Kategoria: Kieli
-
Seto (kuningriigi) hümn
Linkki videoon: www.setomaa.ee/kogukond/seto-humn Sanat Jaan Räppo, paitsi kuningaskuntaa varten lisätyt kolme viimeistä säkeistöä Olli suurõq Säksa sõaq, Vinne väeq oll´ vägeväq, suurõmp hulk jäi Säksa or´ast, meist sai vilets Vinne viir. Visati meid ütte viirde, tõistõ viirde tõugati – sääl meid surbiq Säksa rüütliq, Vinne vürstiq vindsodiq. Küll oll´ rassõ ello elläq Püha Esä Maar´amaal,…
-
Peko-kuninkaan päivä
Osmo Pekonen: Tuhat vuotta. WSOY 1998. Nostettakoon unohduksen herkästi liehuvasta helmasta Setomaa-sivustollekin tieto yhdistyksemme hallituksen entisen jäsenen, matemaatikon ja moniosaajan Osmo Pekosen (1960–2022) teoksesta Tuhat vuotta. Kysymyksessä on kirjoituskokoelma, jonka aihepiiri liikkuu vallattomasti Astuvansalmen kallioilta ja Ritvalan helkajuhlasta Graalin maljaan, Pyhän Tapanin kruunuun ja maailmanloppuun asti. Setoihin teosta liittää kirjoitus Peko-kuninkaan päivä. Se laajenee tosin…
-
Lindsi lautsipetäi
Värskan ja Verhuulitsan kylän rajalla seisoo Setomaan tunnetuin lautsipetäi. Mutta se ei ole suinkaan ainoa säilynyt vastaavanlainen puu Setomaalla, vaan niitä on useita ja aikaisemmin niitä oli vieläkin enemmän. Komea ja helposti löydettävä on Lindsin kylän lautsipetäi. Eli kun lähdet Lindsin kylästä esim. pylvästsasounan luota kohti Obinitsaa (eli lähintä kirkkoa ja hautausmaata), niin tie varressa mutkassa vasemmalla…
-
Munaloomka
Eilen oli Setomaalla vanhan kalenterin mukaan ensimmäinen pääsiäispäivä. (Niitähän oli aikoinaan jopa kolme kappaletta!) Pääsiäistapoihin kuuluu munien lahjoittaminen vieraisille tulleille. Myös haudoille vietiin munia. Munia värjättiin ja värjätään sipulin kuorilla tai vihdoista saaduilla koivun lehdillä ja mukana piti olla myös punaiseksi värjättyjä munia. Eli setoksi: Lihavõõtõst värmiti munnõ verevä värmigaq, a suvidsõpühist värmiti sibulakuurigaq ja kõõlehtigaq.…
-
Lihavõõtõh
Ortodokseille ja monille muillekin kristityille pääsiäinen on kirkkovuoden tärkein juhlapyhä joulun rinnalla, osittain jopa sen ohikin. Pääsiäisen kuuluu hyvin monia uskontoon liittyviä tapoja aina ruokiin saakka, mutta nostetaan nyt esille se tärkeä uskonnollinen puoli ja keskeisin jumalanpalvelus eli pääsiäisyönä – eli lauantain ja sunnuntain välisenä yönä – on tietenkin yöjumalanpalvelus, joka alkaa ristisaattolla kirkon ympäri.…
-
Kalenteri 2024
—
kirjoittaja
Võro-seto tähtraamat vai kallõndri 2024. aastaga pääle. Kolmõskümnes viies aastagakäük. Võro Selts VKKF 2023. Kuten kirjatiedoista yltä käy ilmi, võrolais-setolainen kalenteri ilmestyy vuonna 2024 peräti 35. kerran. Toden totta: ensimmäinen kalenteri ilmestyi jo neuvostoaikana. Sen toimitti Kaido Kama, setoja koskevan osuuden Paul Hagu. Vuoden 1990 kalenteri ehti vihkoseen merkityn julkaisuajankohdan mukaan nähdä päivänvalon edellisvuonna 1989,…
-
Paabapraasnik
Erikoisin ja samalla ehkä mielenkiintoisin perinteisistä setojen laskiaisviikon tapahtumista – ainakin näin luterilaisen suomalaisen miehen näkökulmasta – on paabapraasnik. Maaselnitsa-viikon torstaina juhlittiin ns. paabapraasnikua eli naistenjuhlaa. Naiset kokoontuivat etukäteen sovittuun taloon/paikkaan juhlimaan. Jokainen nainen otti mukaansa omat eväät: leivottiin piirakoita, valmistettiin paksua puuroa, hapanviljakiisseliä, kalaruokia, keitettyjä perunoita, munakokkelia ja kylmää keittoa, jota syötiin puuron kanssa.…
-
Setot
Setukaiset on ilmeisesti suomalaisten ihan itse kehittämä sana, jolla tarkoitetaan Kaakkois-Viron ortodoksista väestöä. Saksankielinen monikollinen die Setukesen voisi toki olla sen taustalla sekä suomen kielen -kainen/-käinen-tyyppiset nimet, mutta ka-johtimella alkava Setomaan asukasta tarkoittava sana on siis keksitty jossain ihan muualla kuin Setomaalla tai edes muualla Virossa. Kansa Värskassa, Obinitsassa ja Saatsessa itse käyttää sanoja: seto,…
-
Kul´atama
Setojen laskiaisviikon kuvauksessa tarvitaan tietenkin juhlimista, iloitsemista, hauskan pitämistä kuvaava verbi. Se on kul’atama, kul’atõlõma eli ns. da-infinitiivimuodossa kul’atõllaq. Eli juhlimista voidaan kuvata esim. näin: Sys yks nä seiväq, sys jeiväq, kullatsõhõ kul’atõlliq eli ”Sitten he söivät, sitten (he) joivat, juhlivat kunnolla”. Ja naisten juhlimiseen palataan jo heti huomenna! Foto: Hieno setojen toisten laulujuhlien juliste…
-
Võiunätäl’
Võiunätäl’ eli viroksi võinädal tai vastlanädal tai suomeksi voiviikko (myös nimitystä bliniviikko on käytetty), venäjäksi mасленица ja siitä setoksi masselits, maslenits, maasenits, maaselnits tai maaselits. Tällä termillä tarkoitetaan suurta (pääsiäis)paastoa edeltävää viikkoa, jonka alusta on kahdeksan viikkoa pääsiäispäivään. On jo kielletty liharuokien syöminen, mutta saa vielä syödä maidosta valmistettuja ruokia, siis myös voita. Viikkoon kuuluu…