Kategoria: Kulttuuri
-
Petserin Aleksanteri Nevskin tsasouna
Petserin kaupungissa Sobornaja-aukiolla, Varvaran kirkon ja 40 martyyrin kirkon välissä Aleksanteri Nevskin tsasouna on Petserin eräällä tärkeimmällä paikalla, aukiolla juuri ennen Petserin luostarin pääsisäänkäyntiä, Varvaran kirkon ja 40 martyyrin kirkon välissä. Vuonna 1883 rakennettu tsasouna on valkoinen ja varsin pieni. Tsasounan rakennuttivat petseriläiset juhlistamaan tsaari Aleksanteri II:n 25. vuotta Venäjän hallitsijana. Aikaisemmin tsasounassa oli rukoushetket…
-
Jouluq – talsipühiq
Suomen joulu-sana on selvästi saatu skandinaaveilta, mutta missä vaiheessa, milloin – se onkin sitten jo hankalampi juttu eikä siihen tänään mennä. Suomen, viron, vatjan ja isurin kielessä tunnetaan joulu, jõulu jne. -sana, samaten saamelaiskielissä, mutta karjalan, vepsän ja jopa ersän kielessä on käytössä toinen sana eli venäjästä saatu, esim. karjalan roštuo ~ roštua ~ roštuva…
-
Irboskan Troitsa tsässon
Irboskan Troitsan tsasouna Irboskassa, Minsk-kadun varressa, viiden tien risteyksessä Tämä käytössä oleva tsasouna on siis Suvistõpühi eli Troitsa tsässon; juhlapäivä on helluntai eli suvistõpühi eli troitsa. Todennäköisesti tsasouna on rakennettu 1700-luvulla. Kivinen pelkistetty suorakaide, jonka katto ulottuu edessä pitkälle, ilmeisesti tukipylvät ovat joskus hävinneet. Rakennuksen takaseinä on hyvin paksu ja sen sisässä on syvennys ikoneja varten.…
-
Nahtsipäiv
Nahtsipäiv Setoilla 11.11. Suomessa pyhittäjämarttyyri Anastasia Roomalainen (29.10.) Nahtsipäivää juhlittiin aikoinaan monissa Setomaan kylissä: Küllätüvä, Meldova, Serga, Suurõ-Rõsna, Säpina, Uusvada ja Rokina. Näissä ja vielä muissakin kylissä oli aikoinaan nahtsitsässonia. Nahtsipäivä on juhlapäivä, jota on vietetty pitkään lähes koko Petserimaalla, mutta nykyisin lähinnä vain Meremäen seudulla. Nahtsipäivänä tsasounissa järjestettiin rukoushetkiä, mutta pyydettäessä pappi ja ikoni tuotiin ihmiselle kotiin,…
-
Retk läbi Setumaa
Video Linkki videoon Retk läbi Setumaa (1913) Valokuvaaja Johannes Pääsukesta tuli ensimmäisten filmipätkien tekijä Virossa 1910-luvun alussa. Vuosina 1912 ja 1913 hän kuvasi ja filmasi useassa paikassa ympäri Setomaata. Elokuvan lyhyempi versio oli ensi-illassa Tartossa elokuvateatterissa Imperial 30.11.1912 (vanhan kalenterin mukaan). Retk läbi Setumaa eli ”Retki Setomaan halki” -elokuvaa (lopullinen versio 1913) pidetään Viron ensimmäisenä…
-
Kikkaseenepiirak – Kantarellipiirakka
Kuva: Irina Tammis Vuosi 2024 on ollut hyvä ja ensimmäiset kantarellit eli keltavahverot tulivat toreille jopa tavallista aikaisemmin. Setomaan Kuningaskunnan päivillä useasti parhaaksi piirakkamestariksi valitun Toomemäen Maagõkõnõ-kahvilan emännän Sirje Kruusamäen resepti on setokyyk.ee-sivustolla. Tässä on sen suomennos. Piirakka valmistetaan uunipellillä. Piirakan täyte: 500 g kantarelleja 500 g kuorittuja sipuleita 200 g savukinkkua (tai öljyä paistamiseen)…
-
19. elokuuta on paasapäiv
Huomenna on 19. elokuuta eli Paasapäiv eli Ubinapühä. Meillä Suomessa käytämme nimiä Kirkastussunnuntai tai ortodokseilla Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen. Sitä vietetään 6.8., mutta vanhan kalenterin mukaan siis 19.8. Paasapäiv on Obinitsan kylän ja seudun setojen suuri juhlapäivä. Oikeastaan on kyse tyypillisestä elonkorjuuajan juhlasta, aivan erityisesti juhlitaan uuden satokauden omenoita (siitä päivän ”lempinimikin” Ubinapühä) ja hunajaa. Paasapäivään…
-
Lindsin ”ikonitalonen”
Lindsi ikoonimajake Pienessä Lindsin kylässä on säilynyt vanha pyhä puu, Lindsi laudsipetäi. Joitakin vuosia sitten kylään rakennettiin vanhantyyppinen ikoonimajake eli pieni tsasouna, joka on pylvään päässä. Kaikki Petserimaan ja Setomaan vanhat pylvästsasounat ovat tuhoutuneet, tosin niistä on säilynyt valokuvia. Ensimmäinen vanhan pylvästsasounan kopio rakennettiin Viron ulkomuseoon Rocca al Mareen ja sen jälkeen niitä on rakennettu…
-
Härmä tsässon
Härman kylässä vanhalla kalmistolla oli aikoinaan tsasouna ehkä jopa kaksikin. Rakennuksista toinen kuului tarinoiden mukaan pakanoille (todennäköisesti Pekoa palvelleille) ja ortodoksipappi oli määrännyt sen poltettavaksi, mutta sai itse tarinan mukaan ”rangaistuksena” rupitaudin. Joka tapauksessa ortodoksinen tsasounakin hävisi tai tuhoutui Härmän kylästä ilmeisesti jo n. 300 vuotta sitten. Härmän kylässä on kuitenkin säilynyt vanha entinen hautausmaa,…
-
Kiiora
Kiiora, esiintyy myös muodossa kiior, on sana, joka esiintyy setojen suuren lauluimän Anne Vabarnan 1927 sanelemassa Peko-eepoksessa. Eepoksen (ja siis Annen mielikuvituksen mukaan) kiiora on tammipuinen nuija tai nuijaa muistuttava esine, jonka eepoksen sankarin isä löytää viljapellosta ja jonka hän myöhemmin lahjoittaa pojalleen Pekolle. Eepoksessa kiioralla on kaksi eri käyttötapaa: toisaalta se aseenaan Peko sotii menestyksellisesti vihollisia vastaan ja toisaalta kiiora-nuija/sauvan pellon suuntaan ojentaen Peko siunaa ruispellon antamaan hyvän…