[Üts’ syna]
Tällä kertaa otetaan ”käsittelyyn” jotain ihan toisentyyppistä ja otetaan kerralla kaksikin eri sanaa, jotka kuitenkin hyvin läheisesti liittyvät toisiinsa.
Suomalaisen olen tottunut ajattelemaan, että omena+puu tarkoittaa omenapuuta, mutta näin ei välttämättä joka kielessä ole asian laita, kuten heti käy ilmi.
Oikeastaan kiinnostukseni lähti alun perin sanasta uibopuu, joka on mielestäni todella kaunis sana. Ensimmäisen kerran sanaan uibopuu törmäsin kirjailija Valev Uibopuun nimessä jo varmaan yli 35 vuotta sitten. Arvostan edelleenkin Valev Uibopuun romaaneja, mutta vasta katsellessani hiljattain Mari Kalkunin upeaa isoäidin omenatarhassa filmattua TV-konserttia ja kuunnellessani hänen Õunaaia albumin kappaletta Kolm ubinat, alkoivat sanat ja niiden merkitykset loksahdella todellakin oikeille paikoilleen.
Võrossa ja setossa omenapuuta merkitsevä sana on uibu tai myös uibo. Eli uibopuu on oikeastaan omenapuu+puu, mutta merkitys on tietenkin omenapuu. Mutta omena-sana onkin yllättäen jotain ihan muuta eli upin. Ja yhdyssana maaupin on vanha perunaa merkitsevä sana.
Suomalainen tietenkin kuvittelisi, kuten jo aluksi kirjoitin, että omenapuu on setoksi omena+puu eli upin+puu, mutta onkin siis ei yhdyssana, vaan yllättäen ihan oma yksinkertainen sanansa eli uibu tai uibo.
Ja samalla tavalla kuin Uibopuu on sukunimi, niin myös Uibo on sukunimi, vrt. esimerkiksi maailman parhaisiin 10-ottelijoihin kuuluva Maicel Uibo. Kaakkoisvirolaisilla setoilla ja võrokesilla on hyvin runsaasti luonnosta (eläimet, linnut, kalat, kasvit jne) otettuja kauniita sukunimiä, joista tulee mieleen myös samantapaiset karjalaiset sukunimet, vrt. esim. Uibopuu, Kõivupuu, Järvelill, Järvelaid, Laaneots, Laanetu, Kikkamägi, Kikas, Hõrn, Vabarna, Piho jne.
Foto: Harri A. Sundell: Uibu ja upin
Vastaa