Kategoria: Üts’ syna
-
Tsibihärbläne
[Üts’ syna] Uuden vuoden ensimmäinen sana on mielestäni hyvin kaunis ja kaunis on mielestäni myös sanan kohde. Västäräkkiä merkitsevä sana on setoksi tsibihärbläne tai tsibihämbläne tai tsibihändläne tai tsibihälläne tai tsibihäniläne ja ilmeisesti ainakin võrokesilla myös tsibihämäläne. Rakkaalla lapsella on siis monta nimeä, mutta todellisuudessa myös Suomessa on kansa kutsunut useita lintuja monilla eri nimillä,…
-
Talsipühiq
[Üts’ syna] Tämän vuoden 32. ja samalla viimeinen sana on talsipühiq. Suomen joulu-sana on selvästi saatu skandinaaveilta, mutta missä vaiheessa, milloin – se onkin sitten jo hankalampi juttu eikä siihen tänään mennä. Suomen, viron, vatjan ja isurin kielessä tunnetaan joulu, jõulu jne. -sana, samaten saamelaiskielissä, mutta karjalan, vepsän ja jopa ersän kielessä on käytössä toinen…
-
Krystoslaavitaja
[Üts’ syna] Hämeessä Urjalassa kasvaneena Oulussa säilynyt tiernapoika-perinne on minulle lähinnä televisiosta tuttu, kerran pikkujouluaikaan olen Helsingissä ravintolassa nähnyt kyllä aidon tiernapoikien esityksen. Joulukauden päättävänä Nuutin päivänä olen sen sijaan siskojeni ja naapuriston lapsien kanssa kyllä kulkenut lapsena nuuttipukuksi pukeutuneena talosta taloon. Setomaalla ei ole tiernapoikia eikä nuuttipukkeja, mutta joulun aikaa on sielläkin kuljettu talosta…
-
Lautsipetäi
[Üts’ syna] Jo kutja-sanan yhteydessä totesin, että setoilla ovat hautajaiset ja vainajien kunnioittamiseen ja muisteluun liittyvät tavat paljon vahvempia ja osittain myös paljon vanhempia kuin meillä luterilaisilla suomalaisilla. Suomen ortodoksien hautajaistapoja en niin hyvin tunnekaan… Värskan ja Verhuulitsan kylän rajalla seisoo Setomaan tunnetuin lautsipetäi. Yhdyssanan jälkiosan suomalainen tunnistaa petäjä-sanamme vastineeksi, yhdeksi kolmesta suomen kielen mäntyä…
-
Tsäposkaq
[Üts’ syna] Kun olen viime viikkoina pohtinut, mitä sanoja seuraavaksi ”sanastooni” valitsisin, olen entistä useammin ryhtynyt pohtimaan ihmisten, erityisesti naisten pukeutumista ja samalla myös naisten koruja. Eli useampiakin koruja ja vaatekappaleita on seuraavina viikkoina tulossa, toki vähän muutakin. tsäposka tai ts´aposka tai vielä useammin monikollisena tsäposkaq tai ts´aposkaq tarkoittaa setonaisten käyttämiä melko pitkiä hopeisia kaulaketjuja.…
-
Uibu ja upin
[Üts’ syna] Tällä kertaa otetaan ”käsittelyyn” jotain ihan toisentyyppistä ja otetaan kerralla kaksikin eri sanaa, jotka kuitenkin hyvin läheisesti liittyvät toisiinsa. Suomalaisen olen tottunut ajattelemaan, että omena+puu tarkoittaa omenapuuta, mutta näin ei välttämättä joka kielessä ole asian laita, kuten heti käy ilmi. Oikeastaan kiinnostukseni lähti alun perin sanasta uibopuu, joka on mielestäni todella kaunis sana.…
-
Kadinits
[Üts’ syna] Tämän viikon sana liittyy taas ortodoksiseen uskoon. Luterilaisena muistan hyvin kuinka minua alussa kovasti hämmästytti suitsukeastian heiluttelu ortodoksisen jumalanpalveluksen aikana. Nyt kun viimeisen 30 vuoden aikana olen ehdottomasti useammin sattunut ottamaan osaa ortodoksisista kuin luterilaisista kirkonmenoista on tuo kadinits, kuten sitä setot kutsuvat, tullut varsin tutuksi. Suitsuttaminen on vanha perinne, joka perustuu siihen,…
-
Kutja
[Üts’ syna] Sana nro 26 liittyy hautajaisiin ja vainajien kunnioittamiseen ja muisteluun, mikä ortodoksisilla setoilla on yhä vielä vuonna 2020-kin paljon vahvempaa ja tärkeämpää kuin luterilaisilla. Sana kutja merkitys on uuden Seto eripäraste sõnade sõnaraamat -sanakirjan mukaan ”tavanditoit matustel ja surnute mälestamisel” eli perinneruoka hautajaisissa ja kuolleiden muistelijaisissa. Kutja on makea, makeus tulee joko hunajasta…
-
Kibot
[Üts’ syna] Sanastoni sana nro 25 liittyy taas ortodoksiseen uskoon. Kibot (N): kiboda (G): kibodat (P) tai rinnakkaismuoto kivot: kivoda: kivodat tarkoittaa nimittäin meille luterilaisille outoa, mutta ortodokseille aikoinaan joka kodista tuttua esinettä, sanan merkitys on nimittäin ikonikaappi tai ikonihylly. Sisällä ikonikaapissa tai ikonihyllyn päällä säilytettiin kodin ikoneja. Kibot sijaitsi ja sijaitsee tietenkin huoneen pyhimmässä…
-
Ussaid
[Üts’ syna] Kyseessä on sekä setojen että võrokesten käyttämä yhdyssana. Sanan alkupuoli on sana ovi eli uksi: nom. uss´, gen. ussõ, part. ust ja jälkiosa taasen sana aid:aia:aida eli ”piha, tarha, puutarha”. Kaakkois-Virossa ussaid tarkoittaa asuinrakennuksen ulko-oven edessä olevaa osaa piha-alueesta, ns. puhdasta pihaa, minne kotieläimet koiria ja kissoja lukuun ottamatta eivät päässeet. Setojen talohan…