Avainsana: Tapio Mäkeläinen
-
Mehkat ja Mehkamaa
Mehkamaa on Vana-Võromaalla Rõugen kunnassa eli se on entisen Mõnisten kunnan alue. Pinta-ala on lähes 175 km2 ja asukasluku noin 800. Alueella on 17 kylää. Mehkojen omaa kielimuotoa (võron kielen murre/muoto) äidinkielenä puhuu vain pieni joukko vanhuksia, mutta monet paikalliset puhuvat kuitenkin pääosin tavallista võron kieltä. Positiivinen asia on se, että nuorempia mehkan puhujia on viime…
-
Luostarinjohtaja Kornelius, setojen Karnil
Kornelius syntyi pihkovalaisen bojaarin poikana 1501. Luostarielämään hän perehtyi Pihkovan Mirožkin luostarissa. Kuuluisaksi hän tuli Petserissä ja Petserin luostarin johtajaksi hänet valittiin vielä nuorena miehenä 1529. Korneliuksen toimiessa Petserin luostarin johtajana luostarin varallisuus ja vaikutusvalta kasvoivat. Kornelius rakennutti luostarin ympäri puolustusmuurin 1558–1565. Hänen aikanaan luostarin munkit tekivät ympäristössä aktiivista sananjulistustyötä ja setot pitävät Korneliusta suuressa arvossa…
-
Petserin Aleksanteri Nevskin tsasouna
Petserin kaupungissa Sobornaja-aukiolla, Varvaran kirkon ja 40 martyyrin kirkon välissä Aleksanteri Nevskin tsasouna on Petserin eräällä tärkeimmällä paikalla, aukiolla juuri ennen Petserin luostarin pääsisäänkäyntiä, Varvaran kirkon ja 40 martyyrin kirkon välissä. Vuonna 1883 rakennettu tsasouna on valkoinen ja varsin pieni. Tsasounan rakennuttivat petseriläiset juhlistamaan tsaari Aleksanteri II:n 25. vuotta Venäjän hallitsijana. Aikaisemmin tsasounassa oli rukoushetket…
-
Jouluq – talsipühiq
Suomen joulu-sana on selvästi saatu skandinaaveilta, mutta missä vaiheessa, milloin – se onkin sitten jo hankalampi juttu eikä siihen tänään mennä. Suomen, viron, vatjan ja isurin kielessä tunnetaan joulu, jõulu jne. -sana, samaten saamelaiskielissä, mutta karjalan, vepsän ja jopa ersän kielessä on käytössä toinen sana eli venäjästä saatu, esim. karjalan roštuo ~ roštua ~ roštuva…
-
Irboskan Troitsa tsässon
Irboskan Troitsan tsasouna Irboskassa, Minsk-kadun varressa, viiden tien risteyksessä Tämä käytössä oleva tsasouna on siis Suvistõpühi eli Troitsa tsässon; juhlapäivä on helluntai eli suvistõpühi eli troitsa. Todennäköisesti tsasouna on rakennettu 1700-luvulla. Kivinen pelkistetty suorakaide, jonka katto ulottuu edessä pitkälle, ilmeisesti tukipylvät ovat joskus hävinneet. Rakennuksen takaseinä on hyvin paksu ja sen sisässä on syvennys ikoneja varten.…
-
Nahtsipäiv
Nahtsipäiv Setoilla 11.11. Suomessa pyhittäjämarttyyri Anastasia Roomalainen (29.10.) Nahtsipäivää juhlittiin aikoinaan monissa Setomaan kylissä: Küllätüvä, Meldova, Serga, Suurõ-Rõsna, Säpina, Uusvada ja Rokina. Näissä ja vielä muissakin kylissä oli aikoinaan nahtsitsässonia. Nahtsipäivä on juhlapäivä, jota on vietetty pitkään lähes koko Petserimaalla, mutta nykyisin lähinnä vain Meremäen seudulla. Nahtsipäivänä tsasounissa järjestettiin rukoushetkiä, mutta pyydettäessä pappi ja ikoni tuotiin ihmiselle kotiin,…
-
Lindora laat eli Lindoran markkinat
Lindora laat on Viron tunnetuimpia markkinatapahtumia. Joka vuosi markkinat järjestetään Lindoran kylässä paikallisteiden risteyksessä Võromaan ja Setomaan rajalla Simunanpäivänä eli 28.10. Simunanpäivästä tuli täällä markkinapäivä 1930-luvulla. Myyntipaikkoja ei voi etukäteen varata, vaan se, joka on ensimmäisenä paikalla, saa ensimmäisenä valita myyntipaikkansa ja siksi osa myyjistä tulee jo päiviä aikaisemmin paikalle ja yöpyy omissa autoissaan. Markkinoita on…
-
XIV SETO KONGRESS
9. lokakuuta 2024, Värskan kulttuurikeskus Ensimmäinen Seto kongress järjestettiin Petserissä 9.–10.10.1921. Toinen kongressi järjestettiin 1930 Petserissä vasta yhdeksän vuotta myöhemmin eli 1930 ja kolmas Seto kongress jäi toisen maailmansodan takia kokonaan järjestämättä. Kolmas Setojen kongressi järjestettiinkin vasta 1993 ja nyt Värskassa. Silloin päätettiin, että jatkossa kongressi järjestetään joka kolmas vuosi ja Värskassa. IV kongressi olikin 1996, mutta jossakin vaiheessa systeemi meni…
-
Seto jutusõ’
Yllättävällä tavalla ovat taas vinyylilevyt nousseet suosioon. Niinpä ei ole ihme, että myös Setomaalla on ilmestynyt uusi CD-levy. Ihme on oikeastaan se, että kyse ei ole musiikista, vaan satu- tai tarinalevystä. Levyllä on yhteensä yhdeksän tarinaa, joita esittävät (eivät vain lue, vaan esittävät eläytyen ja nautittavasti!) kolme tunnettua setoa ja myös esiintyjää eli Merca (Merle…
-
Retk läbi Setumaa
Video Linkki videoon Retk läbi Setumaa (1913) Valokuvaaja Johannes Pääsukesta tuli ensimmäisten filmipätkien tekijä Virossa 1910-luvun alussa. Vuosina 1912 ja 1913 hän kuvasi ja filmasi useassa paikassa ympäri Setomaata. Elokuvan lyhyempi versio oli ensi-illassa Tartossa elokuvateatterissa Imperial 30.11.1912 (vanhan kalenterin mukaan). Retk läbi Setumaa eli ”Retki Setomaan halki” -elokuvaa (lopullinen versio 1913) pidetään Viron ensimmäisenä…