Kategoria: Kieli

  • Urbõpäiv

    Urbõpäiv

    Urbõpäiv – liikkuva pyhä, sunnuntaina viikkoa ennen pääsiäistä Suomessa: Palmusunnuntai; Herran ratsastus Jerusalemiin Virossa: Palmipuudepüha; Urbepäev; Kristuse/Issanda Jeruusalemma minemine    Yksi setojen suurista 12 juhlapäivästä. ”Urpupäivää”, virposunnuntaita juhlitaan sunnuntaina viikkoa ennen Pääsiäistä ja se myös aloittaa Suuren viikon. Koko viikon aikana ei tehdä töitä, vain pieniä askareita ja valmistellaan juhlaa. Isommat työt tehdään ennen tätä viikkoa.  Monissa paikoissa ympäri…

  • Lihahiideh 2025

    Lihahiideh 2025

    Oikeastaan kyseessä on sanapari: lihahiideh – lihavõõdõh. Näin setoksi, võroksi pikemminkin: lihahiideq – lihavõttõq. Lihahiit, lihahiideh / lihahiideq voidaan kääntää laskiaiseksi ja lihavõõdõh / lihavõttõq pääsiäiseksi, mutta jos ollaan ihan sanatarkkoja niin ensinmainittu tarkoittaa lihasta luopumista eli ts. lihan syönnistä luopumista ja jälkimmäinen taas lihan ottamista eli ts. lihan syönnin aloittamista. Kyse on siis Suuren…

  • Seton hymni contra Jaan Räppon Katõ ilma veere pääl

    Seton hymni contra Jaan Räppon Katõ ilma veere pääl

    Jaan Räppo  1880 Kasaritsassa Vana-Võromaalla syntynyt ja 1958 Kiovassa Ukrainassa kuollut Jaan Räppo oli bolševikki, punaisten sotajoukkojen johtaja, hallintomies neuvosto-Ukrainassa, opettaja ja koulumies, mutta myös kirjailija, kääntäjä ja kustantaja. Virossa tunnetaan hyvin kaksi hänen runoaan, jotka tunnetaan ehkä vielä paremmin lauluina: Haani miis (vidi lubjakivve) vuodelta 1897, josta on tullut lähes kansanlaulu ja Katõ ilma veere pääl (1909), jonka…

  • Mehkat ja Mehkamaa

    Mehkat ja Mehkamaa

    Mehkamaa on Vana-Võromaalla Rõugen kunnassa eli se on entisen Mõnisten kunnan alue. Pinta-ala on lähes 175 km2 ja asukasluku noin 800. Alueella on 17 kylää. Mehkojen omaa kielimuotoa (võron kielen murre/muoto) äidinkielenä puhuu vain pieni joukko vanhuksia, mutta monet paikalliset puhuvat kuitenkin pääosin tavallista võron kieltä. Positiivinen asia on se, että nuorempia mehkan puhujia on viime…

  • Jouluq –  talsipühiq

    Jouluq –  talsipühiq

    Suomen joulu-sana on selvästi saatu skandinaaveilta, mutta missä vaiheessa, milloin – se onkin sitten jo hankalampi juttu eikä siihen tänään mennä. Suomen, viron, vatjan ja isurin kielessä tunnetaan joulu, jõulu jne. -sana, samaten saamelaiskielissä, mutta karjalan, vepsän ja jopa ersän kielessä on käytössä toinen sana eli venäjästä saatu, esim. karjalan roštuo ~ roštua ~ roštuva…

  • Seton kielen oppikirja

    Seton kielen oppikirja

    Seto keele teejuht on ensimmäinen kunnollinen seton kielen oppikirja. Seto Instituut julkaisi itse asiassa kirjan materiaalit ensin instituutin kotisivulla internetissä syksyllä 2020. Kirja ilmestyi instituutin julkaisemana seuraavana vuonna eli 2021. Opuksen tekijät ovat ehkä tunnetuin seton kielen ja setokulttuurin tuntija ja tutkija (Tarton yliopisto), syntyperäinen seto Paul Hagu ja Tarton yliopiston viron kielen historian ja…

  • XIV SETO KONGRESS 

    XIV SETO KONGRESS 

    9. lokakuuta 2024, Värskan kulttuurikeskus Ensimmäinen Seto kongress järjestettiin Petserissä 9.–10.10.1921.  Toinen kongressi järjestettiin 1930 Petserissä vasta yhdeksän vuotta myöhemmin eli 1930 ja kolmas Seto kongress jäi toisen maailmansodan takia kokonaan järjestämättä. Kolmas Setojen kongressi järjestettiinkin vasta 1993 ja nyt Värskassa. Silloin päätettiin, että jatkossa kongressi järjestetään joka kolmas vuosi ja Värskassa. IV kongressi olikin 1996, mutta jossakin vaiheessa systeemi meni…

  • Seto jutusõ’

    Seto jutusõ’

    Yllättävällä tavalla ovat taas vinyylilevyt nousseet suosioon. Niinpä ei ole ihme, että myös Setomaalla on ilmestynyt uusi CD-levy. Ihme on oikeastaan se, että kyse ei ole musiikista, vaan satu- tai tarinalevystä. Levyllä on yhteensä yhdeksän tarinaa, joita esittävät (eivät vain lue, vaan esittävät eläytyen ja nautittavasti!) kolme tunnettua setoa ja myös esiintyjää eli Merca (Merle…

  • Kiiora

    Kiiora

    Kiiora, esiintyy myös muodossa kiior, on sana, joka esiintyy setojen suuren lauluimän Anne Vabarnan 1927 sanelemassa Peko-eepoksessa. Eepoksen (ja siis Annen mielikuvituksen mukaan) kiiora on tammipuinen nuija tai nuijaa muistuttava esine, jonka eepoksen sankarin isä löytää viljapellosta ja jonka hän myöhemmin lahjoittaa pojalleen Pekolle. Eepoksessa kiioralla on kaksi eri käyttötapaa: toisaalta se aseenaan Peko sotii menestyksellisesti vihollisia vastaan ja toisaalta kiiora-nuija/sauvan pellon suuntaan ojentaen Peko siunaa ruispellon antamaan hyvän…

  • Seto (kuningriigi) hümn

    Seto (kuningriigi) hümn

    Linkki videoon: www.setomaa.ee/kogukond/seto-humn Sanat Jaan Räppo, paitsi kuningaskuntaa varten lisätyt kolme viimeistä säkeistöä Olli suurõq Säksa sõaq, Vinne väeq oll´ vägeväq, suurõmp hulk jäi Säksa or´ast, meist sai vilets Vinne viir. Visati meid ütte viirde, tõistõ viirde tõugati – sääl meid surbiq Säksa rüütliq, Vinne vürstiq vindsodiq. Küll oll´ rassõ ello elläq Püha Esä Maar´amaal,…