Tekijä: Tapio Mäkeläinen
-
Lihavõõtõh
Ortodokseille ja monille muillekin kristityille pääsiäinen on kirkkovuoden tärkein juhlapyhä joulun rinnalla, osittain jopa sen ohikin. Pääsiäisen kuuluu hyvin monia uskontoon liittyviä tapoja aina ruokiin saakka, mutta nostetaan nyt esille se tärkeä uskonnollinen puoli ja keskeisin jumalanpalvelus eli pääsiäisyönä – eli lauantain ja sunnuntain välisenä yönä – on tietenkin yöjumalanpalvelus, joka alkaa ristisaattolla kirkon ympäri.…
-
Setomaalla on tänään urbõpäiv
Urbõpäiv – liikkuva pyhä, sunnuntaina viikkoa ennen pääsiäistä Suomessa: Palmusunnuntai; Herran ratsastus Jerusalemiin ”Urpupäivää”, virposunnuntaita juhlitaan sunnuntaina viikkoa ennen pääsiäistä ja se myös aloittaa Suuren viikon. Koko viikon aikana ei tehdä töitä, vain pieniä askareita ja valmistellaan juhlaa. Isommat työt tehdään ennen tätä viikkoa. Setomaalla ja muuallakin Virossa (ja Suomessakin) on eteläisten palmunoksien sijalla pajuoksat, joista tulee…
-
Mare Pihon kirja Petseristä
Mare Piho: Petseri – 20 saj. väike Euroopa linn. Tänapäev 2013 Viime vuosina olen matkaoppaita kirjoittaessani ja lukiessani havainnut, että yksi hyvä kuva todellakin kertoo enemmän kuin sata sanaa. Ja vielä parempi on kun on hyvä kuva ja sitä selittämässä ja täydentämässä hyvä kuvateksti. Ja juuri tällaisesta kirjasta on nyt kyse! Tänä keväänä 80 vuotta täyttänyt…
-
Tapio Mäkeläinen: Mare Pihon tietokirjaan verrattava kokonaisuus
teoksessa Kallio, Kati; Grünthal, Riho; Saressalo, Lassi (toim.): Inkerikot, setot ja vatjalaiset. Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet. SKS 2021. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi noin viidessätoista vuodessa komean kirjasarjan alaotsikolla Maa, kansa, kulttuuri(t)/historia: Inkeri (1991), Viro (1995), Karjala (1998), Suomi (1999), Lappi (2003), Unkari (2004) ja Vepsä (2005) sekä hieman ”ulkojäseninä” teokset Suomenlahden ulkosaaret: Lavansaari, Seiskari, Suursaari, Tytärsaari (1996) ja Muinainen Kalanti ja…
-
Mare Piho 80
Mare Piho syntyi 9. huhtikuuta sotavuonna 1944 Petserissä. Petserin ohella hänen lapsuuden maisemiinsa kuuluvat sukulaisten ja muiden läheisten kodit ympäri sen ajan Setomaata-Petserimaata. Seton kieli, setokulttuuri ja ortodoksinen usko tulivat jo lapsuuden kodista, samoin kuin kiintymys Petserin kaupunkiin. Kiinnostus menneisyyttä, setoja ja Petserin luostaria kohtaan vei Maren työskentelemään vuosina 1969–1986 Petserin museossa ja Petserin luostarissa.…
-
Mare Pihon bibliografiaa (ja muutakin)
(Alustava versio. Korjaukset ja täydennykset osoitteella tapio@tuglas.fi.) 1985 Zenskije metallitseskije ukrasenija setu XIX-seredinõ XX vv. Congressus sextus internationalis Fenno-Ugristarum. Syktyvkar 1985. Zenskije metallitseskije ukrasenija setu XIX-XX vv. 1986 Этнографическая тематика на VI Международном конгрессе финнов-угроведов. Псков: Псковский государственный объединенный историко-архитектурный и художественный музей-заповедник, 1986. Этнографические исследования сету в XX в. Псков: Псковский государственный объединенный историко-архитектурный и художественный музей-заповедник, 1986 1987 Это…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5b: Mikitamäen vanha ja uusi tsasouna
Mikitamäen vanha tsasouna on siis ilmeisesti rakennettu vuonna 1694. Kyseessä on Toomapühäpäävä tsässon; kirkkopyhä on Toomapühäpäiv, Ollõtuspühä, Kõllapühäpäiv; Tuomaan päivä, Apostoli Tuomaan sunnuntai, viikko pääsiäisen jälkeen (eli meille, jotka emme vietä pääsiäistä ja siihen liittyviä kirkollisia juhlapäiviä vanhan kalenterin mukaan olisi Toomapühäpäiv tämä viikon sunnuntai). Rakennuksen mitat: 462 x 329 cm; sisätila 8,2 m2 ja avoin kuistiosa 3,4 m2. Hirsirakennus,…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5a: Mikitamäen tsasouna ennen restaurointia
Neuvostovallan aikana annettiin korkeammalta taholta vuonna 1959 määräys, että tsasouna pitää siirtää keskeltä kylää ”piiloon” lahoamaan ja näin myös tehtiin. Mikitamäen seudulla kerrotaan, että kaikki ne miehet, jotka osallistuivat 1959 tsasounan siirtämiseen, kuolivat ennenaikaisesti. Nykypäivän näkökulmasta kyseessä oli paha moka, jollei ihan rikoskin, sillä Mikitamäen vanha tsasouna on ilmeisesti rakennettu vuonna 1694 eli ts. se…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 4: Petserin Johanneksen tsasouna
Petserin Johanneksen tsasouna on Petserin kaupungissa Ivanovskaja/Jaani kadun päässä metsässä. Kyseessä on siis Jaani tsässon; nimikkopäivä onkin juhannus 7.7. (24.6.) ja tsasouna on käytössä. Kivinen suorakaiteen muotoinen tsasouna on rakennettu pyhän lähteen päälle ja puron viereen todennäköisesti vuonna 1890. Lähteen vedellä uskotaan olevan ihmeitä tekeviä ominaisuuksia. Tarinan mukaan samalla paikalla oli aikoinaan Johannes Kastajan kirkko.…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 3: Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna
Eräs kauneimmista Petserimaan tsasounista on Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna, aivan Irboskan linnoituksen muurin ja Talavskaja-tornin vieressä, mutta muurien ulkopuolella, vanhalla kyläkalmistolla. Se valmistui Tallinnassa asuneen puolalais-venäläisen arkkitehti Aleksand(e)r Vladovskin (1876–1950) suunnitelmien mukaan 1931. Kyseessä on Korsunin Jumalanäidin ikonin muistopäivän 14.10. (1.10.) tsasouna. Se on käytössä. Aleksand(e)r Vladovskin kaunis tsasouna muistuttaa nyt jo hävitettyä hänen…