Kategoria: Kulttuuri

  • Suuri paasto

    Suuri paasto

    Tänään alkoi Virosssa ortodokseilla pääsiäispaasto, suuri paasto, viroksi ja setoksi suur paast. Pääsiäistä edeltävä paastoaika kestää oikeastaan seitsemän viikkoa eli kuusi viikkoa kestävä suuri paasto laskiaissunnuntaista (maslenistapühäpäiv) aina palmusunnuntaihin (kapstmaar’apäiv, paastumaarjapäev) ja sitten vielä hiljainen viikko malkamaanantaista aina lankalauantain ja pääsiäissunnuntain väliseen yöhön saakka. Setot sanovat, että itse asiassa alkuaan paastokausi kesti yhdeksän viikkoa, mutta…

  • Olkinukke tšutšelo

    Olkinukke tšutšelo

    Maslenitsan juhlintaan liittyy venäläisillä ja myös mm. Setomaan Lüübnitsan kylässä, jonka asukkaista enemmistö on venäläisiä ortodokseja, olkinuken poltto. Nimellä tšutšelo kutsutaan suurta koko kylän yhteistä olkinukkea, joka poltetaan maslenistan juhlien aikana. Sekä itsetehtyä pientä olkinukkea että tšutšeloa poltettaessa pitää kuluneen vuoden kaikki murheet ja huolet polttaa yhdessä olkinuken kanssa. Foto: Tapio Mäkeläinen: tšutšelon ja pienten…

  • Paabapraasnik

    Paabapraasnik

    Erikoisin ja samalla ehkä mielenkiintoisin perinteisistä setojen laskiaisviikon tapahtumista – ainakin näin luterilaisen suomalaisen miehen näkökulmasta – on paabapraasnik. Maaselnitsa-viikon torstaina juhlittiin ns. paabapraasnikua eli naistenjuhlaa. Naiset kokoontuivat etukäteen sovittuun taloon/paikkaan juhlimaan. Jokainen nainen otti mukaansa omat eväät: leivottiin piirakoita, valmistettiin paksua puuroa, hapanviljakiisseliä, kalaruokia, keitettyjä perunoita, munakokkelia ja kylmää keittoa, jota syötiin puuron kanssa.…

  • Kul´atama

    Kul´atama

    Setojen laskiaisviikon kuvauksessa tarvitaan tietenkin juhlimista, iloitsemista, hauskan pitämistä kuvaava verbi. Se on kul’atama, kul’atõlõma eli ns. da-infinitiivimuodossa kul’atõllaq. Eli juhlimista voidaan kuvata esim. näin: Sys yks nä seiväq, sys jeiväq, kullatsõhõ kul’atõlliq eli ”Sitten he söivät, sitten (he) joivat, juhlivat kunnolla”. Ja naisten juhlimiseen palataan jo heti huomenna! Foto: Hieno setojen toisten laulujuhlien juliste…

  • Võiunätäl’

    Võiunätäl’

    Võiunätäl’ eli viroksi võinädal tai vastlanädal tai suomeksi voiviikko (myös nimitystä bliniviikko on käytetty), venäjäksi mасленица ja siitä setoksi masselits, maslenits, maasenits, maaselnits tai maaselits. Tällä termillä tarkoitetaan suurta (pääsiäis)paastoa edeltävää viikkoa, jonka alusta on kahdeksan viikkoa pääsiäispäivään. On jo kielletty liharuokien syöminen, mutta saa vielä syödä maidosta valmistettuja ruokia, siis myös voita. Viikkoon kuuluu…

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 0: tsässon-sana

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 0: tsässon-sana

    Tämä on itse asiassa hieman muokattuna postaus, jonka alun perin julkaisin jo Üts’ syna -palstallamme jo 8.6.2020. Mutta tsasouna-sanaan kaivattiin selitystä eli tässä se nyt sitten tulee: Kristillinen kirkko hajaantui kahteen suureen haaraan eli läntiseen ja itäiseen kirkkoon eli roomalaiskatoliseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkoon vähitellen, mutta kirkkojen erkaantuminen toisistaan oli selvää jo 1000-luvulle tultaessa. Eli…

  • Perinneteos perinnerakennuksista

    Perinneteos perinnerakennuksista

    Setomaa. Traditsioonilise arhitektuuri põhijooni. MTÜ Vanaajamaja ja Seto Instituut 2014. 80 sivua. Vironkielistä teosta Setomaan perinteisestä arkkitehtuurista voi lämpimästi suositella erityisesti heille, jotka hakevat suppeaa ensikosketusta tähän kiehtovan monipuoliseen aiheeseen. Kirja on syntynyt Seto Instituutin ja Vanaajamaja-yhdistyksen yhteistyönä, ja se perustuu paljolti Ahto Raudojan talonrakennus- ja kunnostusosaamiseen. Teos sisältää runsaasti havainnollisia valokuvia, joista vanhin vuodelta…

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 2: Uusvadan tsasouna

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 2: Uusvadan tsasouna

    Keskellä Uusvadan kylää, Uusvada-Tobrova-Kitsõ-kylän vieressä Uusvadan tsasouna kuuluu kaikkein vanhimpien Setomaan tsasounien joukkoon, todennäköisesti se on rakennettu 1698. Itse asiassa se on myös koko Viron vanhimpia säilyneitä puurakennuksia. Vanhaa hirsirakennusta on viimeksi perusteellisemmin kunnostettu 2008–2009. Perinteinen matala suorakaide, jolla on puoliavoin kuistiosa. Mitat: 308 x 409 cm, korkeus räystääseen 188 cm ja katonharjalle 320 cm.…

  • Setomaan ruokia ja juomia: Blinit (2)

    Setomaan ruokia ja juomia: Blinit (2)

    Blinit Kansallinen keittiö on juuri sitä, mitä paikallisissa keittiöissä tehdään. Setomaalla tehdään ohuita blinejä, mutta Inara Luigasen vironkielisessä Setu toidud -kirjassa on myös õllepliinid-ohje. Koska se muistuttaa hyvin paljon ravintola Bellevuessa ollutta, niin kokeilin, miten alla mainituilla suhteilla syntyy paksut blinit. Bellevuen perustaja Reko Paulo oli Setomaalta ja ehkä ympäri vuoden valmistettujen blinien resepti oli…

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 1:               Ulaskovan tsasouna

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 1: Ulaskovan tsasouna

    Uuden Setomaan ja Petserimaan tsasounia esittelevän artikkelisarjan aloittaa tarina Ulaskovan tsasounasta. 19. joulukuuta 2021 pyhitettiin virallisesti käyttöön täysin kunnostettu Ulaskovan kylän tsasouna. Tsasounan kunnostamishankkeen idean ”äiti” oli Kaidi Kerdt, joka muutamia vuosia aikaisemmin oli ostanut Setomaalta hyvin huonokuntoisen Kirsin talon. Hän kunnosti sen rakennukset ja savusaunan viehättäväksi majoituspaikaksi ja otti sydämen asiakseen myös läheisen Ulaskovan…