Avainsana: Tapio Mäkeläinen
-
Kul´atama
Setojen laskiaisviikon kuvauksessa tarvitaan tietenkin juhlimista, iloitsemista, hauskan pitämistä kuvaava verbi. Se on kul’atama, kul’atõlõma eli ns. da-infinitiivimuodossa kul’atõllaq. Eli juhlimista voidaan kuvata esim. näin: Sys yks nä seiväq, sys jeiväq, kullatsõhõ kul’atõlliq eli ”Sitten he söivät, sitten (he) joivat, juhlivat kunnolla”. Ja naisten juhlimiseen palataan jo heti huomenna! Foto: Hieno setojen toisten laulujuhlien juliste…
-
Võiunätäl’
Võiunätäl’ eli viroksi võinädal tai vastlanädal tai suomeksi voiviikko (myös nimitystä bliniviikko on käytetty), venäjäksi mасленица ja siitä setoksi masselits, maslenits, maasenits, maaselnits tai maaselits. Tällä termillä tarkoitetaan suurta (pääsiäis)paastoa edeltävää viikkoa, jonka alusta on kahdeksan viikkoa pääsiäispäivään. On jo kielletty liharuokien syöminen, mutta saa vielä syödä maidosta valmistettuja ruokia, siis myös voita. Viikkoon kuuluu…
-
Lihahiideh
Oikeastaan kyseessä on sanapari: lihahiideh – lihavõõdõh. Näin setoksi, võroksi pikemminkin: lihahiideq – lihavõttõq. Lihahiit, lihahiideh / lihahiideq voidaan kääntää laskiaiseksi ja lihavõõdõh / lihavõttõq pääsiäiseksi, mutta jos ollaan ihan sanatarkkoja niin ensinmainittu tarkoittaa lihasta luopumista eli ts. lihan syönnistä luopumista ja jälkimmäinen taas lihan ottamista eli ts. lihan syönnin aloittamista. Kyse on siis Suuren…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 0: tsässon-sana
Tämä on itse asiassa hieman muokattuna postaus, jonka alun perin julkaisin jo Üts’ syna -palstallamme jo 8.6.2020. Mutta tsasouna-sanaan kaivattiin selitystä eli tässä se nyt sitten tulee: Kristillinen kirkko hajaantui kahteen suureen haaraan eli läntiseen ja itäiseen kirkkoon eli roomalaiskatoliseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkoon vähitellen, mutta kirkkojen erkaantuminen toisistaan oli selvää jo 1000-luvulle tultaessa. Eli…
-
Hässäkkä laskiaisen ja pääsiäisen päivämääristä
Pääsiäinen on kirkkovuoden suurimpia juhlapäiviä, mm. ortodoksisessa kirkossa ehkä se kaikkein suurin. Se, että pääsiäinen on eri vuosina eri aikaan kevättä on useimmille ihmisille tuttu asia. Mutta miksi sitten esim. setot juhlivat (yleensä) pääsiäistä eri aikaan kuin me suomalaiset? Selitys löytyy erilaisista kalentereista. Keisari Julius Caesarin käskystä Rooman valtakunnassa uudistettiin ajanlaskua, sillä entinen systeemi ei…
-
Legendaarinen Petserin luostarin johtaja Kornelius
Kornelius syntyi pihkovalaisen bojaarin poikana 1501. Luostarielämään hän perehtyi Pihkovan Mirožkin luostarissa. Kuuluisaksi hän tuli Petserissä ja Petserin luostarin johtajaksi hänet valittiin vielä nuorena miehenä 1529. Korneliuksen toimiessa Petserin luostarin johtajana luostarin varallisuus ja vaikutusvalta kasvoivat. Kornelius rakennutti luostarin ympäri puolustusmuurin 1558–1565. Hänen aikanaan luostarin munkit tekivät ympäristössä aktiivista sananjulistustyötä ja setot pitävät Korneliusta suuressa…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 2: Uusvadan tsasouna
Keskellä Uusvadan kylää, Uusvada-Tobrova-Kitsõ-kylän vieressä Uusvadan tsasouna kuuluu kaikkein vanhimpien Setomaan tsasounien joukkoon, todennäköisesti se on rakennettu 1698. Itse asiassa se on myös koko Viron vanhimpia säilyneitä puurakennuksia. Vanhaa hirsirakennusta on viimeksi perusteellisemmin kunnostettu 2008–2009. Perinteinen matala suorakaide, jolla on puoliavoin kuistiosa. Mitat: 308 x 409 cm, korkeus räystääseen 188 cm ja katonharjalle 320 cm.…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 1: Ulaskovan tsasouna
Uuden Setomaan ja Petserimaan tsasounia esittelevän artikkelisarjan aloittaa tarina Ulaskovan tsasounasta. 19. joulukuuta 2021 pyhitettiin virallisesti käyttöön täysin kunnostettu Ulaskovan kylän tsasouna. Tsasounan kunnostamishankkeen idean ”äiti” oli Kaidi Kerdt, joka muutamia vuosia aikaisemmin oli ostanut Setomaalta hyvin huonokuntoisen Kirsin talon. Hän kunnosti sen rakennukset ja savusaunan viehättäväksi majoituspaikaksi ja otti sydämen asiakseen myös läheisen Ulaskovan…
-
Miksi Setomaa eikä Setumaa, miksi setot eikä setukaiset tai setokaiset?
Sanat seto ja Setomaa Setukaiset on ilmeisesti suomalaisten ihan itse kehittämä sana, jolla tarkoitetaan Kaakkois-Viron ortodoksista väestöä. Saksankielinen monikollinen die Setukesen voisi toki olla sen taustalla sekä suomen kielen -kainen/-käinen-tyyppiset nimet, mutta ka-johtimella alkava Setomaan asukasta tarkoittava sana on siis keksitty jossain ihan muualla kuin Setomaalla tai edes muualla Virossa. Kansa Värskassa, Obinitsassa ja Saatsessa…
-
Seton kansankalenteri: 15.2. Kündlepäiv
Suomessa: Kynttilänpäivä; Herramme Jeesuksen Kristuksen temppeliin tuominen (2.2.)Virossa: Küünlapäev, Küünlamaarjapäev; Pudrupäev; Issanda templisse viimine (2.2.) Kynttilänpäivään päättyi keskitalvi, alkoivat kevään odotus ja valmistelut uutta työkautta varten. Setomaalla kynttilänpäivää nimitettiin venäläisten tapaan myös ensimmäiseksi suvipraasniekaksi. Viikkojen laskeminen vuoden juhlapäivien määräämiseksi alkoi Kynttilänpäivästä: määrättiin paaston alku ja loppu, Pääsiäinen, Helluntai jne. Kynttilänpäivänä annetaan talvelle lopullinen kuolinisku: Külmä…