Avainsana: Tapio Mäkeläinen
-
Retk läbi Setumaa
Video Linkki videoon Retk läbi Setumaa (1913) Valokuvaaja Johannes Pääsukesta tuli ensimmäisten filmipätkien tekijä Virossa 1910-luvun alussa. Vuosina 1912 ja 1913 hän kuvasi ja filmasi useassa paikassa ympäri Setomaata. Elokuvan lyhyempi versio oli ensi-illassa Tartossa elokuvateatterissa Imperial 30.11.1912 (vanhan kalenterin mukaan). Retk läbi Setumaa eli ”Retki Setomaan halki” -elokuvaa (lopullinen versio 1913) pidetään Viron ensimmäisenä…
-
19. elokuuta on paasapäiv
Huomenna on 19. elokuuta eli Paasapäiv eli Ubinapühä. Meillä Suomessa käytämme nimiä Kirkastussunnuntai tai ortodokseilla Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen. Sitä vietetään 6.8., mutta vanhan kalenterin mukaan siis 19.8. Paasapäiv on Obinitsan kylän ja seudun setojen suuri juhlapäivä. Oikeastaan on kyse tyypillisestä elonkorjuuajan juhlasta, aivan erityisesti juhlitaan uuden satokauden omenoita (siitä päivän ”lempinimikin” Ubinapühä) ja hunajaa. Paasapäivään…
-
Lindsin ”ikonitalonen”
Lindsi ikoonimajake Pienessä Lindsin kylässä on säilynyt vanha pyhä puu, Lindsi laudsipetäi. Joitakin vuosia sitten kylään rakennettiin vanhantyyppinen ikoonimajake eli pieni tsasouna, joka on pylvään päässä. Kaikki Petserimaan ja Setomaan vanhat pylvästsasounat ovat tuhoutuneet, tosin niistä on säilynyt valokuvia. Ensimmäinen vanhan pylvästsasounan kopio rakennettiin Viron ulkomuseoon Rocca al Mareen ja sen jälkeen niitä on rakennettu…
-
Härmä tsässon
Härman kylässä vanhalla kalmistolla oli aikoinaan tsasouna ehkä jopa kaksikin. Rakennuksista toinen kuului tarinoiden mukaan pakanoille (todennäköisesti Pekoa palvelleille) ja ortodoksipappi oli määrännyt sen poltettavaksi, mutta sai itse tarinan mukaan ”rangaistuksena” rupitaudin. Joka tapauksessa ortodoksinen tsasounakin hävisi tai tuhoutui Härmän kylästä ilmeisesti jo n. 300 vuotta sitten. Härmän kylässä on kuitenkin säilynyt vanha entinen hautausmaa,…
-
Kiiora
Kiiora, esiintyy myös muodossa kiior, on sana, joka esiintyy setojen suuren lauluimän Anne Vabarnan 1927 sanelemassa Peko-eepoksessa. Eepoksen (ja siis Annen mielikuvituksen mukaan) kiiora on tammipuinen nuija tai nuijaa muistuttava esine, jonka eepoksen sankarin isä löytää viljapellosta ja jonka hän myöhemmin lahjoittaa pojalleen Pekolle. Eepoksessa kiioralla on kaksi eri käyttötapaa: toisaalta se aseenaan Peko sotii menestyksellisesti vihollisia vastaan ja toisaalta kiiora-nuija/sauvan pellon suuntaan ojentaen Peko siunaa ruispellon antamaan hyvän…
-
Setomaan kuningaskunta
Setomaan kuningaskunta ei ole oikea valtio – no ehkä leikkimielisesti yhden perjantain ja lauantain ajan elokuun alussa vuosittain – mutta oikeastaan se on paljon enemmän, se lähes maaginen taikatemppu, jolla setokulttuurin eri osa-alueet on saatu uuteen kukoistukseen ja tunnetuiksi sekä muualla Virossa että myös laajalti ulkomaillakin. Setomaan kuningaskunnan päivää on vietetty vuodesta 1994 lähtien joka…
-
Suvistõpühi, Suvistõpühä, Troitsa
Suvistõpühi, Suvistõpühä, Troitsa – liikkuva pyhä, seitsemän viikon (50 päivän) kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen eli vanhan kalenterin mukaan tänä vuonna Setomaalla 23.6. Suomessa: Helluntai; Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Hengen juhla Kirkkopyhä: Luhamaan kirkko, Podmossan tsässon, Võmmorskin uusi ja vanha tsässon Helluntai on liikkuva juhlapyhä, 7. sunnuntai pääsäissunnuntain jälkeen. Se on kirkkovuoden neljänneksi tärkein juhla joulun, pääsiäisen…
-
Tito Colliander ja Petseri
Suomenruotsalainen kirjailija Tito Colliander syntyi Pietarissa 1904. Venäjän 1900-luvun alun temmellyksissä perhe jakautui: isä, joka opetti kadettikoulussa, joutui eroamaan samana vuonna kuin Tito syntyi. Äiti muutti lasten kanssa kymmeneksi vuodeksi Suomeen. Venäjän vallankumouksen jälkeen Tito Colliander jäi Suomeen, opiskeli Ateneumissa ja työskenteli piirustuksenopettajana. Vuosina 1936–1939 Tito, hänen kuvataitelijavaimonsa Ina ja ja pieni Maria-tyttärensä (muuten tunnetun…
-
Ollõtuspühi eli Tuumapühäpäiv
Ollõtuspühi, Tuumapühäpäiv, Väiko lihavõõdõh, Kõllapühäpäiv – liikkuva pyhä, viikko pääsiäisen jälkeen Suomessa: Tuomaan sunnuntai eli Antipasha Viikko pääsiäisen jälkeen on ollõtuspühi eli pieni pääsiäinen. Uskottiin, että tähän saakka olivat taivaan portit avoinna. Uskottiin, että se, joka kuoli sillä viikolla, pääsi heti suoraan taivaaseen. Ollõtuspühänäkin keitettiin kanamunia ja käytiin kirkossa. Tuumapühäpäiv oli/on Mikitamäen vanhan ja uuden tsässonan sekä Lõpoljan tsässonan juhlapäivä. Jumalanpalveluksen jälkeen mentiin hautausmaalle kunnioittamaan…
-
Munaloomka
Eilen oli Setomaalla vanhan kalenterin mukaan ensimmäinen pääsiäispäivä. (Niitähän oli aikoinaan jopa kolme kappaletta!) Pääsiäistapoihin kuuluu munien lahjoittaminen vieraisille tulleille. Myös haudoille vietiin munia. Munia värjättiin ja värjätään sipulin kuorilla tai vihdoista saaduilla koivun lehdillä ja mukana piti olla myös punaiseksi värjättyjä munia. Eli setoksi: Lihavõõtõst värmiti munnõ verevä värmigaq, a suvidsõpühist värmiti sibulakuurigaq ja kõõlehtigaq.…