Setomaan kuningaskunnan juhla.

Aikaisemmin juhlia järjestettiin vuorotellen muutamassa Setomaan suurimmassa kylässä, mutta viimeisen kolmen vuoden aikana on juhlia ryhdytty järjestämään myös pienemmissä kylissä.

Artikkelikuvana Setomaan kuningaskunnan tunnuslogo.

Seton kielen alkeistason harjoituksia netistä

TÜÜLEHTI
SETO AABIDSA
MANO

Seton instituutti yllätti iloisesti vielä ihan vuoden lopussa julkaisemalla kotisivullaan ladattavat harjoitukset seton kielen aapista tavaileville eli sopii sekä setolapsille että kielen opiskelusta kiinnostuneille ulkomaalaisille

eli klikkaa laadi alla:

www.setoinstituut.ee/download/seto-aabitsa-toolehed/

Ja 2. tammikuuta tervetuloa opiskelemaan seton kieltä! Joka viikko uusi oppitunti osoitteessa:

www.setomaa.fi/seton-kielen-oppitunnit

Hüvvi pühhi!

Setomaan kaunokirjallisuuden ehdoton klassikkoteos

Paul Haavaoks: Palumaad ja rannahääled. Valik luulet. Seto Instituut 2020.

Vaikka Viro on pinta-alaltaan varsin pieni – ainakin Suomeen verrattuna – niin monilla alueilla on paikallinen kielenparsi yhä kunniassa ja omat murrekirjailijat ja -runoilijat tänäkin päivänä suuressa arvossa. Abrukan saaren asukkailla ja laajemminkin saarenmaalaisilla on Jüri Tuulik ja hänen teoksensa, muhulaisilla Juhan Smuul ja Muhu monoloogid, mulgimaalaisilla mm. Hendrik Adamson, kodavereläisillä ja viron kielen itämurteen puhujilla Mari Vallisoon tekstit, vanhan Tarttomaan murteen harrastajilla Mats Traatin murrerunot jne., puhumattakaan monista Võromaan kirjailijoista.

Seton kielellä ovat viime vuosina runoilleet mm. Andreas Kalkun, Merle Jääger (Merca) ja võrolaisen identiteettinsä vähitellen setoidentiteettiin vaihtanut Kauksi Ülle. Nykyrunoilijoiden ohella on uudelleen alettu kiinnostua myös vanhoista ns. klassikoista, mm. Seto Instituutin Seto kirävara -kirjasarjan ansiosta. Joten ei ole mikään ihme, että myös Paul Haavaoksin runous on taas alkanut kiinnostaa ja päätettiin julkaista kirja, johon on koottu kaikki Paul Haavaoksin aikuisille kirjoitetut runot.

Paul Haavaoks syntyi Värskan lähellä Setomaalla 1924. Syntymävuosi viittaa jo siihen, että nuorukaisena Paul jäi sodan jalkoihin ja aikuiseksi hän varttui nuoressa Neuvosto-Virossa. Koulunkäynti oli katkonaista ja opiskelu Tarton taidekoulussa keskeytyi heti alkuunsa. Haavaoks teki 1930-luvun lopulla ja sortavuosina monenlaisina tilapäistöitä ja yritti samalla välttää Saksan armeijaan joutumista. Lopulta saksalaiset vangitsivat hänet ja heti sodan jälkeen myös neuvostovalta käytännössä määräsi hänet työleirille. 1947 Viroon palannut Paul Haavaoks liittyi neuvostonuoriin ja lähti neuvostotyyliin rakentamaan Leevakun sähkövoimalaitosta.

Runoja Paul Haavaoks alkoi kirjoittaa jo koulupoikana, ensimmäiset runot ilmestyivät Laste Rõõm -lehdessä jo 1937 ja 1938. Tärkeä henkilö Paul Haavaoksin runoilijaksi kehittymisen tiellä oli toinen hieman vanhempi nuori mies, joka myös oli kotoisin kaukaa suurista keskuksista: Juhan Smuul. Smuulin hän tutustui em. Leevakun työmaalla ja Smuul onkin ikuistanut Paul Haavaoksin Järvesuu poiste brigaad -neuvostorunoelmaansa. Smuul kehoitti ja tuki Haavaoksia jatkamaan runoilemista ja jo vuodesta 1955 lähtien Paul Haavaoks olikin ammatiltaan kirjailija.

Paul Haavaoks eli vuosia perheineen Päpinassa, mutta kaikki kesät kotiseudulla Värkassa. Haavaoks kuoli vain 59-vuotiaana vuonna 1983.

Paul Haavaoks julkaisi yhdeksän runokokoelmaa, kolme lastenrunokoelmaa, yhden muistelmateoksen sekä valitut lastenrunot ja valikoiman runojaan. Haavaoksin kuoleman jälkeen on tähän mennessä julkaistu kaksi valikoimaa hänen runojaan: Suvised nurmed: valik luuletusi 1962–1982 (1984) ja Väike luuleraamat (1988).

Varsinaisena murrerunoilijana tai laajan setonkielisen runouden julkaisijana Paul Haavaoksia ei sanan varsinaisessa merkityksessä voi pitää, sillä suurin osa hänen runoistaan on kirjoitettu viron kirjakielellä. Sen sijaan kotiseutunsa, Setomaan runoilija Haavaoks oli hyvin selvästi, minkä kertovat jo monien hänen runokoelmiensa nimetkin, esim. Peipsi rannalt (1957), Metsad kohisevad (1962), Palumaa pedajad (1974), On küla kuskil veel (1980) ja Rannahääled (1981). Peipsijärven rantojen, Setomaan metsien, soiden ja kylien sekä ihmisten ohella Haavaoksin runoihin toki pujahtaa setokulttuurin viittaavia ilmiöitä ja sanojakin, mutta runsaammin setonkielisiä runoja – toki vironkielisten ohella – on mukana vain Palumaa pedajad -kokoelmassa.

Lyyrikkona Paul Haavaoks on sielultaan kuvataiteilija, hyvä riimittelijä ja taitava loppusointujen käyttäjä ja useissakin runoissaan hän tavoittaa hienosti Setomaan luonnon kauneuden, mutta pakostakin tulee hänen setonkielisiä runojaan lukiessa tunne, että juuri niissä hän on aidoimmillaan ja onnistuu runoilijanakin parhaiten. Mu Setomaa -runo kertoo nimensä mukaisesti Setomaasta ja paljon varmaan myös Paul Haavaoksista, sillä hänen hautakiveensä Värskan hautausmaalla on valittu säe juuri tästä runosta:

Meid luudi rüäss. Ma nisus tahtsõ saia´.

Mu külv om maah. Kõrd tasos perrä kaia´–

mu selgesilmäline Setomaa!

Seto Instituutin julkaisema ja Ilme Hoidmetsin ja Nele Reimannin koostama Palumaad ja rannahääled -kootut runot julkaisu onkin ehkä se runoilijan tuossa säkeessä toivoma katsaus tulevaisuudesta Paul Haavaoksin rukiilla kylvämään peltoon – kasvaako nyt sillä pellolla vehnä?

Nota bene

Lähes hymnimäisen Mu Setomaa -runon jokainen säe päättyy samantapaiseen riviin. Näytteenä siitä, miten huikean kaunista seton kieli on ja miten vaikeaa, mutta tavallaan myös hyvin helppoa sen ymmärtäminen suomalaisellekin on, jokaisen säkeen viimeinen rivi:

mu sinisiiboline Setomaa

mu samblõrohiline Setomaa

mu muamurrõline Setomaa

mu süvämõtteline Setomaa

mu oigõoimuline Setomaa

mu säbrohhiusõline Setomaa

mu mõromõttõline Setomaa

mu mar´ameeleline Setomaa

mu sõrrõsüämeline Setomaa

mu sirgosäläline Setomaa

mu saajahimoline Setomaa

mu selgesilmäline Setomaa

Oh ohootsaline Setomaa

mu mõrsjamõõduline Setomaa

Alunperin kirjoitettu Tuglas-seuran ELO-lehteä (1/2021) varten.

                                                                                  Tapio Mäkeläinen