Avainsana: Tapio Mäkeläinen
-
Härmä tsässon
Härman kylässä vanhalla kalmistolla oli aikoinaan tsasouna ehkä jopa kaksikin. Rakennuksista toinen kuului tarinoiden mukaan pakanoille (todennäköisesti Pekoa palvelleille) ja ortodoksipappi oli määrännyt sen poltettavaksi, mutta sai itse tarinan mukaan ”rangaistuksena” rupitaudin. Joka tapauksessa ortodoksinen tsasounakin hävisi tai tuhoutui Härmän kylästä ilmeisesti jo n. 300 vuotta sitten. Härmän kylässä on kuitenkin säilynyt vanha entinen hautausmaa,…
-
Kiiora
Kiiora, esiintyy myös muodossa kiior, on sana, joka esiintyy setojen suuren lauluimän Anne Vabarnan 1927 sanelemassa Peko-eepoksessa. Eepoksen (ja siis Annen mielikuvituksen mukaan) kiiora on tammipuinen nuija tai nuijaa muistuttava esine, jonka eepoksen sankarin isä löytää viljapellosta ja jonka hän myöhemmin lahjoittaa pojalleen Pekolle. Eepoksessa kiioralla on kaksi eri käyttötapaa: toisaalta se aseenaan Peko sotii menestyksellisesti vihollisia vastaan ja toisaalta kiiora-nuija/sauvan pellon suuntaan ojentaen Peko siunaa ruispellon antamaan hyvän…
-
Setomaan kuningaskunta
Setomaan kuningaskunta ei ole oikea valtio – no ehkä leikkimielisesti yhden perjantain ja lauantain ajan elokuun alussa vuosittain – mutta oikeastaan se on paljon enemmän, se lähes maaginen taikatemppu, jolla setokulttuurin eri osa-alueet on saatu uuteen kukoistukseen ja tunnetuiksi sekä muualla Virossa että myös laajalti ulkomaillakin. Setomaan kuningaskunnan päivää on vietetty vuodesta 1994 lähtien joka…
-
Suvistõpühi, Suvistõpühä, Troitsa
Suvistõpühi, Suvistõpühä, Troitsa – liikkuva pyhä, seitsemän viikon (50 päivän) kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen eli vanhan kalenterin mukaan tänä vuonna Setomaalla 23.6. Suomessa: Helluntai; Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Hengen juhla Kirkkopyhä: Luhamaan kirkko, Podmossan tsässon, Võmmorskin uusi ja vanha tsässon Helluntai on liikkuva juhlapyhä, 7. sunnuntai pääsäissunnuntain jälkeen. Se on kirkkovuoden neljänneksi tärkein juhla joulun, pääsiäisen…
-
Tito Colliander ja Petseri
Suomenruotsalainen kirjailija Tito Colliander syntyi Pietarissa 1904. Venäjän 1900-luvun alun temmellyksissä perhe jakautui: isä, joka opetti kadettikoulussa, joutui eroamaan samana vuonna kuin Tito syntyi. Äiti muutti lasten kanssa kymmeneksi vuodeksi Suomeen. Venäjän vallankumouksen jälkeen Tito Colliander jäi Suomeen, opiskeli Ateneumissa ja työskenteli piirustuksenopettajana. Vuosina 1936–1939 Tito, hänen kuvataitelijavaimonsa Ina ja ja pieni Maria-tyttärensä (muuten tunnetun…
-
Ollõtuspühi eli Tuumapühäpäiv
Ollõtuspühi, Tuumapühäpäiv, Väiko lihavõõdõh, Kõllapühäpäiv – liikkuva pyhä, viikko pääsiäisen jälkeen Suomessa: Tuomaan sunnuntai eli Antipasha Viikko pääsiäisen jälkeen on ollõtuspühi eli pieni pääsiäinen. Uskottiin, että tähän saakka olivat taivaan portit avoinna. Uskottiin, että se, joka kuoli sillä viikolla, pääsi heti suoraan taivaaseen. Ollõtuspühänäkin keitettiin kanamunia ja käytiin kirkossa. Tuumapühäpäiv oli/on Mikitamäen vanhan ja uuden tsässonan sekä Lõpoljan tsässonan juhlapäivä. Jumalanpalveluksen jälkeen mentiin hautausmaalle kunnioittamaan…
-
Munaloomka
Eilen oli Setomaalla vanhan kalenterin mukaan ensimmäinen pääsiäispäivä. (Niitähän oli aikoinaan jopa kolme kappaletta!) Pääsiäistapoihin kuuluu munien lahjoittaminen vieraisille tulleille. Myös haudoille vietiin munia. Munia värjättiin ja värjätään sipulin kuorilla tai vihdoista saaduilla koivun lehdillä ja mukana piti olla myös punaiseksi värjättyjä munia. Eli setoksi: Lihavõõtõst värmiti munnõ verevä värmigaq, a suvidsõpühist värmiti sibulakuurigaq ja kõõlehtigaq.…
-
Lihavõõtõh
Ortodokseille ja monille muillekin kristityille pääsiäinen on kirkkovuoden tärkein juhlapyhä joulun rinnalla, osittain jopa sen ohikin. Pääsiäisen kuuluu hyvin monia uskontoon liittyviä tapoja aina ruokiin saakka, mutta nostetaan nyt esille se tärkeä uskonnollinen puoli ja keskeisin jumalanpalvelus eli pääsiäisyönä – eli lauantain ja sunnuntain välisenä yönä – on tietenkin yöjumalanpalvelus, joka alkaa ristisaattolla kirkon ympäri.…
-
Mare Pihon kirja Petseristä
Mare Piho: Petseri – 20 saj. väike Euroopa linn. Tänapäev 2013 Viime vuosina olen matkaoppaita kirjoittaessani ja lukiessani havainnut, että yksi hyvä kuva todellakin kertoo enemmän kuin sata sanaa. Ja vielä parempi on kun on hyvä kuva ja sitä selittämässä ja täydentämässä hyvä kuvateksti. Ja juuri tällaisesta kirjasta on nyt kyse! Tänä keväänä 80 vuotta täyttänyt…
-
Mare Piho: Petserin luostari
Petserin kaupunki on saanut alkunsa luostarista ja sen ympärille syntyneestä asutuksesta. Petserin luostarin johtaja Kornelius (1529–1570) keräsi ja merkitsi muistiin paikallisten ihmisten muisteluksia luostarin alkuvuosista. Perinnetiedon mukaan tulevan luostarin seudulla, Kamenetsin puron jyrkillä rannoilla, kasvoi lähes läpipääsemätön tammimetsä. Siellä kävivät metsästämässä vain lähikylien asukkaat. Kerrottiin, että eräs Irboskan kaupungin asukas oli kerran ollut poikansa Selišan kanssa metsällä…