Kategoria: Kirjallisuus
-
Seton kielen oppikirja
Seto keele teejuht on ensimmäinen kunnollinen seton kielen oppikirja. Seto Instituut julkaisi itse asiassa kirjan materiaalit ensin instituutin kotisivulla internetissä syksyllä 2020. Kirja ilmestyi instituutin julkaisemana seuraavana vuonna eli 2021. Opuksen tekijät ovat ehkä tunnetuin seton kielen ja setokulttuurin tuntija ja tutkija (Tarton yliopisto), syntyperäinen seto Paul Hagu ja Tarton yliopiston viron kielen historian ja…
-
Seto jutusõ’
Yllättävällä tavalla ovat taas vinyylilevyt nousseet suosioon. Niinpä ei ole ihme, että myös Setomaalla on ilmestynyt uusi CD-levy. Ihme on oikeastaan se, että kyse ei ole musiikista, vaan satu- tai tarinalevystä. Levyllä on yhteensä yhdeksän tarinaa, joita esittävät (eivät vain lue, vaan esittävät eläytyen ja nautittavasti!) kolme tunnettua setoa ja myös esiintyjää eli Merca (Merle…
-
Kiiora
Kiiora, esiintyy myös muodossa kiior, on sana, joka esiintyy setojen suuren lauluimän Anne Vabarnan 1927 sanelemassa Peko-eepoksessa. Eepoksen (ja siis Annen mielikuvituksen mukaan) kiiora on tammipuinen nuija tai nuijaa muistuttava esine, jonka eepoksen sankarin isä löytää viljapellosta ja jonka hän myöhemmin lahjoittaa pojalleen Pekolle. Eepoksessa kiioralla on kaksi eri käyttötapaa: toisaalta se aseenaan Peko sotii menestyksellisesti vihollisia vastaan ja toisaalta kiiora-nuija/sauvan pellon suuntaan ojentaen Peko siunaa ruispellon antamaan hyvän…
-
Kiinnostavaa sotahistoriaa
Hanno Ojalo: Petseri teises maailmasõjas. Ammukaar, Tallinn 2023. Sotahistorioitsija Hanno Ojalo on hämmästyttävän tuottelias. Hänen kädenjälkensä on näkynyt esimerkiksi virolaisen 101-sarjan teoksissa 101 Eesti lahingut (101 virolaista taistelua, 2012) ja 101 Eesti laeva (101 virolaista laivaa,2015, yhdessä Mati Õunin kanssa). Vuonna 2015 Ojalolta ilmestyi tai hänellä oli osuus peräti viidessä kirjassa. ”Petseri toisessa maailmansodassa” kuuluu…
-
Seto (kuningriigi) hümn
Linkki videoon: www.setomaa.ee/kogukond/seto-humn Sanat Jaan Räppo, paitsi kuningaskuntaa varten lisätyt kolme viimeistä säkeistöä Olli suurõq Säksa sõaq, Vinne väeq oll´ vägeväq, suurõmp hulk jäi Säksa or´ast, meist sai vilets Vinne viir. Visati meid ütte viirde, tõistõ viirde tõugati – sääl meid surbiq Säksa rüütliq, Vinne vürstiq vindsodiq. Küll oll´ rassõ ello elläq Püha Esä Maar´amaal,…
-
Tito Colliander ja Petseri
Suomenruotsalainen kirjailija Tito Colliander syntyi Pietarissa 1904. Venäjän 1900-luvun alun temmellyksissä perhe jakautui: isä, joka opetti kadettikoulussa, joutui eroamaan samana vuonna kuin Tito syntyi. Äiti muutti lasten kanssa kymmeneksi vuodeksi Suomeen. Venäjän vallankumouksen jälkeen Tito Colliander jäi Suomeen, opiskeli Ateneumissa ja työskenteli piirustuksenopettajana. Vuosina 1936–1939 Tito, hänen kuvataitelijavaimonsa Ina ja ja pieni Maria-tyttärensä (muuten tunnetun…
-
Peko-kuninkaan päivä
Osmo Pekonen: Tuhat vuotta. WSOY 1998. Nostettakoon unohduksen herkästi liehuvasta helmasta Setomaa-sivustollekin tieto yhdistyksemme hallituksen entisen jäsenen, matemaatikon ja moniosaajan Osmo Pekosen (1960–2022) teoksesta Tuhat vuotta. Kysymyksessä on kirjoituskokoelma, jonka aihepiiri liikkuu vallattomasti Astuvansalmen kallioilta ja Ritvalan helkajuhlasta Graalin maljaan, Pyhän Tapanin kruunuun ja maailmanloppuun asti. Setoihin teosta liittää kirjoitus Peko-kuninkaan päivä. Se laajenee tosin…
-
Emolevy
Kauksi Ülle: Imäplaat. Seto Ateljee Galerii 2005. Imäplaat eli ”Emolevy” on kirjallinen CD-levy, jossa Kauksi Ülle esittää, osin myös laulaa tulkinnat 26 omasta runostaan. Teksteistä vanhin lienee Kesk umma mäke runoilijan esikoiskokoelmasta vuodelta 1987 (’Omalla mäellä’). Muut ovat tuoreempaa perua vaihtelevista alkuperäisteoksista, joita Kauksi Üllelle on tähän mennessä kertynyt alun toistakymmentä. Niiden rinnalla kannattaa tuoda…
-
Runonlaulajan elämästä
Kumo kaldu kuldakaivo. Seto Lauluimä Hilana Taarka (1856–1933). Seto Muuseumitarõ Obinitsas 2003. Liidia Sillaotsin koostama ja Ilmar Vananurmin toimittamaksi merkitty viron- ja setonkielinen puolensataasivuinen vihkonen setojen tunnetusta lauluemosta tarjoaa kiehtovan johdannon Hilana Taarkan henkilöön ja laajemminkin setoperinteeseen vaiheessa, jossa setot olivat vasta astumassa maailmankartalle. Eli viimeistään 1920-luvulla, kun Euroopan syrjäkulmalla itsenäistyneen Suomenkin kansalliset erimielisyydet oli…
-
Mare Pihon kirja Petseristä
Mare Piho: Petseri – 20 saj. väike Euroopa linn. Tänapäev 2013 Viime vuosina olen matkaoppaita kirjoittaessani ja lukiessani havainnut, että yksi hyvä kuva todellakin kertoo enemmän kuin sata sanaa. Ja vielä parempi on kun on hyvä kuva ja sitä selittämässä ja täydentämässä hyvä kuvateksti. Ja juuri tällaisesta kirjasta on nyt kyse! Tänä keväänä 80 vuotta täyttänyt…