Kategoria: Blogit

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 3: Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 3: Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna

    Eräs kauneimmista Petserimaan tsasounista on Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna, aivan Irboskan linnoituksen muurin ja Talavskaja-tornin vieressä, mutta muurien ulkopuolella, vanhalla kyläkalmistolla. Se valmistui Tallinnassa asuneen puolalais-venäläisen arkkitehti Aleksand(e)r Vladovskin (1876–1950) suunnitelmien mukaan 1931. Kyseessä on Korsunin Jumalanäidin ikonin muistopäivän 14.10. (1.10.) tsasouna. Se on käytössä. Aleksand(e)r Vladovskin kaunis tsasouna muistuttaa nyt jo hävitettyä hänen…

  • Kalenteri 2024

    Kalenteri 2024

    Võro-seto tähtraamat vai kallõndri 2024. aastaga pääle. Kolmõskümnes viies aastagakäük. Võro Selts VKKF 2023. Kuten kirjatiedoista yltä käy ilmi, võrolais-setolainen kalenteri ilmestyy vuonna 2024 peräti 35. kerran. Toden totta: ensimmäinen kalenteri ilmestyi jo neuvostoaikana. Sen toimitti Kaido Kama, setoja koskevan osuuden Paul Hagu. Vuoden 1990 kalenteri ehti vihkoseen merkityn julkaisuajankohdan mukaan nähdä päivänvalon edellisvuonna 1989,…

  • P. Mustapään Tuuli Airistolta

    P. Mustapään Tuuli Airistolta

    Runoilijanimellä P. Mustapää tunnetun Martti Haavion viimeiseksi runokokoelmaksi jäi menneisyyden aihelmissa liikkuva Tuuli Airistolta vuodelta 1969. Kirjan lähes kolmestakymmenestä runosta yksi liittyy liiviläisiin ja pari tuo esiin kirjoittajan muistikuvia Virosta. Niistä toisella on pitkä otsikko, joka selittää sisältöä: Subrovka eli Petserin luostarin historialliset vaiheet, joita muudan munkki esitteli Aarni Penttilälle ja minulle vuonna 1921. ”Tomu…

  • Suuri paasto

    Suuri paasto

    Tänään alkoi Virosssa ortodokseilla pääsiäispaasto, suuri paasto, viroksi ja setoksi suur paast. Pääsiäistä edeltävä paastoaika kestää oikeastaan seitsemän viikkoa eli kuusi viikkoa kestävä suuri paasto laskiaissunnuntaista (maslenistapühäpäiv) aina palmusunnuntaihin (kapstmaar’apäiv, paastumaarjapäev) ja sitten vielä hiljainen viikko malkamaanantaista aina lankalauantain ja pääsiäissunnuntain väliseen yöhön saakka. Setot sanovat, että itse asiassa alkuaan paastokausi kesti yhdeksän viikkoa, mutta…

  • Olkinukke tšutšelo

    Olkinukke tšutšelo

    Maslenitsan juhlintaan liittyy venäläisillä ja myös mm. Setomaan Lüübnitsan kylässä, jonka asukkaista enemmistö on venäläisiä ortodokseja, olkinuken poltto. Nimellä tšutšelo kutsutaan suurta koko kylän yhteistä olkinukkea, joka poltetaan maslenistan juhlien aikana. Sekä itsetehtyä pientä olkinukkea että tšutšeloa poltettaessa pitää kuluneen vuoden kaikki murheet ja huolet polttaa yhdessä olkinuken kanssa. Foto: Tapio Mäkeläinen: tšutšelon ja pienten…

  • Paabapraasnik

    Paabapraasnik

    Erikoisin ja samalla ehkä mielenkiintoisin perinteisistä setojen laskiaisviikon tapahtumista – ainakin näin luterilaisen suomalaisen miehen näkökulmasta – on paabapraasnik. Maaselnitsa-viikon torstaina juhlittiin ns. paabapraasnikua eli naistenjuhlaa. Naiset kokoontuivat etukäteen sovittuun taloon/paikkaan juhlimaan. Jokainen nainen otti mukaansa omat eväät: leivottiin piirakoita, valmistettiin paksua puuroa, hapanviljakiisseliä, kalaruokia, keitettyjä perunoita, munakokkelia ja kylmää keittoa, jota syötiin puuron kanssa.…

  • Kul´atama

    Kul´atama

    Setojen laskiaisviikon kuvauksessa tarvitaan tietenkin juhlimista, iloitsemista, hauskan pitämistä kuvaava verbi. Se on kul’atama, kul’atõlõma eli ns. da-infinitiivimuodossa kul’atõllaq. Eli juhlimista voidaan kuvata esim. näin: Sys yks nä seiväq, sys jeiväq, kullatsõhõ kul’atõlliq eli ”Sitten he söivät, sitten (he) joivat, juhlivat kunnolla”. Ja naisten juhlimiseen palataan jo heti huomenna! Foto: Hieno setojen toisten laulujuhlien juliste…

  • Võiunätäl’

    Võiunätäl’

    Võiunätäl’ eli viroksi võinädal tai vastlanädal tai suomeksi voiviikko (myös nimitystä bliniviikko on käytetty), venäjäksi mасленица ja siitä setoksi masselits, maslenits, maasenits, maaselnits tai maaselits. Tällä termillä tarkoitetaan suurta (pääsiäis)paastoa edeltävää viikkoa, jonka alusta on kahdeksan viikkoa pääsiäispäivään. On jo kielletty liharuokien syöminen, mutta saa vielä syödä maidosta valmistettuja ruokia, siis myös voita. Viikkoon kuuluu…

  • Lihahiideh

    Lihahiideh

    Oikeastaan kyseessä on sanapari: lihahiideh – lihavõõdõh. Näin setoksi, võroksi pikemminkin: lihahiideq – lihavõttõq. Lihahiit, lihahiideh / lihahiideq voidaan kääntää laskiaiseksi ja lihavõõdõh / lihavõttõq pääsiäiseksi, mutta jos ollaan ihan sanatarkkoja niin ensinmainittu tarkoittaa lihasta luopumista eli ts. lihan syönnistä luopumista ja jälkimmäinen taas lihan ottamista eli ts. lihan syönnin aloittamista. Kyse on siis Suuren…

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 0: tsässon-sana

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 0: tsässon-sana

    Tämä on itse asiassa hieman muokattuna postaus, jonka alun perin julkaisin jo Üts’ syna -palstallamme jo 8.6.2020. Mutta tsasouna-sanaan kaivattiin selitystä eli tässä se nyt sitten tulee: Kristillinen kirkko hajaantui kahteen suureen haaraan eli läntiseen ja itäiseen kirkkoon eli roomalaiskatoliseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkoon vähitellen, mutta kirkkojen erkaantuminen toisistaan oli selvää jo 1000-luvulle tultaessa. Eli…