Pääsiäinen on kirkkovuoden suurimpia juhlapäiviä, mm. ortodoksisessa kirkossa ehkä se kaikkein suurin. Se, että pääsiäinen on eri vuosina eri aikaan kevättä on useimmille ihmisille tuttu asia.
Mutta miksi sitten esim. setot juhlivat (yleensä) pääsiäistä eri aikaan kuin me suomalaiset? Selitys löytyy erilaisista kalentereista.
Keisari Julius Caesarin käskystä Rooman valtakunnassa uudistettiin ajanlaskua, sillä entinen systeemi ei toiminut. Caesar kutsui egyptiläisen tähtitieteilijä-matemaatikko Sosigenes Aleksandrilaisen suunnittelemaan uudistusta, joka lopulta toteutettiin niin, että vuodesta 46 eKr. tuli 445 vuorokautta pitkä. Uuden eli ns. juliaanisen kalenterin mukaan vuosi oli kyllä 365 vuorokautta pitkä, mutta joka 4. vuosi lisättiin yksi päivä, karkauspäivä. Pieni lisäviilaus jouduttiin tekemään hieman myöhemmin kun 8. kuukausi nimettiin uudelleen keisari Augustuksen mukaan ja huomattiin, ettei Augustuksen kuukausi (elokuu) voinut olla lyhempi kuin Julius Caesarin mukaan nimetty kuu (heinäkuu, vrt. esim. juuli-kuu viroksi). Niinpä helmikuuta lyhennettiin yhdellä päivällä. (Vrt. 29-päiväinen helmikuu + karkauspäivä = 30 päivää eli tavallinen kuukauden pituus.)
Keskiajalla todettiin, että kalenteria pitäisi taas korjata, sillä oli syntynyt noin 10 vuorokauden mittainen virhe. Vuosi ei ole 365,25 vuorokautta pitkä, vaan noin 11 minuuttia lyhyempi. Vuonna 1582 hylättiin roomalaiskatolisissa maissa entinen ns. juliaaninen kalenteri ja siirryttiin käyttämään uutta ns. gregoriaanista kalenteria. Nyt tehtiin niin, että lokakuun 4. päivän jälkeen hypättiin suoraan lokakuun 15. päivään. Aikavirhe juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin välillä oli tuolloin 10 vuorokautta, nyt se on 13 ja vuonna 2100 jo 14 vuorokautta. Virhe korjataan gregoriaanisessa kalenterissa nii, että aivan jokainen 4. vuosi ei ole karkausvuosi, vaan sataluvuista vain 400:lla jaolliset ovat karkausvuosia (kuten esimerkiksi vuosi 2000 oli).
Ruotsissa ja siis myös Suomessa alkoi gregoriaanisen kalenterin käyttö lopullisesti 1853, mutta esimerkiksi Venäjällä vasta lokakuun vallankumouksen jälkeen 1918. Ja Venäjän ortodoksinen kirkko käyttää juliaanista kalenteria yhä nykyäänkin.
Muistutukseksi, miten pääsiäisen ajankohta määräytyy: muistisääntö on, että pääsiäinen on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Kevätpäiväntasaukseksi määrättiin (Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325) 21. maaliskuuta, joka on se päivä, joksi kevätpäiväntasaus tavallisimmin sattuu. Todellisuudessa pääsiäisen ajankohta lasketaan varsin monimutkaisen systeemin mukaan eikä nyrkkisääntö pidä aivan paikkaansa. Gregoriaanisen kalenterin mukainen pääsiäinen on aikavälillä 22.3.–25.4. ja mutta mm. niillä ortodokseilla (ei siis mm. Suomessa), joilla on käytössä juliaaninen kalenteri, niin meidän kalenterimme mukaan aikavälillä 4.4.–¬8.5. Tänä vuonna Suomessa ja useimmille Virossa on pääsiäissunnuntai siis 31.3.
Vuonna 2011 Konstantinpolin patriarkaattiin kuuluva Viron ortodoksinen kirkko (eli käytännössä vironkieliset seurakunnat, myös Setomaalla) päätti että pääsiäistä ja kaikkia siihen liittyviä kirkollisia juhlapäiviä (laskiainen, palmusunnuntai jne) ja suurta paastoa vietetään vanhan eli juliaanisen kalenterin mukaan. Juhannus, joulu jne. jäivät kuitenkin vietettäväksi uuden kalenterin mukaan. Päätöksen takana oli mm. halu, että kaikilla Virossa asuvilla olisi pääsiäinen samaan aikaan ja samalla pääsiäistä vietettäisiin saman aikaan niin Virossa kuin esim. Kreikassa tai lähes koko Konstantinopolin patriarkaatin alaisissa ortodoksissa kirkoissa (poikkeuksena kuitenkin mm. Suomi). Päätöksestä on kuitenkin myöhemmin luovuttu ja syitä ei ole vaikea päätellä, kun seuraa, miten Moskovassa ortodoksinen kirkko on Kremlin sotapolitiikan uskollisimpia tukijoita.
Setomaan ortodoksiset seurakunnat ja setot viettävät kuitenkin edelleenkin mm. laskiaista ja pääsiäistä vanhan kalenterin mukaan. Toisinaan pääsiäinen sattuu meillä suomalaisille ja setoilla olemaan saman aikaan (esimerkiksi ensi vuonna), mutta tänä vuonna ero on harvinaisen pitkä eli setoilla on pääsiäissunnuntai vasta 5. toukokuuta. Kun siten ryhdytään laskemaan taaksepäin muita kalenterin kirkollisia juhlapäiviä, niin päädytään siihen, että laskiaissunnuntai eli setoilla maaslenitsa on 17.3. eli ensi viikolla.
Foto: Harri A. Sundell: Kirkonkello Tailovan ortodoksikirkon kirkkomaalla Petserimaalla
Vastaa