Ilmestyi seton kielen oppikirja netissä

Pitkään kaivattu ja odotettu ”Lyhyt johdatus seton kieleen” on vihdoinkin ilmestynyt. Tarton yliopiston viron kielen professori Karl Pajusalun ja parhaana seton kielen taitajana tunnetun tutkija Paul Hagu yhteinen julkaisu on ilmaiseksi ladattavissa Seto instituutin kotisivulta: www.setoinstituut.ee/download/luhikene-seto-keeleopetus

Teos on vironkielinen ja suomen kieltä taitavia mutta huonosti viroa ymmärtäviä seton kielen harrastajia varten voi tammikuun alusta alkaen Setomaa.fi-sivuston kieli-otsikon alta otsikolla Seton kielen oppitunnit osa-osalta, luku-luvulta tutustua julkaisuun Tapio Mäkeläisen suomentamana ja kommentoimana.

Aikaisemmatkin seton kielen oppitunnit toki säilyvät, mutta nyt seton kielen kielioppi ja kielen eri osa-alueet käydään nyt läpi perusteellisesti sana- ja lause-esimerkein.

Seto Mihklipäiv Viron ulkomuseossa 3.10.

KALAA, SIPULIA JA SETOKULTTUURIA!

Viron ulkomuseossa Rocca al Maressa Tallinnassa järjestetään lauantaina 3.10. kaksi mielenkiintoista tapahtumaa: setojen Mihklipäivän juhla ja samaan aikaan juhlitaan museossa myös vanhauskoisten Peipsiveeren Sipuli- ja kalapäivä -tapahtumaa. Ja Peipsiveeren vanhauskoisten ja setojen pihapiirihän ovat vierekkäin museossa. Eli lauantaina sinne!

Näin ulkomuseo kertoo tapahtumasta etukäteen viron kielellä (suomeksi raportti kuvien kera sunnuntaina):

Laupäeval, 3. oktoobril peetakse Eesti Vabaõhumuuseumis koos Piiriveere sibula ja kala päevaga Seto mihklipäeva. Seto talu ja vene vanausuliste kalurimaja vahelisel platsil on võimalik osa saada mihklipäeva palvusest ja ehedast seto kirmaskist – kuulata saab leelot ja pillimängu, maitsta oinaruuga, proovida rahvusjooki ehk hans`at. Laadalt saab igaüks midagi talveks oma keldrisse või külmkappi soetada.Seto mihklipäeva kombestikku avab meile peavarahoidja Elvi Nassar. 🔸 Mihklipäevaga lõppes sügisene põllutöö ja loomade karjatamine. Kõik välitööd pidi tehtud saama, et saaks rahus hinge tõmmata. Rehepeksugagi tuli valmis jõuda, sest vastasel juhul oli järgneval aastal karta viljaikaldust või koguni rehehoone põlemist. Õigeusu kombe kohaselt paastuti enne suuremaid pühi. Mihklipaastus, mis kestis nädal aega, söödi köögivilju ja kala, palju tarvitati toiduõli, kuna kõik piima- ja lihasaadused olid keelatud. 🔸 SETOD TÄHISTASID MIHKLIPÄEVA LAUSA KAHEL PÄEVAL: 12. oktoobril maamihklipäeva, 14. oktoobril vene mihklipäeva. Lisaks pühitseti Setomaal 21. oktoobril ka mihalapäivä, mis oli pühade peainglite Miikaeli, Gabrieli ja Rafaeli mälestuspäev. 🔸 Karja- ja viljaõnne tagamiseks peeti mihklipäeval külakabelites (tsässonates) palvusi. Mihklipäeva hommikul palvetati ka kodus: kogu pere laskus kolm korda põlvili palves, et kõigevägevam aitaks üle elada külma talve ja pika kevade. Mõnel pool kutsuti tallu preester (papp), kes ikooniga ümber rukkipõllu ja karja käies ning ristivett pritsides vilja ja loomi õnnistas. Tänuks anti papile oina kaelaliha ja odrakaraskit. 🔸 Maamihklipäeva peeti pühaks – ei peetud soovitavaks õues töötamist, keelatud oli metsaminek. Mitmes Setomaa külas peeti kirmaseid, sõideti sugulastele külla, võeti ka ise külalisi vastu. Petseris peeti kirikupüha, toimus ka suur mihklilaat. 🔸 Mihklipäevaks tapeti oinas/lammas, millest keedeti suppi (oinaruuga), looma saba söödeti karjasele. Karjaõnne tagamiseks viidi kirikute juurde kogunenud santidele-palvetajatele lambapäid. Kodudes küpsetati pirukaid ja odrakaraskit, pruuliti õlut. Pidutseti koos sugulastega paar-kolm päeva, vene mihklipäeval hakati koju minema. Juhtus sedagi, et vahepeal oli lumi maha sadanud ning vankril kojusõit kulges üsna vaevaliselt.🔸 Mihklinädal oli kalg (kõva) nädal, mistõttu püüti kapsad hakkida ja hapnema panna nädal enne või pärast seda aega. Selleks, et loomasöödast puudust ei tuleks, pandi mihkliööl heinte peale luud, reha ja koot. Viimane oli mõeldud varga või vanakuradi nuhtlemiseks. Mihklipäeva ilm ennustas järgnevat talve- ja kevade ilma: olid puulehed langenud, oli oodata kena kevadet, kui mitte, oli karta külma jüripäeva; hilised maasikaõied tähendasid viljakahju, õied õunapuul aga mõne pereliikme surma.

Foto: Eesti Vabaõhumuuseum

Lutsi

[Üts´ syna]

Tämän viikon sana on oikeastaan myös suomea ja viroa, mutta vain hyvin harva tietää mitä tuo sana tarkoittaa. Kyseessä on itämerensuomalainen kansanryhmä, murre tai kieli. Ja juuri nyt erittäin ajankohtainen.

26. syyskuuta julkaistaan Ludzan kaupungissa Itä-Latviassa maailman ensimmäinen lutsinkielinen aapinen Lutsi kiele lementar. Aapisen on tehnyt ulkolatvialainen kielentutkija Uldis Balodis, jolla on isoisoisänsä kautta myös lutsilaiset sukujuuret.

Latvian yliopiston Liivin instituutissa työskentelevä Uldis Balodis on itämerensuomalaisten kielten ja myös pohjoisamerikkalaisten intiaanikielten tutkija. Hänen lutsin kielen aapisensa on ensimmäinen lutsin kielen saloihin opastava teos, tosin pitkään aikaan kukaan ei enää olekaan puhunut lutsin kieltä/murretta. Itä-Latviassa on kuitenkin melko runsaasti ihmisiä, jotka ovat tietoisia lutsilaisista sukujuuristaan ja kiinnostusta myös kieltä kohtaan on olemassa, on Balodis todennut. Fatka on kuitenkin, että Lutsi kiele lementar on dokumentti kadonneesta kielimuodosta. Mutta ehkä aapisen myötä herää myös kiinnostus kieleen?

Lutseja ovat tutkineet ja/tai heidän kielimuotoaan ja perinnettään ovat tutkineet ja tallentaneet aiemmin sekä virolaiset että suomalaiset, mm. Heikki Ojansuu, Oskar Kallas, Paolopriit Voolaine, August Sang ja Hannes Korjus. 1894 ilmestyi Helsingissä SKS:n julkaisema Oskar Kallaksen teos Lutsi maarahvas ja 1900 Tartossa Kaheksakümmend lutsi maarahva muinasjuttu.

Lutsien alkuperästä ja historiasta on erilaisia käsityksiä. Onko kyse alunperinkin Itä-Latviassa asuneesta etelävirolaisesta heimosta? Ovatko he Ruotsin vallan aikaista pakkoluterilaistamista Kaakkois-Virosta paenneita ortodokseja (setoja)? Kartanonherran myymiä tai korttipelissä häviämiä maaorjia? Jne. Teorioita on monia, mutta tarkkaa tietoa ei asiasta ole eikä lopullinen totuus ilmeisesti tuskin koskaan selviäkään. Se kuitenkin tiedetään, että kielellisesti lutsit puhuivat setoa tai hyvin seton kaltaista etelävirolaista kielimuotoa.

Paljon onnea Uldis, lutsin aapinen on valmis ja olet tehnyt suuren kulttuuriteon!

Helüait julkaisi nettiäänikirjoina viisi Kauksi Üllen teosta

Helüait on võrolaisaktivistien luoma palvelu, jonka kautta voi ilmaiseksi kuunnella võronkielistä (ja setonkielistä) kaunokirjallisuutta ja kansanperinnettä. Mukana on proosaa, novelleja, tarinoita, lyriikkaa, käännöksiä, satuja ja muuta lastenkirjallisuutta. Tekstejä lukevat joko kirjailijat itse tai useimmissa tapauksissa ammattinäyttelijät tai muut kokeneet radio- jne. äänet.

Viimeisimpinä mm. lastenkirjailija Triinu Laanen vetämään ”ääniaittaan” on lisätty Jaan Kaplinskin hiljattain palkittu etelävironkielinen runokokoelma Taivehe heidet tsirk (lukee näyttelijä Tarmo Tagamets) ja viisi võrokesesta setoksi muuttuneen Kauksi Üllen teosta: novellikokoelmat Säng (1997) ja Huuv´, (2000), novelli Maas´kamaa (1988), romaani Paat (1998) ja runokokoelma Imäpuu (2018). Useimmat Üllen teksteistä esittää näyttelijä Helena Kesonen. Ja lisää Kauksi Ülleä on tulossa, lupaa Triinu Laane.

Helüait löytyy Võron instituutin kotisivulta ja osoitteesta www.helüait.ee

Ülembsootskaksi valittiin 5.9.2020 Rein Järvelill

Tänään 5.9. Kolossovan kylässä järjestetyillä Setomaan kuningaskunnan päivillä valittiin suorassa kansanvaalissa Setomaan ylimmäksi käskynhaltijaksi eli ülembsootskaksi Rein Järvelill tai setojen tapaan sanotuna Järvelilli Rein. Hänet valittiin tähän kunniavirkaan nyt toista vuotta peräkkäin. 1966 syntynyt Järvelill on koulutukseltaan juristi ja puoluekannaltaan sosialidemokraatti. Hän on ollut Viron parlamentin Riigikogun jäsen, työskennellyt asiantuntijatehtävissä sekä ministeriössä että Europarlamentaarikon toimistossa, sekä Värskan että Meremäen kunnanjohtajana ja yhdistyneen Setomaan kunnan kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Rein Järvelill on toiminut myös yritysmaailmassa, useissa luottamustehtävissä ja ollut mukana useissa setojen keskeissä hankkeissa jo vuosikymmenten ajan.

Setukaisten ystävät ry: n ja suomalaisten setojen ja Setomaan ystävien puolesta: Paljon onnea Rein! Avvu vahtsõlõ Setomaa ülembsootskale, Järvelilli Reinule!

Foto: Setomaan ülembsootskan kotisivu facebookissa

Setot avaavat 3.9. Imaveressä ”lähetystön”

Setot avaavat Setomaan kuningaskunnan aatonaattona keskellä Viroa Imaveressä oman ”lähetystönsä”. Tallinna–Tartto-valtatien ja Viljandin suuntaan menevän maantien risteyksessä oleva Tikupoiss on Viron maanteiden varsien suosituimpia bensa-asemia ja suurin tienvarsiravintola ja juuri sen yhteyteen avataan 3.9. Setomaan ja setojen oma edustusto. Siellä jaetaan Setomaata koskevaa matkailu-, kulttuuri- ja käytännön infoa ja myydään erilaisia Setomaan tuotteita. Tärkein tehtävä on Setomaan liiton johtajan Margus Timmon mukaan herättää mielenkiintoa ja kiinnostusta Setomaan aluetta kohtaan ja kutsua ihmisiä vierailemaan alueella ja siellä järjestettävissä tilaisuuksissa.

Maanomistajan ja Setomaan liiton yhteistyönä avattava Setomaan ”lähetystö” myy myös lähipäivinä viisumeita eli pääsylippuja lauantaina 5.9. Setomaalla Kolossovan kylässä järjestettäville Setomaan kuningaskunnan päiville.

Tikupoiss avattiin toukokuun lopussa 2019 ja siitä tuli välittömästi hyvin suosittu taukopaikka kaikille Tallinnasta Tarton, Viljandin ja Etelä-Viroon suuntaan matkustaville sekä niille, jotka matkustavat ko. seudulta Tallinnan suuntaan. Bensa-asema-myymälä-ravintolan nimi viittaa Viljandissa vuosikymmeniä toimineeseen tulitikkutehtaaseen ja sen tikkuaskien tunnuksena ollesseen ”tikkuaskipoika”-hahmoon. Kyseinen hahmo esiintyy siis firman nimessä, sen suurena tunnuksena tienvarressa ja myös myymälässä myytävien muutamien tuotteiden tunnuksena.

Setojen oman edustuston tunnukseksi tulee kaksi ko. tikupoisin sukulaishahmoa eli samaan tyyliin piirretyt setomies ja setonainen.

Setomaan ”lähetystön” viralliset avajaiset Imavaressa Tikupoiss-keskuksessa torstaina 3.9. klo 12.00. Edustuston avaa Setomaan kunnanjohtaja Raul Kudre.

Maar´apäivän kirmas ja XIII setojen etnokulttuurin festivaali

Maar´apäivän kirmas ja XIII setojen etnokulttuurin festivaali 28.8. järjestetään poikkeusjärjestelyin. Eli järjestyksessä jo 13. setojen entokulttuurin festivaali järjestetään Venäjän puoleisella Setomaalla Radajan museossa Radajan kylässä totuttuun tapaan. Valitettavasti setot Viron puolelta ja muut vieraat eivät kuitenkaan voi koronavirus-pandemian takia osallistua tänä vuonna tapahtumaan.Nedjan kylässä kyläaukiolla Viron puoleisella Setomaalla järjestetään siksi samana päivänä eli 28.8. korvaava Maarjapäevan praasniekka. Se alkaa klo 15.30 jumalanpalveluksella. Klo 16.00 avataan videosilta Radajaan, lauletaan setojen hymni, sitten tervehdykset ja yhteislaulua. Alkaa kirmas. Tapahtumaan osallistuu yli 50 leelotajaa eri puolilta Setomaata ja Viroa. Paikalla on mynnissä kuumia juomia, paikallsista käsityötä ja muuta. Ruoka kuitenkin kehotetaan ottamaan mukaan.

Foto: Radajan etnokulttuurin festivaali. Lähde: Fenno-Ugria-säätiö

Seto kostipäiv

Lauantaina 15.8. (ja myös sunnuntaina 16.8.) vietetään Setomaalla kostipäivää eli odotetaan vieraita nauttimaan Setomaan herkkuja ja muitakin setokulttuurin helmiä, ravintolat, kahvilat ja yhden päivän pop-up-ravintolat/kahvilat odottavat silloin vieraita. Tervemenoa herkuttelemaan!

visitsetomaa.ee/et/seto-kostipaiv

Foto: Harri A. Sundell

Avattiin Värskan promenaadi

Yhdessä kunnostetun ja uudistetun Värskan järvisataman kanssa avattiin 17. heinäkuuta myös promenaadi Värskanlahden rannalla.

189 834 euroa maksanut promenaadi palvelee jatkossa sekä paikallisia että Värskan kunnan toivomia kasvavia matkailijajoukkoja.

Paitsi että Värskan promenaadi kulkee pitkin kauniita Värskanlahden rantoja, niin sitä pitkin pääsee myöskin upouuteen Värskan järvisatamaan ja myöskin Värskan kuuluisalle lähteelle.

Kuvassa Värskan Pyhän Yrjön kirkon pappi Andreas Põld apulaisineen siunaa pyhällä vedellä sekä sataman että promenaadin.

Foto: Indrek Sarapuu

Värskan satama avattiin 30 vuoden tauon jälkeen

17. heinäkuuta avattiin juhlallisesti täysin uudistettu ja modernisoitu Värskan satama. Lähes 700 000 euroa maksanut järvisatama oli värskalaisten pitkäaikainen unelma, sillä Värska on ollut tärkeä satamapaikka jo vuosisatojen ajan, mutta viimeisen 30 aikana ei Värskassa ollut kunnon satamaa ja laituria alusten rantautumiseen.

Jatkossa Värskan satamaa käyttää ainakin säännöllisesti Seto Linen matkustaja-alus Maar´a, mutta sitä voivat käyttää kaikki Peipsijärvellä seilaavat alukset, sillä Värskan satama on Viron eteläisin satama. Toistaiseksi Värskan satamasta pääsee huviristeilyille Värskanlahdelle, Lämmijärvelle sekä Lüübnitsan kylään.

Kaunissa säässä järjestetty avajaisjuhla päättyi runsaan yleisön iloksi Lauri Saatpalun ja Peeter Rebasen konserttiin uudella satamalaiturilla.

Foto: Indrek Sarapuu