Kategoria: Kulttuuri

  • Rüämaar´apäiv                Suur maar´apäiv 28.8. (15.8.)

    Rüämaar´apäiv Suur maar´apäiv 28.8. (15.8.)

    Maar´apäivän paasto alkaa kaksi viikkoa ennen maar´apäivää eli 14.8. (1.8.) ja päättyy 28.8. (15.8.). 28.8. Rüämaar´apäiv, Suur maar´apäiv Suomessa: Marja, Marjatta, Marjo; Iso Marianpäivä; Kaikkeinpyhimmän Jumalansynnyttäjän, ainaisen Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen eli Uspenie (15.8.) Virossa: Rukkimaarjapäev; Neitsi Maria uinumise (taevamineku) püha, Uspenie Yksi setojen 12 suuresta juhlapäivästä. Vastsõn Selisten ja Vastsõn tsässonapyhä. Suuren Marianpäivän nimi johtuu päivän tärkeydestä, ortodoksisessa kirkkokalenterissa se on…

  • Paasapäiv 19.8.

    Paasapäiv 19.8.

    19.8. on Setomaalla Paasapäiv eli muualla Kaakkois-Virossa Ubinapühä  Suomessa: Kirkastussunnuntai; Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen 19.8. (6.8.)  Virossa: Paasapäev, ”Õunapüha”; Issandamuutmise püha Yksi setojen 12 suurimmasta juhlapäivästä Kirkkopyhä ja kirmas Obinitsassa. Paasapäiv oli myös Obinitsan hävinneen tsässonan, Viron/Palandõn hävinneen tsässonan juhlapäivä. Paasapäiv on Obinitsa seudun setojen suuri juhlapäivä. Oikeastaan on kyse tyypillisestä elonkorjuuajan juhlasta, aivan erityisesti juhlitaan uuden satokauden omenoita (siitä päivän…

  • Leelopäiv

    Leelopäiv

    (Päivitetty versio 2020 julkaistusta tekstistä) Virolais-suomalaisen suursanakirjan mukaan sanan leelo merkitykset suomeksi ovat 1. ”kalevalamittainen kansanlaulu, runolaulu”; 2. ”kertosäkeenä toistuva sana setojen lyyrisissä kansanlauluissa”. Leelo-substantiivista johdettu verbi leelotamine taasen merkitsee saman sanakirjan mukaan: ”kalevalamittaisen kansanlaulun laulaminen, runonlaulu, runolaulu”. Leelo-sanan toisen tavun o-vokaali viittaa siihen, että kyse on etelävirolaisesta kielimuodosta ja todennäköisimmin juuri seton kielestä viron kirjakieleen lainatusta sanasta. Puhekielessä leelotama-verbi ja leelotamine ovat valitettavasti…

  • Suvistõpühä

    Suvistõpühä

    Suvistõpühä, Suvistõpühi, Troitsa – liikkuva pyhä, seitsemän viikon (50 päivän) kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen Suomessa: Helluntai; Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Hengen juhla Virossa: Nelipühi (1. ja 2. nelipühade püha) Vuonna 2025 suvistõpühää juhlitaan Setomaalla: su 8.6. klo 10.00 jumalanpalvelus Obinitsan kirkossa ja samaten Miiksen kirkossa. Su 8.6. suvistõpühää juhlitaan Kuigon, Podmotsan ja Võmmorskin kylissä, aluksi varmasti tsasounien…

  • Keväjäne Migulapäiv 22.5. 

    Keväjäne Migulapäiv 22.5. 

    Setomaalla: Keväjäne Migulapäiv (22.5.) Suomessa-Karjalassa: Kevätmiikkula; Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijän pyhäinjäännösten siirtäminen Bariin (9.5.) Virossa: Kevadine Nigulapäev; Ülempiiskop Nikolause päev; Püha peapiiskop Nikolaos Imetegija mälestus (9.5.) Pyhää Nikolaosta eli Pyhää Nikolausta kunnioitetaan laajasti koko kristikunnassa sekä ortodoksisella että roomalaiskatolisella puolella. Hän on monien maiden suojeluspyhimys, lisäksi muun muassa merenkävijät ja lapset pitävät häntä suojeluspyhimyksenään. Eikä unohdeta sitäkään, että…

  • Urbõpäiv

    Urbõpäiv

    Urbõpäiv – liikkuva pyhä, sunnuntaina viikkoa ennen pääsiäistä Suomessa: Palmusunnuntai; Herran ratsastus Jerusalemiin Virossa: Palmipuudepüha; Urbepäev; Kristuse/Issanda Jeruusalemma minemine    Yksi setojen suurista 12 juhlapäivästä. ”Urpupäivää”, virposunnuntaita juhlitaan sunnuntaina viikkoa ennen Pääsiäistä ja se myös aloittaa Suuren viikon. Koko viikon aikana ei tehdä töitä, vain pieniä askareita ja valmistellaan juhlaa. Isommat työt tehdään ennen tätä viikkoa.  Monissa paikoissa ympäri…

  • Uutta tietoa Haani miis -laulusta

    Uutta tietoa Haani miis -laulusta

    15. helmikuuta kirjoitin setojen hymnistä ja laulusta Katõ ilma veere pääl. Sivulauseessa mainitsin myös Haani miis (vidi lubjakivve) -laulun, jota myös pidetään Jaan Räppon tekemänä, kuten Katõ ilma veere pääl -lauluakin. Viikko sitten tuli Setomaa.fi-sivustollemme kommentti, jonka tekijäksi paljastui tunnettu muusikko ja musiikkiperinteentuntija Lauri Õunapuu (s. 1976), joka tunnetaan koko Virossa heavy metal -yhtyeestä Metsatõll ja useistakin eri kansanmusiikkikokoonpanoista, kuten Ülemakstud Rentslihärrad, Sinimaniseele, Harju Mehed ja Arhailise Meestelaulu…

  • Lihahiideh 2025

    Lihahiideh 2025

    Oikeastaan kyseessä on sanapari: lihahiideh – lihavõõdõh. Näin setoksi, võroksi pikemminkin: lihahiideq – lihavõttõq. Lihahiit, lihahiideh / lihahiideq voidaan kääntää laskiaiseksi ja lihavõõdõh / lihavõttõq pääsiäiseksi, mutta jos ollaan ihan sanatarkkoja niin ensinmainittu tarkoittaa lihasta luopumista eli ts. lihan syönnistä luopumista ja jälkimmäinen taas lihan ottamista eli ts. lihan syönnin aloittamista. Kyse on siis Suuren…

  • Seton hymni contra Jaan Räppon Katõ ilma veere pääl

    Seton hymni contra Jaan Räppon Katõ ilma veere pääl

    Jaan Räppo  1880 Kasaritsassa Vana-Võromaalla syntynyt ja 1958 Kiovassa Ukrainassa kuollut Jaan Räppo oli bolševikki, punaisten sotajoukkojen johtaja, hallintomies neuvosto-Ukrainassa, opettaja ja koulumies, mutta myös kirjailija, kääntäjä ja kustantaja. Virossa tunnetaan hyvin kaksi hänen runoaan, jotka tunnetaan ehkä vielä paremmin lauluina: Haani miis (vidi lubjakivve) vuodelta 1897, josta on tullut lähes kansanlaulu ja Katõ ilma veere pääl (1909), jonka…

  • Petserin Aleksanteri Nevskin tsasouna

    Petserin Aleksanteri Nevskin tsasouna

    Petserin kaupungissa Sobornaja-aukiolla, Varvaran kirkon ja 40 martyyrin kirkon välissä Aleksanteri Nevskin tsasouna on Petserin eräällä tärkeimmällä paikalla, aukiolla juuri ennen Petserin luostarin pääsisäänkäyntiä, Varvaran kirkon ja 40 martyyrin kirkon välissä. Vuonna 1883 rakennettu tsasouna on valkoinen ja varsin pieni. Tsasounan rakennuttivat petseriläiset juhlistamaan tsaari Aleksanteri II:n 25. vuotta Venäjän hallitsijana. Aikaisemmin tsasounassa oli rukoushetket…