Krystoslaavitaja

[Üts’ syna]

Hämeessä Urjalassa kasvaneena Oulussa säilynyt tiernapoika-perinne on minulle lähinnä televisiosta tuttu, kerran pikkujouluaikaan olen Helsingissä ravintolassa nähnyt kyllä aidon tiernapoikien esityksen. Joulukauden päättävänä Nuutin päivänä olen sen sijaan siskojeni ja naapuriston lapsien kanssa kyllä kulkenut lapsena nuuttipukuksi pukeutuneena talosta taloon.

Setomaalla ei ole tiernapoikia eikä nuuttipukkeja, mutta joulun aikaa on sielläkin kuljettu talosta taloon. Ja pieni linkki tiernapoikiinkin tuntuu löytyvän!

Setomaalla lapset, yleensä pojat, toisinaan vanhemmatkin miehet kulkivat jouluyönä tai jouluaamuna talosta taloon kuuluttamassa Jeesus-lapsen syntymää. Tällainen henkilö tunnettiin nimellä krystoslaavitaja, krõstoslaavitaja, kristoslaavitaja jne. Suomalaisten ”kollegoidensa” tapaan krystoslaavitajat eivät naamioituneet tai pukeutuneet roolihahmojen pukuihin, mutta tietynlainen samankaltaisuus tiernapoikiin kuitenkin löytyy, sillä tiernapoikien Mänkin tapaan oli krystoslaavitajillakin mukana Betlehemin tähteen viittaava paperista tehty kynttilälyhty tai jopa tähdenmuotoinen lyhty, kuten arkistokuvasta näkyy. Laulamalla joko ulkona ikkunan takana tai sisällä pirtissä kerrottiin Kristuksen syntymästä.

Jo nimi krystoslaavitaja viittaa selvästi Venäjän suuntaan ja kyse on tietenkin ortodoksiseen uskoon liittyvästä tavasta. Jopa suuri osa lauluista, joita krystoslaavitajat lauloivat olivat venäjänkielisiä.

Kaunis tapa on jo vuosikymmeniä ollut täysin häviämässä, mutta sitä on 2010-luvulla ryhdytty herättelemään henkiin mm. Viron ulkomuseon toimesta. Ulkomuseossa Rocca al Maressa on viimevuosina ollut setojen ja vanhauskoisten joulutapahtumia, joiden osana on ollut sekä opastatusta perinteeseen että konkreettista krystoslaavitamista. Ja juhlittu on tietenkin vanhan kalenterin mukaan eli tammikuun alussa.

Seuraavan kerran krystoslaavitamis-perinteeseen ja esitettäviin lauluihin voi perehtyä Viron ulkomuseon setotalossa 10.1.2021 klo 11-15.

Foto: Eesti Rahva Muuseumi fotokogu; sekä Ülo Tedren artikkelissa Eesti maskeerimistavad: Eesti jõuluaja sanditajad


Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *