Tänään alkoi Virosssa ortodokseilla pääsiäispaasto, suuri paasto, viroksi ja setoksi suur paast. Pääsiäistä edeltävä paastoaika kestää oikeastaan seitsemän viikkoa eli kuusi viikkoa kestävä suuri paasto laskiaissunnuntaista (maslenistapühäpäiv) aina palmusunnuntaihin (kapstmaar’apäiv, paastumaarjapäev) ja sitten vielä hiljainen viikko malkamaanantaista aina lankalauantain ja pääsiäissunnuntain väliseen yöhön saakka. Setot sanovat, että itse asiassa alkuaan paastokausi kesti yhdeksän viikkoa, mutta Neitsyt Maria lyhensi kauden seitsemään viikkoon ja siirsi kapstmaar’apäivää kaksi viikkoa lähemmäksi (23.3.). Ja silloin on luvallista syödä kalaa! Suomessa ortodoksit viettävät 25.3. Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestystä eli Ilosanoman juhlaa, luterilaisillakin oli aikoinaan Marian ilmestyspäivä 25.3.
Ja mitä suuri paasto setoille aikoinaan merkitsi jokapäiväisessä elämässä? ”Siis tule suur paast, kublik aig. Siis jätväq inemiseq ütstõist jumalaga, andvaq kätt ja suud. Mängo, tandso, laul sell aol ei ole. Paastusöögiq ummaq: ritk, sipul, uguritsa, kardohka, leib. Süvväs ”puhta ristiviiga”, kel jõudu um, ost õlli (poslamasla).” Eli kielletty oli leikkiminen, tanssiminen ja laulaminen. Syötiin vain vihanneksia, juureksia ja leipää. Nykyisinkin ortodoksien paaston ohjeet ovat niin tiukkoja, että vain lauantaisin ja sunnuntaisin saa suuren paaston aikana käyttää hieman öljyä ja viiniä. Todellisuudessa nykyisin vain hyvin harvat setot paastoavat koko seitsemän viikon kauden tiukasti.
Kuva: Kuvassa linssejä Suomen ortodoksien kirkon sivulta artikkelista: Suuri paasto alkaa – mitä ruoaksi?
Vastaa