Oikeastaan kyseessä on sanapari: lihahiideh – lihavõõdõh. Näin setoksi, võroksi pikemminkin: lihahiideq – lihavõttõq.
Lihahiit, lihahiideh / lihahiideq voidaan kääntää laskiaiseksi ja lihavõõdõh / lihavõttõq pääsiäiseksi, mutta jos ollaan ihan sanatarkkoja niin ensinmainittu tarkoittaa lihasta luopumista eli ts. lihan syönnistä luopumista ja jälkimmäinen taas lihan ottamista eli ts. lihan syönnin aloittamista. Kyse on siis Suuren paaston, pääsiäispaaston alusta ja lopusta.
Setot ovat ortodokseja ja setokulttuurissa oli uskonto vanhastaan hyvin keskeisellä sijalla ja se sääteli pitkälti jopa ihmisten jokapäiväistä elämää. Pääsiäinen on ortodokseilla (kirkko)vuoden tärkein juhla ja siihen valmistautuminen pitkän paaston avulla oli hyvin tärkeää. Paastolla on kristityille kaksi ulottuvuutta, jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Ruokapaasto on apuväline, joka auttaa hengellisessä paastoamisessa eli kilvoituksessa synnin ja pahuuden karttamiseksi ja rakkauden, nöyryyden ja kärsivällisyyden hyveissä kasvamiseksi.
Suuren paaston seitsemän paastoviikon aikana ei saa syödä lihaa, maitotaloustuotteita eikä kananmunia. Paastosäännöt säätelevät myös öljyn ja viinin käyttöä: molemmista tulisi pääsääntöisesti pidättäytyä arkipäivisin. Kalaa saa paastosääntöjen mukaan syödä vain Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestyksen juhlapäivänä ja palmusunnuntaina.
Aluksi luovuttiin liharuoista, mutta sai vielä viikon ajan voi syödä maidosta valmistettuja ruokia. Siitä nimitys Võinädal/Võinätäl eli ”Voiviikko”.
Suureen paastoon valmistautumisesta suomalaisten ortodoksien sanoin (HUOM! Setomaalla kaikki ajankohdat ovat tänä vuonna samat kuin luterilaisilla ja Suomen ortodokseilla):
Tänä vuonna pääsiäistä edeltävään Suureen paastoon valmistautuminen alkaa 9. helmikuuta, jolloin ortodoksinen kirkko viettää publikaanin ja fariseuksen sunnuntaita. Tätä seuraavan kolmen viikon ajan laskeudutaan vähitellen askel askeleelta pääsiäistä edeltävään Suureen paastoon. Suuri paasto alkaa tänä vuonna huomenna 5. maaliskuuta. Herran pääsiäinen, Kristuksen ylösnousemusjuhla, koittaa tänä vuonna varsin myöhään eli vasta 20. huhtikuuta.
Publikaanin ja fariseuksen sunnuntaita seuraava viikko on kokonaan paastoton. Seuraavana sunnuntaina (16.2.) vietetään Tuhlaajapojan sunnuntaita, jota seuraa liharuoasta luopumisen viikko, jonka aikana ruokavaliosta jätetään siis vähitellen liharuoat pois. Tuomiosunnuntaita 23.2. seuraavalla viikolla luovutaan maitoruoasta eli maitotuotteista. Viikko tunnetaan myös bliniviikon nimellä.
Sovintosunnuntaita (eli laskiaissunnuntaita) vietetään tänä vuonna 2. maaliskuuta. Suuri paasto alkaa sen jälkeen, keskiviikkona 5.3. (tai Virossa ja Setomaalla jo maanantaina 3.3.) ja jatkuu 19.4. saakka.
Ruokapaaston tehtävänä on tukea hengellistä valmistautumista pääsiäiseen: mielen hiljentämistä maallisista houkutuksista, rukouselämään keskittymistä ja hyvän tekemistä.
Suureen paastoon valmistautumiseen ja suureen paastoon kuuluu aktiivinen jumalanpalveluksiin osallistuminen.
Foto: Tapio Mäkeläinen: Liharuoat alkoivat olla lopussa jo ennen suuren paaston alkua, viimeisenä syötiin siansorkat. Viron ulkomuseon annos 2.3.2025.
Vastaa