Kategoria: Blogit
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5a: Mikitamäen tsasouna ennen restaurointia
Neuvostovallan aikana annettiin korkeammalta taholta vuonna 1959 määräys, että tsasouna pitää siirtää keskeltä kylää ”piiloon” lahoamaan ja näin myös tehtiin. Mikitamäen seudulla kerrotaan, että kaikki ne miehet, jotka osallistuivat 1959 tsasounan siirtämiseen, kuolivat ennenaikaisesti. Nykypäivän näkökulmasta kyseessä oli paha moka, jollei ihan rikoskin, sillä Mikitamäen vanha tsasouna on ilmeisesti rakennettu vuonna 1694 eli ts. se…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 4: Petserin Johanneksen tsasouna
Petserin Johanneksen tsasouna on Petserin kaupungissa Ivanovskaja/Jaani kadun päässä metsässä. Kyseessä on siis Jaani tsässon; nimikkopäivä onkin juhannus 7.7. (24.6.) ja tsasouna on käytössä. Kivinen suorakaiteen muotoinen tsasouna on rakennettu pyhän lähteen päälle ja puron viereen todennäköisesti vuonna 1890. Lähteen vedellä uskotaan olevan ihmeitä tekeviä ominaisuuksia. Tarinan mukaan samalla paikalla oli aikoinaan Johannes Kastajan kirkko.…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 3: Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna
Eräs kauneimmista Petserimaan tsasounista on Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna, aivan Irboskan linnoituksen muurin ja Talavskaja-tornin vieressä, mutta muurien ulkopuolella, vanhalla kyläkalmistolla. Se valmistui Tallinnassa asuneen puolalais-venäläisen arkkitehti Aleksand(e)r Vladovskin (1876–1950) suunnitelmien mukaan 1931. Kyseessä on Korsunin Jumalanäidin ikonin muistopäivän 14.10. (1.10.) tsasouna. Se on käytössä. Aleksand(e)r Vladovskin kaunis tsasouna muistuttaa nyt jo hävitettyä hänen…
-
Kalenteri 2024
—
kirjoittaja
Võro-seto tähtraamat vai kallõndri 2024. aastaga pääle. Kolmõskümnes viies aastagakäük. Võro Selts VKKF 2023. Kuten kirjatiedoista yltä käy ilmi, võrolais-setolainen kalenteri ilmestyy vuonna 2024 peräti 35. kerran. Toden totta: ensimmäinen kalenteri ilmestyi jo neuvostoaikana. Sen toimitti Kaido Kama, setoja koskevan osuuden Paul Hagu. Vuoden 1990 kalenteri ehti vihkoseen merkityn julkaisuajankohdan mukaan nähdä päivänvalon edellisvuonna 1989,…
-
P. Mustapään Tuuli Airistolta
Runoilijanimellä P. Mustapää tunnetun Martti Haavion viimeiseksi runokokoelmaksi jäi menneisyyden aihelmissa liikkuva Tuuli Airistolta vuodelta 1969. Kirjan lähes kolmestakymmenestä runosta yksi liittyy liiviläisiin ja pari tuo esiin kirjoittajan muistikuvia Virosta. Niistä toisella on pitkä otsikko, joka selittää sisältöä: Subrovka eli Petserin luostarin historialliset vaiheet, joita muudan munkki esitteli Aarni Penttilälle ja minulle vuonna 1921. ”Tomu…
-
Suuri paasto
Tänään alkoi Virosssa ortodokseilla pääsiäispaasto, suuri paasto, viroksi ja setoksi suur paast. Pääsiäistä edeltävä paastoaika kestää oikeastaan seitsemän viikkoa eli kuusi viikkoa kestävä suuri paasto laskiaissunnuntaista (maslenistapühäpäiv) aina palmusunnuntaihin (kapstmaar’apäiv, paastumaarjapäev) ja sitten vielä hiljainen viikko malkamaanantaista aina lankalauantain ja pääsiäissunnuntain väliseen yöhön saakka. Setot sanovat, että itse asiassa alkuaan paastokausi kesti yhdeksän viikkoa, mutta…
-
Olkinukke tšutšelo
Maslenitsan juhlintaan liittyy venäläisillä ja myös mm. Setomaan Lüübnitsan kylässä, jonka asukkaista enemmistö on venäläisiä ortodokseja, olkinuken poltto. Nimellä tšutšelo kutsutaan suurta koko kylän yhteistä olkinukkea, joka poltetaan maslenistan juhlien aikana. Sekä itsetehtyä pientä olkinukkea että tšutšeloa poltettaessa pitää kuluneen vuoden kaikki murheet ja huolet polttaa yhdessä olkinuken kanssa. Foto: Tapio Mäkeläinen: tšutšelon ja pienten…
-
Paabapraasnik
Erikoisin ja samalla ehkä mielenkiintoisin perinteisistä setojen laskiaisviikon tapahtumista – ainakin näin luterilaisen suomalaisen miehen näkökulmasta – on paabapraasnik. Maaselnitsa-viikon torstaina juhlittiin ns. paabapraasnikua eli naistenjuhlaa. Naiset kokoontuivat etukäteen sovittuun taloon/paikkaan juhlimaan. Jokainen nainen otti mukaansa omat eväät: leivottiin piirakoita, valmistettiin paksua puuroa, hapanviljakiisseliä, kalaruokia, keitettyjä perunoita, munakokkelia ja kylmää keittoa, jota syötiin puuron kanssa.…
-
Kul´atama
Setojen laskiaisviikon kuvauksessa tarvitaan tietenkin juhlimista, iloitsemista, hauskan pitämistä kuvaava verbi. Se on kul’atama, kul’atõlõma eli ns. da-infinitiivimuodossa kul’atõllaq. Eli juhlimista voidaan kuvata esim. näin: Sys yks nä seiväq, sys jeiväq, kullatsõhõ kul’atõlliq eli ”Sitten he söivät, sitten (he) joivat, juhlivat kunnolla”. Ja naisten juhlimiseen palataan jo heti huomenna! Foto: Hieno setojen toisten laulujuhlien juliste…
-
Võiunätäl’
Võiunätäl’ eli viroksi võinädal tai vastlanädal tai suomeksi voiviikko (myös nimitystä bliniviikko on käytetty), venäjäksi mасленица ja siitä setoksi masselits, maslenits, maasenits, maaselnits tai maaselits. Tällä termillä tarkoitetaan suurta (pääsiäis)paastoa edeltävää viikkoa, jonka alusta on kahdeksan viikkoa pääsiäispäivään. On jo kielletty liharuokien syöminen, mutta saa vielä syödä maidosta valmistettuja ruokia, siis myös voita. Viikkoon kuuluu…