Kategoria: Kieli

  • Setomaan ja Petserimaan tsasounat 0: tsässon-sana

    Setomaan ja Petserimaan tsasounat 0: tsässon-sana

    Tämä on itse asiassa hieman muokattuna postaus, jonka alun perin julkaisin jo Üts’ syna -palstallamme jo 8.6.2020. Mutta tsasouna-sanaan kaivattiin selitystä eli tässä se nyt sitten tulee: Kristillinen kirkko hajaantui kahteen suureen haaraan eli läntiseen ja itäiseen kirkkoon eli roomalaiskatoliseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkoon vähitellen, mutta kirkkojen erkaantuminen toisistaan oli selvää jo 1000-luvulle tultaessa. Eli…

  • Miksi Setomaa eikä Setumaa, miksi setot eikä setukaiset tai setokaiset?

    Miksi Setomaa eikä Setumaa, miksi setot eikä setukaiset tai setokaiset?

    Sanat seto ja Setomaa Setukaiset on ilmeisesti suomalaisten ihan itse kehittämä sana, jolla tarkoitetaan Kaakkois-Viron ortodoksista väestöä. Saksankielinen monikollinen die Setukesen voisi toki olla sen taustalla sekä suomen kielen -kainen/-käinen-tyyppiset nimet, mutta ka-johtimella alkava Setomaan asukasta tarkoittava sana on siis keksitty jossain ihan muualla kuin Setomaalla tai edes muualla Virossa. Kansa Värskassa, Obinitsassa ja Saatsessa…

  • Seton kansankalenteri:  15.2. Kündlepäiv

    Seton kansankalenteri: 15.2. Kündlepäiv

    Suomessa: Kynttilänpäivä; Herramme Jeesuksen Kristuksen temppeliin tuominen (2.2.)Virossa: Küünlapäev, Küünlamaarjapäev; Pudrupäev; Issanda templisse viimine (2.2.) Kynttilänpäivään päättyi keskitalvi, alkoivat kevään odotus ja valmistelut uutta työkautta varten. Setomaalla kynttilänpäivää nimitettiin venäläisten tapaan myös ensimmäiseksi suvipraasniekaksi. Viikkojen laskeminen vuoden juhlapäivien määräämiseksi alkoi Kynttilänpäivästä: määrättiin paaston alku ja loppu, Pääsiäinen, Helluntai jne. Kynttilänpäivänä annetaan talvelle lopullinen kuolinisku: Külmä…

  • Kõnõlõ mukka seto kiilt!
  • Killõ ja torrõ

    Killõ ja torrõ

    Setojen moniääninen lauluperinne eli leelo on yli tuhatvuotisen historiansa takia pääsi vuonna 2009 UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Mutta mikä sitten tekee setojen leelosta ja sen esittämisestä niin ainutlaatuista? Ensinnäkin tietysti ikä (vrt. edellä). Mutta on muutakin ja sen selittää arvostettu virolainen etnomusikologi Ingrid Rüütel paljon paremmin kuin minä. Eli suora lainaus SKS:n vuonna 2021 julkaisemasta…

  • Kõnõlõ

    Kõnõlõ

    Huomasin, että olen tähän saakka käytännössä koko ajan kirjoittanut vain substantiiveistä, mutta ehkä on aika vihdoinkin ryhtyä tekoihin eli otetaanpas käsittelyyn ainakin yksi (tai kaksikin) keskeistä verbiä. Meidän ja muiden, meikäläisten ja muiden ihmisten, eri murteiden, eri kielienkin erottaminen toisistaan, eron tekeminen ei aina ole kovin helppoa. Suoraan sanoen: se on toisinaan – ja entistä…

  • Süküs

    Süküs

    Noin puolitoista vuotta sitten kirjoitin näin: ”Setomaalle on saapunut kevät eli kevväi. (Taipuu muuten näin: nom. kevväi, gen. keväjä, part. keväjät.)” No nyt on Setomaalle ja tänne Tallinnaankin saapunut syys eli syksy. Setoksi: süküs (gen. sügüse, part. süküst). Voisin taas jatkaa samaan tapaan kuin toukokuussa 2021: ”Setomaan vuodenaikojen nimet ovat ongelmitta ymmärrettäviä suomalaisellekin, onhan kyse hyvin vanhasta perussanastosta.”…

  • Lindora

    Lindora

    Lindora on kiinnostava sekä sanana että muutenkin. Kyseessähän on selvästi yhdyssana eli lind + ora. Ensimmäisen osan lind tuntuisi ensinäkemältä selvästi olevan suomen lintu-sana etymologinen vastine, mutta sitten tuleekin mieleen, että võro-setoksi lintu onkin tsirk! Toki myös sana lind tunnetaan. Tässä tapauksessa nimen selitys voi liittyä läheisen Lindsin kylän nimeen, mutta sen alkuperä taasen… Ja…

  • Puhtõq

    Puhtõq

    ”hautajaiset” Suomalaisilla on hautajaiset, virolaisilla matused, mutta kaakkoisvirolaisilla on myös oma sana eli puhtõq ja sillä vielä rinnakkaismuotokin eli puhtidsõq. Hautajaisiin liittyvistä sanoista olen jo aikaisemmin käsitellyt sanoja lautsipetäi ja kutja, mutta setojen hautajaistavoissa, erityisesti ennen vanhaan aikaan, oli monia sellaisia seikkoja ja tapoja, jotka meille luterilaisille suomallaisille ovat hyvin eksoottisia. Eli hautajaisiin liittyvään sanastoon…

  • Mastõra

    Mastõra

    Mastõra tarkoittaa luostaria ja useimmiten sillä tarkoitetaan Petserin ortodoksista munkkiluostaria. Sana kuuluu selvästi seton kielen ortodoksiseen uskontoon liittyvään sanastoon, joka on saatu venäjästä tai muinaisvenäjästä ja josta osa on alun perin lainattu itäslaavilaisiin kieliin kreikasta. Võrolaiset eivät yleensä tätä sanaa käytä tai edes tunne.  Nykyvenäjän sana on монастырь [monastyr´] ja setot ovat siis sekä lyhentäneet sanaa että…