Avainsana: Tapio Mäkeläinen
-
Setomaa 3. Keel ja uuem kultuur
Kirja: Setomaa 3. Keel ja uuem kultuur. Seto Instituut, 2025 Seton Instituutin johdolla on jo vuosia tehty upeaa Setomaa-teossarjaa. Ensimmäisenä eli vuonna 2009 ilmestyi teossarjan 2. osa Vanem ajalugu muinasajast kuni 1920. aastateni eli ”Vanhempi historia muinaisajasta aina 1920-luvulle saakka”. Teossarjan 1. osa ilmestyi vasta 2016 ja sen teemana on Loodus eli ”luonto”. Ja kesällä 2025 ilmestyi…
-
Rüämaar´apäiv Suur maar´apäiv 28.8. (15.8.)
Maar´apäivän paasto alkaa kaksi viikkoa ennen maar´apäivää eli 14.8. (1.8.) ja päättyy 28.8. (15.8.). 28.8. Rüämaar´apäiv, Suur maar´apäiv Suomessa: Marja, Marjatta, Marjo; Iso Marianpäivä; Kaikkeinpyhimmän Jumalansynnyttäjän, ainaisen Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen eli Uspenie (15.8.) Virossa: Rukkimaarjapäev; Neitsi Maria uinumise (taevamineku) püha, Uspenie Yksi setojen 12 suuresta juhlapäivästä. Vastsõn Selisten ja Vastsõn tsässonapyhä. Suuren Marianpäivän nimi johtuu päivän tärkeydestä, ortodoksisessa kirkkokalenterissa se on…
-
Paasapäiv 19.8.
19.8. on Setomaalla Paasapäiv eli muualla Kaakkois-Virossa Ubinapühä Suomessa: Kirkastussunnuntai; Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen 19.8. (6.8.) Virossa: Paasapäev, ”Õunapüha”; Issandamuutmise püha Yksi setojen 12 suurimmasta juhlapäivästä Kirkkopyhä ja kirmas Obinitsassa. Paasapäiv oli myös Obinitsan hävinneen tsässonan, Viron/Palandõn hävinneen tsässonan juhlapäivä. Paasapäiv on Obinitsa seudun setojen suuri juhlapäivä. Oikeastaan on kyse tyypillisestä elonkorjuuajan juhlasta, aivan erityisesti juhlitaan uuden satokauden omenoita (siitä päivän…
-
Leelopäiv
(Päivitetty versio 2020 julkaistusta tekstistä) Virolais-suomalaisen suursanakirjan mukaan sanan leelo merkitykset suomeksi ovat 1. ”kalevalamittainen kansanlaulu, runolaulu”; 2. ”kertosäkeenä toistuva sana setojen lyyrisissä kansanlauluissa”. Leelo-substantiivista johdettu verbi leelotamine taasen merkitsee saman sanakirjan mukaan: ”kalevalamittaisen kansanlaulun laulaminen, runonlaulu, runolaulu”. Leelo-sanan toisen tavun o-vokaali viittaa siihen, että kyse on etelävirolaisesta kielimuodosta ja todennäköisimmin juuri seton kielestä viron kirjakieleen lainatusta sanasta. Puhekielessä leelotama-verbi ja leelotamine ovat valitettavasti…
-
Suvistõpühä
Suvistõpühä, Suvistõpühi, Troitsa – liikkuva pyhä, seitsemän viikon (50 päivän) kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen Suomessa: Helluntai; Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Hengen juhla Virossa: Nelipühi (1. ja 2. nelipühade püha) Vuonna 2025 suvistõpühää juhlitaan Setomaalla: su 8.6. klo 10.00 jumalanpalvelus Obinitsan kirkossa ja samaten Miiksen kirkossa. Su 8.6. suvistõpühää juhlitaan Kuigon, Podmotsan ja Võmmorskin kylissä, aluksi varmasti tsasounien…
-
Keväjäne Migulapäiv 22.5.
Setomaalla: Keväjäne Migulapäiv (22.5.) Suomessa-Karjalassa: Kevätmiikkula; Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijän pyhäinjäännösten siirtäminen Bariin (9.5.) Virossa: Kevadine Nigulapäev; Ülempiiskop Nikolause päev; Püha peapiiskop Nikolaos Imetegija mälestus (9.5.) Pyhää Nikolaosta eli Pyhää Nikolausta kunnioitetaan laajasti koko kristikunnassa sekä ortodoksisella että roomalaiskatolisella puolella. Hän on monien maiden suojeluspyhimys, lisäksi muun muassa merenkävijät ja lapset pitävät häntä suojeluspyhimyksenään. Eikä unohdeta sitäkään, että…
-
Urbõpäiv
Urbõpäiv – liikkuva pyhä, sunnuntaina viikkoa ennen pääsiäistä Suomessa: Palmusunnuntai; Herran ratsastus Jerusalemiin Virossa: Palmipuudepüha; Urbepäev; Kristuse/Issanda Jeruusalemma minemine Yksi setojen suurista 12 juhlapäivästä. ”Urpupäivää”, virposunnuntaita juhlitaan sunnuntaina viikkoa ennen Pääsiäistä ja se myös aloittaa Suuren viikon. Koko viikon aikana ei tehdä töitä, vain pieniä askareita ja valmistellaan juhlaa. Isommat työt tehdään ennen tätä viikkoa. Monissa paikoissa ympäri…
-
Uutta tietoa Haani miis -laulusta
15. helmikuuta kirjoitin setojen hymnistä ja laulusta Katõ ilma veere pääl. Sivulauseessa mainitsin myös Haani miis (vidi lubjakivve) -laulun, jota myös pidetään Jaan Räppon tekemänä, kuten Katõ ilma veere pääl -lauluakin. Viikko sitten tuli Setomaa.fi-sivustollemme kommentti, jonka tekijäksi paljastui tunnettu muusikko ja musiikkiperinteentuntija Lauri Õunapuu (s. 1976), joka tunnetaan koko Virossa heavy metal -yhtyeestä Metsatõll ja useistakin eri kansanmusiikkikokoonpanoista, kuten Ülemakstud Rentslihärrad, Sinimaniseele, Harju Mehed ja Arhailise Meestelaulu…
-
Lihahiideh 2025
Oikeastaan kyseessä on sanapari: lihahiideh – lihavõõdõh. Näin setoksi, võroksi pikemminkin: lihahiideq – lihavõttõq. Lihahiit, lihahiideh / lihahiideq voidaan kääntää laskiaiseksi ja lihavõõdõh / lihavõttõq pääsiäiseksi, mutta jos ollaan ihan sanatarkkoja niin ensinmainittu tarkoittaa lihasta luopumista eli ts. lihan syönnistä luopumista ja jälkimmäinen taas lihan ottamista eli ts. lihan syönnin aloittamista. Kyse on siis Suuren…
-
Haani rahvas ja Haanimaa
Alueesta käytetään maantieteellisinä niminä sekä pitkiä Haanimaa~Haanjamaa että lyhempiä versioita Haani~Haanja. Paikalliset: Haani (nom.): Haanihe (illat.) Virolaiset: Haanja (nom.): Haanjasse (illat.) Kyseessä on ollut sekä kylän, kunnan että kartanon nimi; kartanon nimi oli saksaksi Hahnhof. Haani-nimelle on ainakin kolme selitystä: Saksan/alasaksan etunimestä Johannes jne. kehittynyt paikallinen versio Haan~Hann. Kehittynyt omakielisestä monikollisesta kylännimestä Ihani~Ihania, jotka taasen olisi johdettu itämerensuomalaisesta sanasta iha (vrt. vir. iha ”himo, halu”, sm. iha-na jne). Myöhemmin nimen alkutavu olisi kulunut pois. Kolmannen…