Kategoria: Uskonto
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 5a: Mikitamäen tsasouna ennen restaurointia
Neuvostovallan aikana annettiin korkeammalta taholta vuonna 1959 määräys, että tsasouna pitää siirtää keskeltä kylää ”piiloon” lahoamaan ja näin myös tehtiin. Mikitamäen seudulla kerrotaan, että kaikki ne miehet, jotka osallistuivat 1959 tsasounan siirtämiseen, kuolivat ennenaikaisesti. Nykypäivän näkökulmasta kyseessä oli paha moka, jollei ihan rikoskin, sillä Mikitamäen vanha tsasouna on ilmeisesti rakennettu vuonna 1694 eli ts. se…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 4: Petserin Johanneksen tsasouna
Petserin Johanneksen tsasouna on Petserin kaupungissa Ivanovskaja/Jaani kadun päässä metsässä. Kyseessä on siis Jaani tsässon; nimikkopäivä onkin juhannus 7.7. (24.6.) ja tsasouna on käytössä. Kivinen suorakaiteen muotoinen tsasouna on rakennettu pyhän lähteen päälle ja puron viereen todennäköisesti vuonna 1890. Lähteen vedellä uskotaan olevan ihmeitä tekeviä ominaisuuksia. Tarinan mukaan samalla paikalla oli aikoinaan Johannes Kastajan kirkko.…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 3: Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna
Eräs kauneimmista Petserimaan tsasounista on Irboskan Korsunin Jumalanäidin (ikonin) tsasouna, aivan Irboskan linnoituksen muurin ja Talavskaja-tornin vieressä, mutta muurien ulkopuolella, vanhalla kyläkalmistolla. Se valmistui Tallinnassa asuneen puolalais-venäläisen arkkitehti Aleksand(e)r Vladovskin (1876–1950) suunnitelmien mukaan 1931. Kyseessä on Korsunin Jumalanäidin ikonin muistopäivän 14.10. (1.10.) tsasouna. Se on käytössä. Aleksand(e)r Vladovskin kaunis tsasouna muistuttaa nyt jo hävitettyä hänen…
-
Suuri paasto
Tänään alkoi Virosssa ortodokseilla pääsiäispaasto, suuri paasto, viroksi ja setoksi suur paast. Pääsiäistä edeltävä paastoaika kestää oikeastaan seitsemän viikkoa eli kuusi viikkoa kestävä suuri paasto laskiaissunnuntaista (maslenistapühäpäiv) aina palmusunnuntaihin (kapstmaar’apäiv, paastumaarjapäev) ja sitten vielä hiljainen viikko malkamaanantaista aina lankalauantain ja pääsiäissunnuntain väliseen yöhön saakka. Setot sanovat, että itse asiassa alkuaan paastokausi kesti yhdeksän viikkoa, mutta…
-
Olkinukke tšutšelo
Maslenitsan juhlintaan liittyy venäläisillä ja myös mm. Setomaan Lüübnitsan kylässä, jonka asukkaista enemmistö on venäläisiä ortodokseja, olkinuken poltto. Nimellä tšutšelo kutsutaan suurta koko kylän yhteistä olkinukkea, joka poltetaan maslenistan juhlien aikana. Sekä itsetehtyä pientä olkinukkea että tšutšeloa poltettaessa pitää kuluneen vuoden kaikki murheet ja huolet polttaa yhdessä olkinuken kanssa. Foto: Tapio Mäkeläinen: tšutšelon ja pienten…
-
Võiunätäl’
Võiunätäl’ eli viroksi võinädal tai vastlanädal tai suomeksi voiviikko (myös nimitystä bliniviikko on käytetty), venäjäksi mасленица ja siitä setoksi masselits, maslenits, maasenits, maaselnits tai maaselits. Tällä termillä tarkoitetaan suurta (pääsiäis)paastoa edeltävää viikkoa, jonka alusta on kahdeksan viikkoa pääsiäispäivään. On jo kielletty liharuokien syöminen, mutta saa vielä syödä maidosta valmistettuja ruokia, siis myös voita. Viikkoon kuuluu…
-
Lihahiideh
Oikeastaan kyseessä on sanapari: lihahiideh – lihavõõdõh. Näin setoksi, võroksi pikemminkin: lihahiideq – lihavõttõq. Lihahiit, lihahiideh / lihahiideq voidaan kääntää laskiaiseksi ja lihavõõdõh / lihavõttõq pääsiäiseksi, mutta jos ollaan ihan sanatarkkoja niin ensinmainittu tarkoittaa lihasta luopumista eli ts. lihan syönnistä luopumista ja jälkimmäinen taas lihan ottamista eli ts. lihan syönnin aloittamista. Kyse on siis Suuren…
-
Setomaan ja Petserimaan tsasounat 0: tsässon-sana
Tämä on itse asiassa hieman muokattuna postaus, jonka alun perin julkaisin jo Üts’ syna -palstallamme jo 8.6.2020. Mutta tsasouna-sanaan kaivattiin selitystä eli tässä se nyt sitten tulee: Kristillinen kirkko hajaantui kahteen suureen haaraan eli läntiseen ja itäiseen kirkkoon eli roomalaiskatoliseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkoon vähitellen, mutta kirkkojen erkaantuminen toisistaan oli selvää jo 1000-luvulle tultaessa. Eli…
-
Hässäkkä laskiaisen ja pääsiäisen päivämääristä
Pääsiäinen on kirkkovuoden suurimpia juhlapäiviä, mm. ortodoksisessa kirkossa ehkä se kaikkein suurin. Se, että pääsiäinen on eri vuosina eri aikaan kevättä on useimmille ihmisille tuttu asia. Mutta miksi sitten esim. setot juhlivat (yleensä) pääsiäistä eri aikaan kuin me suomalaiset? Selitys löytyy erilaisista kalentereista. Keisari Julius Caesarin käskystä Rooman valtakunnassa uudistettiin ajanlaskua, sillä entinen systeemi ei…
-
Legendaarinen Petserin luostarin johtaja Kornelius
Kornelius syntyi pihkovalaisen bojaarin poikana 1501. Luostarielämään hän perehtyi Pihkovan Mirožkin luostarissa. Kuuluisaksi hän tuli Petserissä ja Petserin luostarin johtajaksi hänet valittiin vielä nuorena miehenä 1529. Korneliuksen toimiessa Petserin luostarin johtajana luostarin varallisuus ja vaikutusvalta kasvoivat. Kornelius rakennutti luostarin ympäri puolustusmuurin 1558–1565. Hänen aikanaan luostarin munkit tekivät ympäristössä aktiivista sananjulistustyötä ja setot pitävät Korneliusta suuressa…