Kategoria: Kaunokirjallisuus
-
Seton hymni contra Jaan Räppon Katõ ilma veere pääl
Jaan Räppo 1880 Kasaritsassa Vana-Võromaalla syntynyt ja 1958 Kiovassa Ukrainassa kuollut Jaan Räppo oli bolševikki, punaisten sotajoukkojen johtaja, hallintomies neuvosto-Ukrainassa, opettaja ja koulumies, mutta myös kirjailija, kääntäjä ja kustantaja. Virossa tunnetaan hyvin kaksi hänen runoaan, jotka tunnetaan ehkä vielä paremmin lauluina: Haani miis (vidi lubjakivve) vuodelta 1897, josta on tullut lähes kansanlaulu ja Katõ ilma veere pääl (1909), jonka…
-
Kiiora
Kiiora, esiintyy myös muodossa kiior, on sana, joka esiintyy setojen suuren lauluimän Anne Vabarnan 1927 sanelemassa Peko-eepoksessa. Eepoksen (ja siis Annen mielikuvituksen mukaan) kiiora on tammipuinen nuija tai nuijaa muistuttava esine, jonka eepoksen sankarin isä löytää viljapellosta ja jonka hän myöhemmin lahjoittaa pojalleen Pekolle. Eepoksessa kiioralla on kaksi eri käyttötapaa: toisaalta se aseenaan Peko sotii menestyksellisesti vihollisia vastaan ja toisaalta kiiora-nuija/sauvan pellon suuntaan ojentaen Peko siunaa ruispellon antamaan hyvän…
-
Seto (kuningriigi) hümn
Linkki videoon: www.setomaa.ee/kogukond/seto-humn Sanat Jaan Räppo, paitsi kuningaskuntaa varten lisätyt kolme viimeistä säkeistöä Olli suurõq Säksa sõaq, Vinne väeq oll´ vägeväq, suurõmp hulk jäi Säksa or´ast, meist sai vilets Vinne viir. Visati meid ütte viirde, tõistõ viirde tõugati – sääl meid surbiq Säksa rüütliq, Vinne vürstiq vindsodiq. Küll oll´ rassõ ello elläq Püha Esä Maar´amaal,…
-
Tito Colliander ja Petseri
Suomenruotsalainen kirjailija Tito Colliander syntyi Pietarissa 1904. Venäjän 1900-luvun alun temmellyksissä perhe jakautui: isä, joka opetti kadettikoulussa, joutui eroamaan samana vuonna kuin Tito syntyi. Äiti muutti lasten kanssa kymmeneksi vuodeksi Suomeen. Venäjän vallankumouksen jälkeen Tito Colliander jäi Suomeen, opiskeli Ateneumissa ja työskenteli piirustuksenopettajana. Vuosina 1936–1939 Tito, hänen kuvataitelijavaimonsa Ina ja ja pieni Maria-tyttärensä (muuten tunnetun…
-
Peko-kuninkaan päivä
Osmo Pekonen: Tuhat vuotta. WSOY 1998. Nostettakoon unohduksen herkästi liehuvasta helmasta Setomaa-sivustollekin tieto yhdistyksemme hallituksen entisen jäsenen, matemaatikon ja moniosaajan Osmo Pekosen (1960–2022) teoksesta Tuhat vuotta. Kysymyksessä on kirjoituskokoelma, jonka aihepiiri liikkuu vallattomasti Astuvansalmen kallioilta ja Ritvalan helkajuhlasta Graalin maljaan, Pyhän Tapanin kruunuun ja maailmanloppuun asti. Setoihin teosta liittää kirjoitus Peko-kuninkaan päivä. Se laajenee tosin…
-
Emolevy
Kauksi Ülle: Imäplaat. Seto Ateljee Galerii 2005. Imäplaat eli ”Emolevy” on kirjallinen CD-levy, jossa Kauksi Ülle esittää, osin myös laulaa tulkinnat 26 omasta runostaan. Teksteistä vanhin lienee Kesk umma mäke runoilijan esikoiskokoelmasta vuodelta 1987 (’Omalla mäellä’). Muut ovat tuoreempaa perua vaihtelevista alkuperäisteoksista, joita Kauksi Üllelle on tähän mennessä kertynyt alun toistakymmentä. Niiden rinnalla kannattaa tuoda…
-
Runonlaulajan elämästä
Kumo kaldu kuldakaivo. Seto Lauluimä Hilana Taarka (1856–1933). Seto Muuseumitarõ Obinitsas 2003. Liidia Sillaotsin koostama ja Ilmar Vananurmin toimittamaksi merkitty viron- ja setonkielinen puolensataasivuinen vihkonen setojen tunnetusta lauluemosta tarjoaa kiehtovan johdannon Hilana Taarkan henkilöön ja laajemminkin setoperinteeseen vaiheessa, jossa setot olivat vasta astumassa maailmankartalle. Eli viimeistään 1920-luvulla, kun Euroopan syrjäkulmalla itsenäistyneen Suomenkin kansalliset erimielisyydet oli…
-
Kalenteri 2024
—
kirjoittaja
Võro-seto tähtraamat vai kallõndri 2024. aastaga pääle. Kolmõskümnes viies aastagakäük. Võro Selts VKKF 2023. Kuten kirjatiedoista yltä käy ilmi, võrolais-setolainen kalenteri ilmestyy vuonna 2024 peräti 35. kerran. Toden totta: ensimmäinen kalenteri ilmestyi jo neuvostoaikana. Sen toimitti Kaido Kama, setoja koskevan osuuden Paul Hagu. Vuoden 1990 kalenteri ehti vihkoseen merkityn julkaisuajankohdan mukaan nähdä päivänvalon edellisvuonna 1989,…
-
P. Mustapään Tuuli Airistolta
Runoilijanimellä P. Mustapää tunnetun Martti Haavion viimeiseksi runokokoelmaksi jäi menneisyyden aihelmissa liikkuva Tuuli Airistolta vuodelta 1969. Kirjan lähes kolmestakymmenestä runosta yksi liittyy liiviläisiin ja pari tuo esiin kirjoittajan muistikuvia Virosta. Niistä toisella on pitkä otsikko, joka selittää sisältöä: Subrovka eli Petserin luostarin historialliset vaiheet, joita muudan munkki esitteli Aarni Penttilälle ja minulle vuonna 1921. ”Tomu…
-
Kauksi Ülle julkaisi uuden teoksen
Tuottelias kirjailija Kauksi Ülle julkaisi kesän kynnyksellä Hitivabrik-nimisen teoksen, joka sisältää viisi lyhyehköä näytelmää. Kirjailijan omien sanojen mukaan ”Hittitehdas”-kokoelma on syvä kumarrus hänen lapsuutensa sankarille Aku Ankalle. Trummiotsja-näytelmä perustuu Siperiassa asuvien tšuktšien satuun ja myös Kolm hinnapakmist-näytelmän pohjalla on vanha satu, jota nykyajan projektipäällikkö lähestyy omasta näkökulmastaan. Kokoelman kaksi viimeistä näytelmää Põhitüü ja Nigu nõidus kertovat Üllen kotikylän Obinitsan historiasta. Kirjan…