Kategoria: Arkkitehtuuri
-
Lindsin ”ikonitalonen”
Lindsi ikoonimajake Pienessä Lindsin kylässä on säilynyt vanha pyhä puu, Lindsi laudsipetäi. Joitakin vuosia sitten kylään rakennettiin vanhantyyppinen ikoonimajake eli pieni tsasouna, joka on pylvään päässä. Kaikki Petserimaan ja Setomaan vanhat pylvästsasounat ovat tuhoutuneet, tosin niistä on säilynyt valokuvia. Ensimmäinen vanhan pylvästsasounan kopio rakennettiin Viron ulkomuseoon Rocca al Mareen ja sen jälkeen niitä on rakennettu…
-
Härmä tsässon
Härman kylässä vanhalla kalmistolla oli aikoinaan tsasouna ehkä jopa kaksikin. Rakennuksista toinen kuului tarinoiden mukaan pakanoille (todennäköisesti Pekoa palvelleille) ja ortodoksipappi oli määrännyt sen poltettavaksi, mutta sai itse tarinan mukaan ”rangaistuksena” rupitaudin. Joka tapauksessa ortodoksinen tsasounakin hävisi tai tuhoutui Härmän kylästä ilmeisesti jo n. 300 vuotta sitten. Härmän kylässä on kuitenkin säilynyt vanha entinen hautausmaa,…
-
Kiinnostavaa sotahistoriaa
Hanno Ojalo: Petseri teises maailmasõjas. Ammukaar, Tallinn 2023. Sotahistorioitsija Hanno Ojalo on hämmästyttävän tuottelias. Hänen kädenjälkensä on näkynyt esimerkiksi virolaisen 101-sarjan teoksissa 101 Eesti lahingut (101 virolaista taistelua, 2012) ja 101 Eesti laeva (101 virolaista laivaa,2015, yhdessä Mati Õunin kanssa). Vuonna 2015 Ojalolta ilmestyi tai hänellä oli osuus peräti viidessä kirjassa. ”Petseri toisessa maailmansodassa” kuuluu…
-
Mare Pihon elokuva: Mõla klooster
Yksi Setomaan nähtävyyksistä on Mõla, setojen vanha pakanallinen pyhä paikka, jonne valmistui ortodoksinen munkkiluostari 1400-luvulla. Se suljettiin vuonna 1764. Nykyisin samannimisen järven rannalla on kaunis kellotorni, kirkot, hautausmaat, rauniot ja pyhä lähde kirkon alla. Videon käsikirjoitus ja juonto: Mare Piho. Linkki vironkieliseen elokuvaan tekstin alareunassa! Dokumenttielokuvasta lyhyesti: Varsinaisesta luostarista on nähtävissä enää vain rauniot, mutta…
-
Mare Pihon kirja Petseristä
Mare Piho: Petseri – 20 saj. väike Euroopa linn. Tänapäev 2013 Viime vuosina olen matkaoppaita kirjoittaessani ja lukiessani havainnut, että yksi hyvä kuva todellakin kertoo enemmän kuin sata sanaa. Ja vielä parempi on kun on hyvä kuva ja sitä selittämässä ja täydentämässä hyvä kuvateksti. Ja juuri tällaisesta kirjasta on nyt kyse! Tänä keväänä 80 vuotta täyttänyt…
-
Mare Piho: Petserin luostari
Petserin kaupunki on saanut alkunsa luostarista ja sen ympärille syntyneestä asutuksesta. Petserin luostarin johtaja Kornelius (1529–1570) keräsi ja merkitsi muistiin paikallisten ihmisten muisteluksia luostarin alkuvuosista. Perinnetiedon mukaan tulevan luostarin seudulla, Kamenetsin puron jyrkillä rannoilla, kasvoi lähes läpipääsemätön tammimetsä. Siellä kävivät metsästämässä vain lähikylien asukkaat. Kerrottiin, että eräs Irboskan kaupungin asukas oli kerran ollut poikansa Selišan kanssa metsällä…
-
Setomaan(kin) pauloissa
Esa Koukkari: Kodasta kualaan – pertistä kerkkaan. Asuinrakennusten historiaa ja matkakuvia sukukansojemme mailta. Kustantajat Sarmala ja Rakennusalan kustantajat, Helsinki 2003. Rakennusmestari Esa Koukkari on vieraillut lukuisten suomensukuisten kansojen tykönä erään väittämän mukaan ”satunnaisesti” mutta silti ilmeisen määrätietoisesti. Hänen taivalluksensa ovat ulottuneet Ylä-Savon Vieremältä aina Karpaattien laitamille tutkimaan unkarilaisten menneisyyttä kirjassa Maasta, kivestä ja puusta (2005).…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5b: Mikitamäen vanha ja uusi tsasouna
Mikitamäen vanha tsasouna on siis ilmeisesti rakennettu vuonna 1694. Kyseessä on Toomapühäpäävä tsässon; kirkkopyhä on Toomapühäpäiv, Ollõtuspühä, Kõllapühäpäiv; Tuomaan päivä, Apostoli Tuomaan sunnuntai, viikko pääsiäisen jälkeen (eli meille, jotka emme vietä pääsiäistä ja siihen liittyviä kirkollisia juhlapäiviä vanhan kalenterin mukaan olisi Toomapühäpäiv tämä viikon sunnuntai). Rakennuksen mitat: 462 x 329 cm; sisätila 8,2 m2 ja avoin kuistiosa 3,4 m2. Hirsirakennus,…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5a: Mikitamäen tsasouna ennen restaurointia
Neuvostovallan aikana annettiin korkeammalta taholta vuonna 1959 määräys, että tsasouna pitää siirtää keskeltä kylää ”piiloon” lahoamaan ja näin myös tehtiin. Mikitamäen seudulla kerrotaan, että kaikki ne miehet, jotka osallistuivat 1959 tsasounan siirtämiseen, kuolivat ennenaikaisesti. Nykypäivän näkökulmasta kyseessä oli paha moka, jollei ihan rikoskin, sillä Mikitamäen vanha tsasouna on ilmeisesti rakennettu vuonna 1694 eli ts. se…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 4: Petserin Johanneksen tsasouna
Petserin Johanneksen tsasouna on Petserin kaupungissa Ivanovskaja/Jaani kadun päässä metsässä. Kyseessä on siis Jaani tsässon; nimikkopäivä onkin juhannus 7.7. (24.6.) ja tsasouna on käytössä. Kivinen suorakaiteen muotoinen tsasouna on rakennettu pyhän lähteen päälle ja puron viereen todennäköisesti vuonna 1890. Lähteen vedellä uskotaan olevan ihmeitä tekeviä ominaisuuksia. Tarinan mukaan samalla paikalla oli aikoinaan Johannes Kastajan kirkko.…