[Üts’ syna]
Kun olen viime viikkoina pohtinut, mitä sanoja seuraavaksi ”sanastooni” valitsisin, olen entistä useammin ryhtynyt pohtimaan ihmisten, erityisesti naisten pukeutumista ja samalla myös naisten koruja. Eli useampiakin koruja ja vaatekappaleita on seuraavina viikkoina tulossa, toki vähän muutakin.
tsäposka tai ts´aposka tai vielä useammin monikollisena tsäposkaq tai ts´aposkaq tarkoittaa setonaisten käyttämiä melko pitkiä hopeisia kaulaketjuja. Yleensä ketjuissa on vanhoja kolikoita, perinteisesti vanhoja venäläisiä pikkukolikoita. Usein ketjuissa on mukana myös muutamia hopeisia pikkusydämiä, ristejä, helmiä jne. Usein ketjuja on kaulassa useita tai ne ovat ns. tuplaketjuja, kuten artikkelikuvassa.
Jo sõlg-sanan artikkelissa kerroin sanonnasta, jonka mukaan setonaisen lähestymisen kuulee ennen kuin näkee. Nämä kuulohavainnot tulevatkin pääosin naisen kaulassa roikkuvista heiluvista ja samalla myös kauniisti kilisevistä tsäposkaq-ketjuista.
Seton kielessä on usein variaationa ä ≈ liudennus+a eli kuten esimerkkisanassamme: tsäposka ≈ ts´aposka. Itse ääntämys on lähes sama eli sanan alussa olevan afrikaatan liudennus vaikuttaa myös hieman seuraavan vokaalin ääntämykseen muuttamalla sen hieman etisemmäksi eli kun a äännetään edempänä suussa, niin se muuttuu enemmän ä:n kaltaiseksi.
Kuten jo sõlg-sanasta kirjottaessani mainitsin, on viimeisinä vuosina perinteisten setokorujen kysyntä kasvanut ja kysyntä on saanut myös ammattilaiset hommiin. Suomessakin opiskellut korutaiteilija Elo Uibokand on ryhtynyt valmistamaan ja myös korjaamaan setojen perinnekoruja. Näytekoru onkin hänen valmistamansa, katso EHE ELO.
Foto: Harri A. Sundell
Vastaa