Kategoria: Arkkitehtuuri

  • Mare Pihon elokuva: Mõla klooster

    Mare Pihon elokuva: Mõla klooster

    Yksi Setomaan nähtävyyksistä on Mõla, setojen vanha pakanallinen pyhä paikka, jonne valmistui ortodoksinen munkkiluostari 1400-luvulla. Se suljettiin vuonna 1764. Nykyisin samannimisen järven rannalla on kaunis kellotorni, kirkot, hautausmaat, rauniot ja pyhä lähde kirkon alla. Videon käsikirjoitus ja juonto: Mare Piho. Linkki vironkieliseen elokuvaan tekstin alareunassa! Dokumenttielokuvasta lyhyesti: Varsinaisesta luostarista on nähtävissä enää vain rauniot, mutta…

  • Mare Pihon kirja Petseristä

    Mare Pihon kirja Petseristä

    Mare Piho: Petseri – 20 saj. väike Euroopa linn. Tänapäev 2013 Viime vuosina olen matkaoppaita kirjoittaessani ja lukiessani havainnut, että yksi hyvä kuva todellakin kertoo enemmän kuin sata sanaa. Ja vielä parempi on kun on hyvä kuva ja sitä selittämässä ja täydentämässä hyvä kuvateksti. Ja juuri tällaisesta kirjasta on nyt kyse! Tänä keväänä 80 vuotta täyttänyt…

  • Mare Piho: Petserin luostari

    Mare Piho: Petserin luostari

    Petserin kaupunki on saanut alkunsa luostarista ja sen ympärille syntyneestä asutuksesta. Petserin luostarin johtaja Kornelius  (1529–1570) keräsi ja merkitsi muistiin paikallisten ihmisten muisteluksia luostarin alkuvuosista. Perinnetiedon mukaan tulevan luostarin seudulla, Kamenetsin puron jyrkillä rannoilla, kasvoi lähes läpipääsemätön tammimetsä. Siellä kävivät metsästämässä vain lähikylien asukkaat. Kerrottiin, että eräs Irboskan kaupungin asukas oli kerran ollut poikansa Selišan kanssa metsällä…

  • Setomaan(kin) pauloissa

    Setomaan(kin) pauloissa

    Esa Koukkari: Kodasta kualaan – pertistä kerkkaan. Asuinrakennusten historiaa ja matkakuvia sukukansojemme mailta. Kustantajat Sarmala ja Rakennusalan kustantajat, Helsinki 2003. Rakennusmestari Esa Koukkari on vieraillut lukuisten suomensukuisten kansojen tykönä erään väittämän mukaan ”satunnaisesti” mutta silti ilmeisen määrätietoisesti. Hänen taivalluksensa ovat ulottuneet Ylä-Savon Vieremältä aina Karpaattien laitamille tutkimaan unkarilaisten menneisyyttä kirjassa Maasta, kivestä ja puusta (2005).…

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5b: Mikitamäen vanha ja uusi tsasouna

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5b: Mikitamäen vanha ja uusi tsasouna

    Mikitamäen vanha tsasouna on siis ilmeisesti rakennettu vuonna 1694. Kyseessä on Toomapühäpäävä tsässon; kirkkopyhä on Toomapühäpäiv, Ollõtuspühä, Kõllapühäpäiv; Tuomaan päivä, Apostoli Tuomaan sunnuntai, viikko pääsiäisen jälkeen (eli meille, jotka emme vietä pääsiäistä ja siihen liittyviä kirkollisia juhlapäiviä vanhan kalenterin mukaan olisi Toomapühäpäiv tämä viikon sunnuntai).  Rakennuksen mitat: 462 x 329 cm; sisätila 8,2 m2 ja avoin kuistiosa 3,4 m2. Hirsirakennus,…

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5a: Mikitamäen tsasouna ennen restaurointia

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5a: Mikitamäen tsasouna ennen restaurointia

    Neuvostovallan aikana annettiin korkeammalta taholta vuonna 1959 määräys, että tsasouna pitää siirtää keskeltä kylää ”piiloon” lahoamaan ja näin myös tehtiin. Mikitamäen seudulla kerrotaan, että kaikki ne miehet, jotka osallistuivat 1959 tsasounan siirtämiseen, kuolivat ennenaikaisesti. Nykypäivän näkökulmasta kyseessä oli paha moka, jollei ihan rikoskin, sillä Mikitamäen vanha tsasouna on ilmeisesti rakennettu vuonna 1694 eli ts. se…

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 4: Petserin Johanneksen tsasouna  

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 4: Petserin Johanneksen tsasouna  

    Petserin Johanneksen tsasouna on Petserin kaupungissa Ivanovskaja/Jaani kadun päässä metsässä. Kyseessä on siis Jaani tsässon; nimikkopäivä onkin juhannus 7.7. (24.6.) ja tsasouna on käytössä. Kivinen suorakaiteen muotoinen tsasouna on rakennettu pyhän lähteen päälle ja puron viereen todennäköisesti vuonna 1890. Lähteen vedellä uskotaan olevan ihmeitä tekeviä ominaisuuksia. Tarinan mukaan samalla paikalla oli aikoinaan Johannes Kastajan kirkko.…

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 3: Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 3: Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna

    Eräs kauneimmista Petserimaan tsasounista on Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna, aivan Irboskan linnoituksen muurin ja Talavskaja-tornin vieressä, mutta muurien ulkopuolella, vanhalla kyläkalmistolla. Se valmistui Tallinnassa asuneen puolalais-venäläisen arkkitehti Aleksand(e)r Vladovskin (1876–1950) suunnitelmien mukaan 1931. Kyseessä on Korsunin Jumalanäidin ikonin muistopäivän 14.10. (1.10.) tsasouna. Se on käytössä. Aleksand(e)r Vladovskin kaunis tsasouna muistuttaa nyt jo hävitettyä hänen…

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 0: tsässon-sana

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 0: tsässon-sana

    Tämä on itse asiassa hieman muokattuna postaus, jonka alun perin julkaisin jo Üts’ syna -palstallamme jo 8.6.2020. Mutta tsasouna-sanaan kaivattiin selitystä eli tässä se nyt sitten tulee: Kristillinen kirkko hajaantui kahteen suureen haaraan eli läntiseen ja itäiseen kirkkoon eli roomalaiskatoliseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkoon vähitellen, mutta kirkkojen erkaantuminen toisistaan oli selvää jo 1000-luvulle tultaessa. Eli…

  • Perinneteos perinnerakennuksista

    Perinneteos perinnerakennuksista

    Setomaa. Traditsioonilise arhitektuuri põhijooni. MTÜ Vanaajamaja ja Seto Instituut 2014. 80 sivua. Vironkielistä teosta Setomaan perinteisestä arkkitehtuurista voi lämpimästi suositella erityisesti heille, jotka hakevat suppeaa ensikosketusta tähän kiehtovan monipuoliseen aiheeseen. Kirja on syntynyt Seto Instituutin ja Vanaajamaja-yhdistyksen yhteistyönä, ja se perustuu paljolti Ahto Raudojan talonrakennus- ja kunnostusosaamiseen. Teos sisältää runsaasti havainnollisia valokuvia, joista vanhin vuodelta…