[Üts´ syna]
Tämän viikon sana on oikeastaan myös suomea ja viroa, mutta vain hyvin harva tietää mitä tuo sana tarkoittaa. Kyseessä on itämerensuomalainen kansanryhmä, murre tai kieli. Ja juuri nyt erittäin ajankohtainen.
26. syyskuuta julkaistaan Ludzan kaupungissa Itä-Latviassa maailman ensimmäinen lutsinkielinen aapinen Lutsi kiele lementar. Aapisen on tehnyt ulkolatvialainen kielentutkija Uldis Balodis, jolla on isoisoisänsä kautta myös lutsilaiset sukujuuret.
Latvian yliopiston Liivin instituutissa työskentelevä Uldis Balodis on itämerensuomalaisten kielten ja myös pohjoisamerikkalaisten intiaanikielten tutkija. Hänen lutsin kielen aapisensa on ensimmäinen lutsin kielen saloihin opastava teos, tosin pitkään aikaan kukaan ei enää olekaan puhunut lutsin kieltä/murretta. Itä-Latviassa on kuitenkin melko runsaasti ihmisiä, jotka ovat tietoisia lutsilaisista sukujuuristaan ja kiinnostusta myös kieltä kohtaan on olemassa, on Balodis todennut. Fatka on kuitenkin, että Lutsi kiele lementar on dokumentti kadonneesta kielimuodosta. Mutta ehkä aapisen myötä herää myös kiinnostus kieleen?
Lutseja ovat tutkineet ja/tai heidän kielimuotoaan ja perinnettään ovat tutkineet ja tallentaneet aiemmin sekä virolaiset että suomalaiset, mm. Heikki Ojansuu, Oskar Kallas, Paolopriit Voolaine, August Sang ja Hannes Korjus. 1894 ilmestyi Helsingissä SKS:n julkaisema Oskar Kallaksen teos Lutsi maarahvas ja 1900 Tartossa Kaheksakümmend lutsi maarahva muinasjuttu.
Lutsien alkuperästä ja historiasta on erilaisia käsityksiä. Onko kyse alunperinkin Itä-Latviassa asuneesta etelävirolaisesta heimosta? Ovatko he Ruotsin vallan aikaista pakkoluterilaistamista Kaakkois-Virosta paenneita ortodokseja (setoja)? Kartanonherran myymiä tai korttipelissä häviämiä maaorjia? Jne. Teorioita on monia, mutta tarkkaa tietoa ei asiasta ole eikä lopullinen totuus ilmeisesti tuskin koskaan selviäkään. Se kuitenkin tiedetään, että kielellisesti lutsit puhuivat setoa tai hyvin seton kaltaista etelävirolaista kielimuotoa.
Paljon onnea Uldis, lutsin aapinen on valmis ja olet tehnyt suuren kulttuuriteon!
Vastaa