Ortodokseille ja monille muillekin kristityille pääsiäinen on kirkkovuoden tärkein juhlapyhä joulun rinnalla, osittain jopa sen ohikin. Pääsiäisen kuuluu hyvin monia uskontoon liittyviä tapoja aina ruokiin saakka, mutta nostetaan nyt esille se tärkeä uskonnollinen puoli ja keskeisin jumalanpalvelus eli pääsiäisyönä – eli lauantain ja sunnuntain välisenä yönä – on tietenkin yöjumalanpalvelus, joka alkaa ristisaattolla kirkon ympäri. Lopussa pitää vähintääkin seitsemän kertaa toistaa: Hristos voskres. Vaistino vaskresje. Kristus om üles tõusnu. Jah, tõesti om tõusnu.
Termit setoksi:
Vaiknõ puulpühä – liikkuva pyhä
Suomessa: Lankalauantai; Suuri lauantai
Lihavõõdõh, paasa, paasapühä – liikkuva pyhä
Suomessa: Pääsiäinen; Herran Pääsiäinen, Kristuksen ylösnousemus
Setomaalla juhlittiin vanhastaan ensimmäistä, toista ja kolmatta pääsiäispäivää. Pääsiäinen on Tobrovan tsässonan juhlapäivä, ennen vanhaan vietettiin kylässä silloin kirmastakin.
Munajuhlaksi tai kevätjuhlaksi kutsuttu liikkuva juhlapäivä pääsiäinen on ortodokseille ehkä kirkkokalenterin tärkein juhla. Kristuksen ylösnousemukseen päättyi paasto ja lihaa sai taas syödä, jos sitä vielä oli jäljellä, vrt. juhlan setonkielinen nimi, ”lihanotto tms.”
Nuorille alkoi tapaamisten, huvittelun ja keinussa kiikkumisen aika. Setomaalla uskottiin, että keinuminen edistää pellavan kasvua ja tekee vartalon kevyeksi. Aikoinaan joka kylässä pantiin silloin kyläkeinut kuntoon ja pääsiäisen aikaan sai keinua koko viikon. Jopa auringon uskottiin keinuvan noustessaan pääsiäissunnuntaiaamuna.
Pääsiäisjuhlapöytään kuuluvat keitettyjen munien ohella muista keväällä käsillä olevista raaka-aineista valmistetut ruoat: makea maitorahka munan kanssa, maitorahkapiirakat, munavoi, sianliha jne. Usein lihaa riitti vain juhlapäiviksi, sen jälkeen syötiin taas kevyempää ruokaa.
Silmien peseminen varhain pääsiäisaamuna toi koko vuodeksi terveyttä ja reippautta. Kirkossa siunatulla vedellä oli kaikesta huonosta puhdistava vaikutus. Uskottiin, että kaivovesi voi pääsiäisenä muuttua makeaksi.
Setoilla pääsiäistä seurasi useampikin pienempi jälkijuhla, joten koko viikko oli juhlaa, jota kutsuttiin nimellä vetonädäl, vrt. venäjän святая ”pyhä”. Käytiin keinulla ja pidettiin kirmasia. Isompia töitä ei silloin tehty.
Foto: Harri A. Sundell: Pääsiäisyön jumalanpalveluksen ristisaatto Obinitsan kirkon ympäri pääsiäisenä 2023.
Vastaa