Kategoria: Üts’ syna
-
Sõlg
[Üts´ syna] Tämän viikon sana on ihan viron kirjakieltä(kin), mutta merkitys Setomaalla on hieman toinen kuin muualla Virossa. Voidaan toki täsmentää: seto sõlg tai Setomaallakin: suur´ sõlg. Ennen vanhaan suuren setojen soljen ja tyttölapsen suhde alkoi jo syntymästä: tyttövauvan napanuora leikattiin poikki soljella, poikalapsen kirveellä. Pikkulapsi sai kaulaansa ketjun ja siihen ristin. Noin 5-vuotiaaseen saakka…
-
Nätäl´
[Üts´ syna] 3.–9. lokakuuta vietetään Setomaalla ja koko Virossa Seton kulttuuriviikkoa eli seton kielellä Seto kultuuri nätäl´. Tämän viikon sana nätäl´ on selvästi lainasana. Viron kirjakielessä, monissa muissakin itämerensuomalaisia kielissä (ei tosin suomen kirjakielessä) ja esimerkiksi latvian kielessä on samantapainen sana, joiden kaikkien lähteenä on muinaisvenäjän nedělja, jonka merkityskin on sama eli “viikko“. Pinei sanasto:…
-
Tsõdsõ
[Üts´ syna] Jo useamman viikon olen halunnut esitellä näitä tämän viikon sanoja, mutta minulla oli ongelma: ei ole sopivaa valokuvaa tai oikeastaan sopivia valokuvia. Mutta hällä väliä, sillä sanat, joita on itse asiassa neljä, ovat tärkeitä. (Pohjois)viron kirjakielessä sana tädi tarkoittaa sekä isän että äidin sisarta ja onu sekä isän että äidin veljeä. Kuten hyvin…
-
Lutsi
[Üts´ syna] Tämän viikon sana on oikeastaan myös suomea ja viroa, mutta vain hyvin harva tietää mitä tuo sana tarkoittaa. Kyseessä on itämerensuomalainen kansanryhmä, murre tai kieli. Ja juuri nyt erittäin ajankohtainen. 26. syyskuuta julkaistaan Ludzan kaupungissa Itä-Latviassa maailman ensimmäinen lutsinkielinen aapinen Lutsi kiele lementar. Aapisen on tehnyt ulkolatvialainen kielentutkija Uldis Balodis, jolla on isoisoisänsä…
-
Potiseto
[Üts´ syna] Tälläkin viikolla on taas vuorossa yhdyssana: poti+seto. Sanan jälkimmäinen osa onkin jo tuttu ja alkuosan sanan nom. pott´, gen. poti on merkitykseltään ainakin viroa osaaville varsin tuttu eli ”astia, ruukku, pytty”. Mutta mikä onkaan yhdyssanan merkitys? Selitys alkaa tuttuun tapaan taas hieman kauempaa. Setomaalta, mm. Saatsen seudulta löytyy erinomaista savea saviastioiden tekoon. Tietyissä…
-
Kiiora
[Üts´ syna] Kiiora, esiintyy myös muodossa kiior, on sana, joka esiintyy setojen suuren lauluimän Anne Vabarnan 1927 sanelemassa Peko-eepoksessa. Eepoksen (ja siis Annen mielikuvituksen mukaan) kiiora on tammipuinen nuija tai nuijaa muistuttava esine, jonka eepoksen sankarin isä löytää viljapellosta ja jonka hän myöhemmin lahjoittaa pojalleen Pekolle. Eepoksessa kiioralla on kaksi eri käyttötapaa: toisaalta se aseenaan…
-
Ts´ura
[Üts´ syna] Tämän viikon sana on ts´ura. Se tarkoittaa poikaa, poikasta, ei enää ihan pikkulasta, muttei ihan vielä miehen mittaista nuorukaista. Tosin varsinkin muut kuin setot käyttävät ilmausta seto ts´ura tarkoittaen setonuorukaisia, nuoria miehiä. Mutta setot itse sanovat: Taa olõ-iq imämb ts´ura, ta on jo nuur´miis´ ”Hän ei ole enää poikanen, hän on jo nuorukainen”…
-
Lihahiideh
[Üts´ syna] Tällä viikolla kyseessä on oikeastaan sanapari: lihahiideh – lihavõõdõh. Näin setoksi, võroksi pikemminkin: lihahiideq – lihavõttõq. Lihahiit, lihahiideh / lihahiideq voidaan kääntää laskiaiseksi ja lihavõõdõh / lihavõttõq pääsiäiseksi, mutta jos ollaan ihan sanatarkkoja niin ensinmainittu tarkoittaa lihasta luopumista eli ts. lihan syönnistä luopumista ja jälkimmäinen taas lihan ottamista eli ts. lihan syönnin aloittamista.…
-
Lauluimä
[Üts´ syna] Tämän viikon sana on taas kerran yhdyssana: laulu+ imä eli ”laulun” + ”äiti”. Yleensä kuitenkin suomennoksena, suomenkielisenä terminä on käytetty yhdyssanaa lauluemo. Nurmeksen Bomba-talon edessäkin seisoo kuvanveistäjä Taisto Martiskaisen tekemä Bomban lauluemo -patsas eli suojärveläisen runonlaulaja, parantaja ja loitsumestari Ogoi Määräsen patsas. Toisin kuin Vienan suuret runonlaulajat, ovat Suomen Itä-Karjalan, Inkerin ja Setomaan…
-
Peko
[Üts´ syna] Viime viikon sanan – ülembsootska tai ülembsoots´ka – oli jo puhetta Pekosta, mutta käsitellään nyt tämä tärkeä sana vähän perusteellisemmin. Nykyisin Peko tarkoittaa (ainakin) seuraavia asioita: 1. Anne Vabarnan vuonna 1927 laulama, hänen poikansa Ivon muistiinmerkitsemä ja alunperin Paulopriit Voolaisen ideoima setojen oma eepos. Eepoksen tekstin etsi Viron kirjallisuusmuseon kokoelmista tutkija ja setoaktivisti…