Kategoria: Blogit
-
Suvistõpühi, Suvistõpühä, Troitsa
Suvistõpühi, Suvistõpühä, Troitsa – liikkuva pyhä, seitsemän viikon (50 päivän) kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen eli vanhan kalenterin mukaan tänä vuonna Setomaalla 23.6. Suomessa: Helluntai; Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Hengen juhla Kirkkopyhä: Luhamaan kirkko, Podmossan tsässon, Võmmorskin uusi ja vanha tsässon Helluntai on liikkuva juhlapyhä, 7. sunnuntai pääsäissunnuntain jälkeen. Se on kirkkovuoden neljänneksi tärkein juhla joulun, pääsiäisen…
-
Tito Colliander ja Petseri
Suomenruotsalainen kirjailija Tito Colliander syntyi Pietarissa 1904. Venäjän 1900-luvun alun temmellyksissä perhe jakautui: isä, joka opetti kadettikoulussa, joutui eroamaan samana vuonna kuin Tito syntyi. Äiti muutti lasten kanssa kymmeneksi vuodeksi Suomeen. Venäjän vallankumouksen jälkeen Tito Colliander jäi Suomeen, opiskeli Ateneumissa ja työskenteli piirustuksenopettajana. Vuosina 1936–1939 Tito, hänen kuvataitelijavaimonsa Ina ja ja pieni Maria-tyttärensä (muuten tunnetun…
-
Peko-kuninkaan päivä
Osmo Pekonen: Tuhat vuotta. WSOY 1998. Nostettakoon unohduksen herkästi liehuvasta helmasta Setomaa-sivustollekin tieto yhdistyksemme hallituksen entisen jäsenen, matemaatikon ja moniosaajan Osmo Pekosen (1960–2022) teoksesta Tuhat vuotta. Kysymyksessä on kirjoituskokoelma, jonka aihepiiri liikkuu vallattomasti Astuvansalmen kallioilta ja Ritvalan helkajuhlasta Graalin maljaan, Pyhän Tapanin kruunuun ja maailmanloppuun asti. Setoihin teosta liittää kirjoitus Peko-kuninkaan päivä. Se laajenee tosin…
-
Luhamaan nulkka
Kun Setomaan kaikki muut 11 nulkkaa eli kulmakuntaa ovat yhteydessä toisiinsa, niin Luhamaan nulkka jää ainoana muista hieman loitolle ikään kuin harkitsemaan, pitäisikö sen Setomaan sijasta sittenkin liittyä Võrumaahan, Latviaan tai Venäjään. Luhamaa nulkka kuului vielä ensimmäisen maailmansodan aikaan Pihkovan kuvernementtiin, hallinnollisesti siis Venäjään. Historiallisesti nulkan setoasutus on myös ylittänyt nykyisen kontrollilinjan eli kulmakunta on…
-
Lindsi lautsipetäi
Värskan ja Verhuulitsan kylän rajalla seisoo Setomaan tunnetuin lautsipetäi. Mutta se ei ole suinkaan ainoa säilynyt vastaavanlainen puu Setomaalla, vaan niitä on useita ja aikaisemmin niitä oli vieläkin enemmän. Komea ja helposti löydettävä on Lindsin kylän lautsipetäi. Eli kun lähdet Lindsin kylästä esim. pylvästsasounan luota kohti Obinitsaa (eli lähintä kirkkoa ja hautausmaata), niin tie varressa mutkassa vasemmalla…
-
Mare Pihon elokuva: Mõla klooster
Yksi Setomaan nähtävyyksistä on Mõla, setojen vanha pakanallinen pyhä paikka, jonne valmistui ortodoksinen munkkiluostari 1400-luvulla. Se suljettiin vuonna 1764. Nykyisin samannimisen järven rannalla on kaunis kellotorni, kirkot, hautausmaat, rauniot ja pyhä lähde kirkon alla. Videon käsikirjoitus ja juonto: Mare Piho. Linkki vironkieliseen elokuvaan tekstin alareunassa! Dokumenttielokuvasta lyhyesti: Varsinaisesta luostarista on nähtävissä enää vain rauniot, mutta…
-
Ollõtuspühi eli Tuumapühäpäiv
Ollõtuspühi, Tuumapühäpäiv, Väiko lihavõõdõh, Kõllapühäpäiv – liikkuva pyhä, viikko pääsiäisen jälkeen Suomessa: Tuomaan sunnuntai eli Antipasha Viikko pääsiäisen jälkeen on ollõtuspühi eli pieni pääsiäinen. Uskottiin, että tähän saakka olivat taivaan portit avoinna. Uskottiin, että se, joka kuoli sillä viikolla, pääsi heti suoraan taivaaseen. Ollõtuspühänäkin keitettiin kanamunia ja käytiin kirkossa. Tuumapühäpäiv oli/on Mikitamäen vanhan ja uuden tsässonan sekä Lõpoljan tsässonan juhlapäivä. Jumalanpalveluksen jälkeen mentiin hautausmaalle kunnioittamaan…
-
Emolevy
Kauksi Ülle: Imäplaat. Seto Ateljee Galerii 2005. Imäplaat eli ”Emolevy” on kirjallinen CD-levy, jossa Kauksi Ülle esittää, osin myös laulaa tulkinnat 26 omasta runostaan. Teksteistä vanhin lienee Kesk umma mäke runoilijan esikoiskokoelmasta vuodelta 1987 (’Omalla mäellä’). Muut ovat tuoreempaa perua vaihtelevista alkuperäisteoksista, joita Kauksi Üllelle on tähän mennessä kertynyt alun toistakymmentä. Niiden rinnalla kannattaa tuoda…
-
Munaloomka
Eilen oli Setomaalla vanhan kalenterin mukaan ensimmäinen pääsiäispäivä. (Niitähän oli aikoinaan jopa kolme kappaletta!) Pääsiäistapoihin kuuluu munien lahjoittaminen vieraisille tulleille. Myös haudoille vietiin munia. Munia värjättiin ja värjätään sipulin kuorilla tai vihdoista saaduilla koivun lehdillä ja mukana piti olla myös punaiseksi värjättyjä munia. Eli setoksi: Lihavõõtõst värmiti munnõ verevä värmigaq, a suvidsõpühist värmiti sibulakuurigaq ja kõõlehtigaq.…
-
Lihavõõtõh
Ortodokseille ja monille muillekin kristityille pääsiäinen on kirkkovuoden tärkein juhlapyhä joulun rinnalla, osittain jopa sen ohikin. Pääsiäisen kuuluu hyvin monia uskontoon liittyviä tapoja aina ruokiin saakka, mutta nostetaan nyt esille se tärkeä uskonnollinen puoli ja keskeisin jumalanpalvelus eli pääsiäisyönä – eli lauantain ja sunnuntain välisenä yönä – on tietenkin yöjumalanpalvelus, joka alkaa ristisaattolla kirkon ympäri.…