Avainsana: Tapio Mäkeläinen
-
Leelopäiv
(Päivitetty versio 2020 julkaistusta tekstistä) Virolais-suomalaisen suursanakirjan mukaan sanan leelo merkitykset suomeksi ovat 1. ”kalevalamittainen kansanlaulu, runolaulu”; 2. ”kertosäkeenä toistuva sana setojen lyyrisissä kansanlauluissa”. Leelo-substantiivista johdettu verbi leelotamine taasen merkitsee saman sanakirjan mukaan: ”kalevalamittaisen kansanlaulun laulaminen, runonlaulu, runolaulu”. Leelo-sanan toisen tavun o-vokaali viittaa siihen, että kyse on etelävirolaisesta kielimuodosta ja todennäköisimmin juuri seton kielestä viron kirjakieleen lainatusta sanasta. Puhekielessä leelotama-verbi ja leelotamine ovat valitettavasti…
-
Suvistõpühä
Suvistõpühä, Suvistõpühi, Troitsa – liikkuva pyhä, seitsemän viikon (50 päivän) kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen Suomessa: Helluntai; Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Hengen juhla Virossa: Nelipühi (1. ja 2. nelipühade püha) Vuonna 2025 suvistõpühää juhlitaan Setomaalla: su 8.6. klo 10.00 jumalanpalvelus Obinitsan kirkossa ja samaten Miiksen kirkossa. Su 8.6. suvistõpühää juhlitaan Kuigon, Podmotsan ja Võmmorskin kylissä, aluksi varmasti tsasounien…
-
Keväjäne Migulapäiv 22.5.
Setomaalla: Keväjäne Migulapäiv (22.5.) Suomessa-Karjalassa: Kevätmiikkula; Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijän pyhäinjäännösten siirtäminen Bariin (9.5.) Virossa: Kevadine Nigulapäev; Ülempiiskop Nikolause päev; Püha peapiiskop Nikolaos Imetegija mälestus (9.5.) Pyhää Nikolaosta eli Pyhää Nikolausta kunnioitetaan laajasti koko kristikunnassa sekä ortodoksisella että roomalaiskatolisella puolella. Hän on monien maiden suojeluspyhimys, lisäksi muun muassa merenkävijät ja lapset pitävät häntä suojeluspyhimyksenään. Eikä unohdeta sitäkään, että…
-
Urbõpäiv
Urbõpäiv – liikkuva pyhä, sunnuntaina viikkoa ennen pääsiäistä Suomessa: Palmusunnuntai; Herran ratsastus Jerusalemiin Virossa: Palmipuudepüha; Urbepäev; Kristuse/Issanda Jeruusalemma minemine Yksi setojen suurista 12 juhlapäivästä. ”Urpupäivää”, virposunnuntaita juhlitaan sunnuntaina viikkoa ennen Pääsiäistä ja se myös aloittaa Suuren viikon. Koko viikon aikana ei tehdä töitä, vain pieniä askareita ja valmistellaan juhlaa. Isommat työt tehdään ennen tätä viikkoa. Monissa paikoissa ympäri…
-
Uutta tietoa Haani miis -laulusta
15. helmikuuta kirjoitin setojen hymnistä ja laulusta Katõ ilma veere pääl. Sivulauseessa mainitsin myös Haani miis (vidi lubjakivve) -laulun, jota myös pidetään Jaan Räppon tekemänä, kuten Katõ ilma veere pääl -lauluakin. Viikko sitten tuli Setomaa.fi-sivustollemme kommentti, jonka tekijäksi paljastui tunnettu muusikko ja musiikkiperinteentuntija Lauri Õunapuu (s. 1976), joka tunnetaan koko Virossa heavy metal -yhtyeestä Metsatõll ja useistakin eri kansanmusiikkikokoonpanoista, kuten Ülemakstud Rentslihärrad, Sinimaniseele, Harju Mehed ja Arhailise Meestelaulu…
-
Lihahiideh 2025
Oikeastaan kyseessä on sanapari: lihahiideh – lihavõõdõh. Näin setoksi, võroksi pikemminkin: lihahiideq – lihavõttõq. Lihahiit, lihahiideh / lihahiideq voidaan kääntää laskiaiseksi ja lihavõõdõh / lihavõttõq pääsiäiseksi, mutta jos ollaan ihan sanatarkkoja niin ensinmainittu tarkoittaa lihasta luopumista eli ts. lihan syönnistä luopumista ja jälkimmäinen taas lihan ottamista eli ts. lihan syönnin aloittamista. Kyse on siis Suuren…
-
Haani rahvas ja Haanimaa
Alueesta käytetään maantieteellisinä niminä sekä pitkiä Haanimaa~Haanjamaa että lyhempiä versioita Haani~Haanja. Paikalliset: Haani (nom.): Haanihe (illat.) Virolaiset: Haanja (nom.): Haanjasse (illat.) Kyseessä on ollut sekä kylän, kunnan että kartanon nimi; kartanon nimi oli saksaksi Hahnhof. Haani-nimelle on ainakin kolme selitystä: Saksan/alasaksan etunimestä Johannes jne. kehittynyt paikallinen versio Haan~Hann. Kehittynyt omakielisestä monikollisesta kylännimestä Ihani~Ihania, jotka taasen olisi johdettu itämerensuomalaisesta sanasta iha (vrt. vir. iha ”himo, halu”, sm. iha-na jne). Myöhemmin nimen alkutavu olisi kulunut pois. Kolmannen…
-
Seton hymni contra Jaan Räppon Katõ ilma veere pääl
Jaan Räppo 1880 Kasaritsassa Vana-Võromaalla syntynyt ja 1958 Kiovassa Ukrainassa kuollut Jaan Räppo oli bolševikki, punaisten sotajoukkojen johtaja, hallintomies neuvosto-Ukrainassa, opettaja ja koulumies, mutta myös kirjailija, kääntäjä ja kustantaja. Virossa tunnetaan hyvin kaksi hänen runoaan, jotka tunnetaan ehkä vielä paremmin lauluina: Haani miis (vidi lubjakivve) vuodelta 1897, josta on tullut lähes kansanlaulu ja Katõ ilma veere pääl (1909), jonka…
-
Mehkat ja Mehkamaa
Mehkamaa on Vana-Võromaalla Rõugen kunnassa eli se on entisen Mõnisten kunnan alue. Pinta-ala on lähes 175 km2 ja asukasluku noin 800. Alueella on 17 kylää. Mehkojen omaa kielimuotoa (võron kielen murre/muoto) äidinkielenä puhuu vain pieni joukko vanhuksia, mutta monet paikalliset puhuvat kuitenkin pääosin tavallista võron kieltä. Positiivinen asia on se, että nuorempia mehkan puhujia on viime…
-
Luostarinjohtaja Kornelius, setojen Karnil
Kornelius syntyi pihkovalaisen bojaarin poikana 1501. Luostarielämään hän perehtyi Pihkovan Mirožkin luostarissa. Kuuluisaksi hän tuli Petserissä ja Petserin luostarin johtajaksi hänet valittiin vielä nuorena miehenä 1529. Korneliuksen toimiessa Petserin luostarin johtajana luostarin varallisuus ja vaikutusvalta kasvoivat. Kornelius rakennutti luostarin ympäri puolustusmuurin 1558–1565. Hänen aikanaan luostarin munkit tekivät ympäristössä aktiivista sananjulistustyötä ja setot pitävät Korneliusta suuressa arvossa…