Tekijä: Tapio Mäkeläinen
-
Jouluq – talsipühiq
Suomen joulu-sana on selvästi saatu skandinaaveilta, mutta missä vaiheessa, milloin – se onkin sitten jo hankalampi juttu eikä siihen tänään mennä. Suomen, viron, vatjan ja isurin kielessä tunnetaan joulu, jõulu jne. -sana, samaten saamelaiskielissä, mutta karjalan, vepsän ja jopa ersän kielessä on käytössä toinen sana eli venäjästä saatu, esim. karjalan roštuo ~ roštua ~ roštuva…
-
Seton kielen oppikirja
Seto keele teejuht on ensimmäinen kunnollinen seton kielen oppikirja. Seto Instituut julkaisi itse asiassa kirjan materiaalit ensin instituutin kotisivulla internetissä syksyllä 2020. Kirja ilmestyi instituutin julkaisemana seuraavana vuonna eli 2021. Opuksen tekijät ovat ehkä tunnetuin seton kielen ja setokulttuurin tuntija ja tutkija (Tarton yliopisto), syntyperäinen seto Paul Hagu ja Tarton yliopiston viron kielen historian ja…
-
Irboskan Troitsa tsässon
Irboskan Troitsan tsasouna Irboskassa, Minsk-kadun varressa, viiden tien risteyksessä Tämä käytössä oleva tsasouna on siis Suvistõpühi eli Troitsa tsässon; juhlapäivä on helluntai eli suvistõpühi eli troitsa. Todennäköisesti tsasouna on rakennettu 1700-luvulla. Kivinen pelkistetty suorakaide, jonka katto ulottuu edessä pitkälle, ilmeisesti tukipylvät ovat joskus hävinneet. Rakennuksen takaseinä on hyvin paksu ja sen sisässä on syvennys ikoneja varten.…
-
Nahtsipäiv
Nahtsipäiv Setoilla 11.11. Suomessa pyhittäjämarttyyri Anastasia Roomalainen (29.10.) Nahtsipäivää juhlittiin aikoinaan monissa Setomaan kylissä: Küllätüvä, Meldova, Serga, Suurõ-Rõsna, Säpina, Uusvada ja Rokina. Näissä ja vielä muissakin kylissä oli aikoinaan nahtsitsässonia. Nahtsipäivä on juhlapäivä, jota on vietetty pitkään lähes koko Petserimaalla, mutta nykyisin lähinnä vain Meremäen seudulla. Nahtsipäivänä tsasounissa järjestettiin rukoushetkiä, mutta pyydettäessä pappi ja ikoni tuotiin ihmiselle kotiin,…
-
Lindora laat eli Lindoran markkinat
Lindora laat on Viron tunnetuimpia markkinatapahtumia. Joka vuosi markkinat järjestetään Lindoran kylässä paikallisteiden risteyksessä Võromaan ja Setomaan rajalla Simunanpäivänä eli 28.10. Simunanpäivästä tuli täällä markkinapäivä 1930-luvulla. Myyntipaikkoja ei voi etukäteen varata, vaan se, joka on ensimmäisenä paikalla, saa ensimmäisenä valita myyntipaikkansa ja siksi osa myyjistä tulee jo päiviä aikaisemmin paikalle ja yöpyy omissa autoissaan. Markkinoita on…
-
XIV SETO KONGRESS
9. lokakuuta 2024, Värskan kulttuurikeskus Ensimmäinen Seto kongress järjestettiin Petserissä 9.–10.10.1921. Toinen kongressi järjestettiin 1930 Petserissä vasta yhdeksän vuotta myöhemmin eli 1930 ja kolmas Seto kongress jäi toisen maailmansodan takia kokonaan järjestämättä. Kolmas Setojen kongressi järjestettiinkin vasta 1993 ja nyt Värskassa. Silloin päätettiin, että jatkossa kongressi järjestetään joka kolmas vuosi ja Värskassa. IV kongressi olikin 1996, mutta jossakin vaiheessa systeemi meni…
-
Seto jutusõ’
Yllättävällä tavalla ovat taas vinyylilevyt nousseet suosioon. Niinpä ei ole ihme, että myös Setomaalla on ilmestynyt uusi CD-levy. Ihme on oikeastaan se, että kyse ei ole musiikista, vaan satu- tai tarinalevystä. Levyllä on yhteensä yhdeksän tarinaa, joita esittävät (eivät vain lue, vaan esittävät eläytyen ja nautittavasti!) kolme tunnettua setoa ja myös esiintyjää eli Merca (Merle…
-
19. elokuuta on paasapäiv
Huomenna on 19. elokuuta eli Paasapäiv eli Ubinapühä. Meillä Suomessa käytämme nimiä Kirkastussunnuntai tai ortodokseilla Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen. Sitä vietetään 6.8., mutta vanhan kalenterin mukaan siis 19.8. Paasapäiv on Obinitsan kylän ja seudun setojen suuri juhlapäivä. Oikeastaan on kyse tyypillisestä elonkorjuuajan juhlasta, aivan erityisesti juhlitaan uuden satokauden omenoita (siitä päivän ”lempinimikin” Ubinapühä) ja hunajaa. Paasapäivään…
-
Lindsin ”ikonitalonen”
Lindsi ikoonimajake Pienessä Lindsin kylässä on säilynyt vanha pyhä puu, Lindsi laudsipetäi. Joitakin vuosia sitten kylään rakennettiin vanhantyyppinen ikoonimajake eli pieni tsasouna, joka on pylvään päässä. Kaikki Petserimaan ja Setomaan vanhat pylvästsasounat ovat tuhoutuneet, tosin niistä on säilynyt valokuvia. Ensimmäinen vanhan pylvästsasounan kopio rakennettiin Viron ulkomuseoon Rocca al Mareen ja sen jälkeen niitä on rakennettu…
-
Härmä tsässon
Härman kylässä vanhalla kalmistolla oli aikoinaan tsasouna ehkä jopa kaksikin. Rakennuksista toinen kuului tarinoiden mukaan pakanoille (todennäköisesti Pekoa palvelleille) ja ortodoksipappi oli määrännyt sen poltettavaksi, mutta sai itse tarinan mukaan ”rangaistuksena” rupitaudin. Joka tapauksessa ortodoksinen tsasounakin hävisi tai tuhoutui Härmän kylästä ilmeisesti jo n. 300 vuotta sitten. Härmän kylässä on kuitenkin säilynyt vanha entinen hautausmaa,…