Setukaisten ystävät ry:n sivusto
TÜÜLEHTI
SETO AABIDSA
MANO
Seton instituutti yllätti iloisesti vielä ihan vuoden lopussa julkaisemalla kotisivullaan ladattavat harjoitukset seton kielen aapista tavaileville eli sopii sekä setolapsille että kielen opiskelusta kiinnostuneille ulkomaalaisille
eli klikkaa laadi alla:
www.setoinstituut.ee/download/seto-aabitsa-toolehed/
Ja 2. tammikuuta tervetuloa opiskelemaan seton kieltä! Joka viikko uusi oppitunti osoitteessa:
www.setomaa.fi/seton-kielen-oppitunnit
Hüvvi pühhi!
Marraskuussa (viralisesti 6.11.) 2020 julkaistiin Värskassa Seto eripäraste sõnade sõnaraamat. Tekijöinä Eva Saar, Paul Hagu, Inge Käsi, Maeve Leivo, Hanna Pook ja Karl Pajusalu. Kustantajana EKSA eli Eesti Keele Sihtasutus.
Virossa julkaistaan jatkuvasti runsaasti tasokkaita sanakirjoja. Esimerkiksi viron kielen murteiden sanakirjaa on julkaistu jo monien vuosien ajan ja tänä vuonna ilmestynyt 31. nide esittelee sanat osatlema-pari. Urakkaa riittää siis vielä vuosiksi, mutta suuren murresanakirjan vihkosten ohella on ilmestynyt myös useita erityisen omaleimaisten murteiden omia sanakirjoja: Hiiu sõnaraamat (2015), Kihnu sõnaraamat (2016), Kuusalu rannakeele sõnaraamat (2019), Vanapärase Võru murde sõnaraamat (2011) ja nyt sitten Seto eripäraste sõnade sõnaraamat. Eikä tässä vielä kaikki, sillä esimerkiksi laajat Võro-eesti (2002) ja Eesti-võro-sanakirjat (2014) ovat ilmestyneet. Kun sekä võrokeset että setot ovat hyvin itsetietoisia omasta identiteetistään ja oman kielimuotonsa omaleimaisuudesta, niin ei ole ihme, että tekeillä on sekä suuri seton kielen sanakirja että laaja tieteellinen võron kielen kielioppi.
Seto eripäraste sõnade sõnaraamat onkin tavallaan välityö ennen kuin suuri seton kielen sanakirja ilmestyy. Suuressa sanakirjassa on jo lähes valmiina n. 20 000 sana-artikkelia, mutta puuhaa riittää vielä useaksi vuodeksi, joten tämä välityö on varmaan sekä tekijöille että sanakirjaa odottaville toivottu ja kaivattu opus.
Seto eripäraste sõnade sõnaraamat on virallisesti 3 607 eri sanan sanakirja, mutta todellisuudessa sana-artikkeleista löytyy sanoja vielä hieman enemmänkin. Mukaan on valittu vain sellaisia sanoja, jotka esiintyvät seton murteessa/kielessä sekä mahdollisesti lähimurteissa ja/tai ovat esiintyneet viron kielen ns. kielisaarien murteissa nyky-Latviassa tai Valko-Venäjällä.
Tekijöistä Paul Hagu ja Maeve Leivo ovat seton kielen asiantuntijoita, Eva Saar, Maeve Leivo ja Inge Käsi leksikografeja, Karl Pajusalu viron kielen ja murteiden professori Tarton yliopistossa ja Hanna Pook kirjoittaa vielä väitöskirjaansa.
Sanakirjan tekijöiden tavoitteena on myös rikastaa nykyisin käytössä olevaa seton kieltä nostamalla esiin jo puoliksi unohtuneita sanoja, esimerkiksi pääosin vain kansanrunoudessa ja -lauluissa tähän asti käytettyjä sanoja. Sanakirjasta käy hyvin ilmi, miten runsaasti seton kielessä on omia johtimia ja johdoksia ja miten merkittävä on venäjän kielen ja ortodoksisen kirkon kautta saatu lainasanojen määrä.
Muutamia näytteitä:
ortodoksiseen uskoon liittyviä sanoja:
kibot tai kivot – ikonikaappi, ikonihylly
tsässon – ortodoksinen (kylä)kappeli
seton kielen omia johdoksia:
langõhama – kaatua nopeasti, äkisti
vihaskõlõma – pitää (pitkää) vihaa
Tapio Mäkeläinen
Artikkelin alkuperäinen versio julkaistaan Tuglas-seuran ELO-lehden numerossa 1/2021.
Pitkään kaivattu ja odotettu ”Lyhyt johdatus seton kieleen” on vihdoinkin ilmestynyt. Tarton yliopiston viron kielen professori Karl Pajusalun ja parhaana seton kielen taitajana tunnetun tutkija Paul Hagu yhteinen julkaisu on ilmaiseksi ladattavissa Seto instituutin kotisivulta: www.setoinstituut.ee/download/luhikene-seto-keeleopetus
Teos on vironkielinen ja suomen kieltä taitavia mutta huonosti viroa ymmärtäviä seton kielen harrastajia varten voi tammikuun alusta alkaen Setomaa.fi-sivuston kieli-otsikon alta otsikolla Seton kielen oppitunnit osa-osalta, luku-luvulta tutustua julkaisuun Tapio Mäkeläisen suomentamana ja kommentoimana.
Aikaisemmatkin seton kielen oppitunnit toki säilyvät, mutta nyt seton kielen kielioppi ja kielen eri osa-alueet käydään nyt läpi perusteellisesti sana- ja lause-esimerkein.
Jo viikkojen ajan olen miettinyt, miten opettaa aitoa ääntämystä. Päädyn ratkaisuun että kuuntelemisen ja omatoimisen harjoittelun kautta.
Eli ohessa linkkejä võron- ja setonkielisiin radio-ohjelmiin, podcasteihin, äänikirjoihin tms. Eli kuunnelkaa, matkikaa ja yrittäkää tietenkin myös ymmärtää!
Puhujia on useita, miehiä, naisia, nuorempia ja vanhempia. Useimmat ovat võrokesia, mutta myös setoja löytyy. Ja todellisuudessa itävõrolainen puheenparsi on hyvin samanlaista kuin länsiseton puheenparsi.
Vikerraadion setonkielisiä uutisia: vikerraadio.err.ee/1130388/setukeelsed-uudised
Vikerraadion võronkielisiä uutisia: vikerraadio.err.ee/1131148/vorukeelsed-uudised
Võron instituutin Helüait, mistä löytyy näytteitä võronkielisestä kaunokirjallisuudesta. Sekä lapsille että aikuisille. Myös muutamia käännöksiä. helüait.ee
Kuvassa Vikeraadion setonkielisten uutisten toimittaja Leima Evelin (alias Evelin Leima)
miä – mikä
kiä – kuka
sjoo/seo – tämä
njooq/neoq – nämä
taa – se
naaq – ne
tuu – tuo
nuuq – nuo
määne – millainen
määntseq – millaiset
sääne – sellainen
sääntseq – sellaiset
tetäq
nätäq
tegemä
nägemä
tii
näe
tei
näi
tennüq
nännüq
tehdä
nähdä
HUOM!
ta tege ja näge – hän näkee ja tekee
ta tei ja näi – hän teki ja nägi
Samoin taipuu myös verbi pügamä – niittää, leikata, keritä…
nõstaq
nõstma
nõsta
sg. 3. prees. nõst
sg. 3. imperf. nõst´
nõsti
nõstnuq
nostaa
Kyseessä on verbityyppi, johin kuuluu runsaasti verbejä. mm. ikma, jätmä, kastma, kestmä, kiitmä, kütmä, laulma, mõistma, ostma, pesmä, saatma, saisma, tahtma, tapma, uutma, võitma ja võtma.
Setomaan lähialueen paikannimet
Aluliin
Elvä
Hopa
Imäjõgi
Kiräpää
Kõivaliin
Kurõssaarõ
Kuulja
Luigaliin
Mari(n)burk´
Otõ(m)pää
Pihkva Imäjõgi
Pärno/-ä
Riia/Riig
Rõugu/-õ
Tal´na/Talliin
Tarto
Vahtsõliina
Vant´us
Verska
Vil(l)ändi
Viromaa
Vyrtsjärv´
Võro
Võu
Vyypso
Alūksne
Elva
Hopa/Ape
Emajõgi
Kirumpää
Kõivaliina
Kuressaare
Kulje
Kulbina
Alūksne
Otepää
Velikaja jõgi
Pärnu
Riia
Rõuge
Tallinn
Tartu
Vastseliina
Mtež
Värska
Viljandi
Virumaa
Võrtsjärv
Võru
Võhandu jõgi
Võõpsu
Alūksne
Elva
Ape
Emajoki
Kirumpää
Gaujiena
Kuressaare
Kulje
Kulbina
Alūksne
Otepää
Velikaja-joki
Pärnu
Riika
Rõuge
Tallinna
Tartto
Vastseliina
Mtež
Värska
Viljanti
Virumaa
Võrtsjärvi
Võru
Võhandu-joki
Võõpsu
Ulkomaan paikannimet HUOM!
Belgiä
Englüsmaa
X ilmameri
I(j)ämeri
Kar´ala
Kuulnumeri
Roodsi
Serbiä
Sloveeniä
Soomõ
Tsiber´
Tuneesiä
Vaihõmeri
Valgõvinne
Verrev meri
Vinnemaa
Õdagumeri
Belgia
Inglismaa
X ookean
Jäämeri
Karjala
Surnumeri
Rootsi
Serbia
Sloveenia
Soome
Siber
Tuneesia
Vahemeri
Valgevene
Punane meri
Venemaa
Läänemeri
Belgia
Englanti
X:n valtameri
Jäämeri
Karjala
Kuollutmeri
Ruotsi
Serbia
Sloveenia
Suomi
Siperia
Tunisia
Välimeri
Valko-Venäjä
Punainen meri
Venäjä
Itämeri
PRONOMINIT
maq / ma / mina – minä
saq/ sa / sina – sinä
tä / tää / timä / tiä – hän
mi / miiq – me
ti / tiiq – te
nä / nääq / nimäq / niäq – he
olla-verbin eri muodot
Da-infinitiivi ollaq
Ma-infinitiivi olõma
Preesens
maq olõ – minä olen
saq olõt – sinä olet
tä um / om – hän on
mi olõ – me olemme
ti olõt – te olette
nä ummaq / ommaq – he ovat
Imperfekti
maq olli – minä olin
saq olliq – sinä olit
tä oll´ – hän oli
mi olli – me olimme
ti olliq – te olitte
nä olliq – he olivat
Perfekti
maq olõ olnuq – minä olen ollut
saq olõt olnuq – sinä olet ollut
tä um / om olnuq – hän on ollut
mi olõ olnuq – me olemme olleet
ti olõt olnuq – te olette olleet
nä ummaq / ommaq olnuq – he ovat olleet
Pluskvamperfekti
maq olli olnuq – minä olin ollut
saq olliq olnuq – sinä olit ollut
tä oll´ olnuq – hän oli ollut
mi olli olnuq – me olimme olleet
ti olliq olnuq – te olitte olleet
nä olliq olnuq – he olivat olleet
Samoin kuin ollaq / olõma taipuvat myös verbit tullaq / tulõma ”tulla” ja purraq /purõma ”purra”
Sinno um pini purnuq. – Koira on purrut sinua.
Tä puri. – Hän puri.
Maq tulõ. – Minä tulen.
Maq tulli. – Minä tulin.
Tä tulõ. – Hän tulee.
Tä tul´. – Hän tuli.
Verbitaivutus on yksi võro-seton kielen hankalimpia asioita oppia ja se myös osoittaa selvästi sen, kuinka etelävirolaiset kielimuodot poikkeavat muutamissa ratkaisevissa kohdissa merkittävästi kaikista muista itämerensuomalaisista kielistä. Aluksi verbien taivutus saattaa tuntua vaikealta ja miltei mahdottomalta oppia mutta kyllä se vähitellen aukeaa, muuttuu ymmärrettäväksi ja sen jopa oppii!
Erikoisuus 1: kieltoverbi (oikeastaan sillä on vain kaksi muotoa, kaksi eri aikamuotoa: yksi preesensissä ja toinen imperfektissä) taipuu ajassa eli preesensissä se on ei ja menneessä aikamuodossa es. Itse verbi säilyy samassa preesensin muodossa.
Esimerkkiverbit:
visadaq / viskama ”heittää”
käkkiq / käk´mä ”piilottaa, kätkeä”
preesens:
ma viska – ma viska eiq / ma viska-aiq / ma viska-iq / ma ei viskaq
Samalla tavalla kaikki persoonat eli:
ma/sa/tä/mi/ti/nä viska eiq
imperfekti:
ma visksi – ma viska es / ma viska-as / ma viska-s / ma es viskaq
Erikoisuus 2: Kieltoverbi on melkein aina pääsanan eli varsinaisen verbin jäljessä.
Erikoisuus 3: Em. tapauksissa kieltoverbistä tulee useimmiten käytännössä pääsanan eli verbin liite ja kieltosanan vokaali useimmiten assimiloituu verbin viimeisen tavun vokaalin kanssa.
Erikoisuus 4: Vain silloin kun kieltosanaa erityisesti korostetaan, ei verbi ja kieltoverbi sulaudu yhdeksi sanaksi ja vain aivan erityisissä tapauksissa on kieltoverbi ennen pääsanaansa eli verbiä.
VERBITYYPPI 1
juvvaq
luvvaq
lüvväq
müvväq
süvväq
tuvvaq
k´auvvuq
juuma
luuma
lüümä
müümä
süümä
tuuma
k´auma
juu
luu
lüü
müü
süü
tuu
k´au
maq juu minä juon
saq juu sinä juot
mi juu me juomme
ti juu te juotte
maq jei minä join
tä jei hän joi
mi jei me joimme
nä jei he joivat
VERBITYYPPI 2
jei
lõi
lei
mõi
sei
tõi
käve
joonuq
loonuq
löönüq
müünüq
söönüq
toonuq
k´aunuq
juoda
luoda
lyödä
myydä
syödä
tuoda
käydä
saiaq
viiäq
Huom!
minnäq
saama
viimä
.
minemä
saa
vii
.
lää
maq lää minä menen / lähden
saq lää sinä menet / lähdet
tä lätt hän menee / lähtee
maq lätsi minä menin / lähdin
saq lätsi sinä menit / lähdit
tä läts´ hän meni / lähti
Ta lätt mu mant minemä. – Hän lähti luotani. Oikeastaan: Hän lähti minun luotani menemään.
sai
vei
.
lätsi
saanuq
veenüq
.
lännüq
saada
viedä
.
mennä
Q-d on väega tähtsä üles märgi, selle, et ku ei märgiq, sys või lugõja võlssi arvu saiaq. – Hyvin tärkeää on kirjoittaa Q, siksi, että jos sitä ei merkitse, niin lukija voi ymmärtää väärin.
Setoq ommaq vindläste ja eestläste vaihõl umaette elänüq. – Setot ovat eläneet venäläisten ja virolaisten välissä omissa oloissaan.
Näide keeleh on püsünüq pall´o säänest, mis suumlaisil om ammuq joq unõhtõduq. – Heidän kielessään on säilynyt (pysynyt) paljon sellaista, mikä suomalaisilla on ammoin jo unohdettu.
Ku vanakurat poiskõnõ oll´. – (Silloin) kun vanha paha (vielä) poikanen oli.
Poikkeuksellinen taivutus
setoksi, yksikkö
läteh
kastõh
mõtõh
lõunah
”ilmansuunta; ateria”
setoksi, monikko
lätteq
kastõq
mõttõq
lõunaq
võroksi, yksikkö
läteq
kastõq
mõtõq
lõunaq
suomeksi, yksikkö
lähde
kaste
miete
lounas
Üle pini om ärq astut, üle hanna om astmaldaq. – On päästy (jo) yli koirasta, (vain) yli hännän on (vielä) astumatta.
Ku kärbläseq miipoti mano. – Kuin kärpäset hunajapurkin ympärillä (luona).
Võro-seton kielessä on vokaalisointu – samoin kuin suomen kielessä ja toisin kuin viron kirjakielessä. Itse asiassa seton kielen vokaalisointu on vieläkin täydellisempi kuin suomen kielessä.
sanan alussa sanan lopussa
takavokaaliset a, o, u, õ, y a, o, u, õ, y + e, i
etuvokaaliset ä, ö, ü ä, ö, ü + e, i
”neutraalit” e, i a, ä, o, u, ü, õ, y, e, i
Huom!
õ – taka-e, labiaalinen, vrt, viron õ
y – taka-i, vrt. venäjän ы
Poikkeukset!
ö-vokaali esiintyy vain ensimmäisessä tavussa, muissa tavuissa ”sen paikalla” on o.
Esimerkiksi:
kägo – sm. käki; vi. kägu
nägo – sm. vrt. näkö; vi. nägu
Komitatiivin pääte on aina -gaq, riippumatta sanan vokaaleista.
Esimerkiksi:
käe-gaq – kädellä, käden kanssa
süüke-ga – ruuilla
rüükmise-gaq – karjumalla
Võron-seton kielen ortografiaan liittyvät kysymykset päätettiin ja ratkaistiin kansainvälisessä asiantuntijoiden kokouksessa Tallinnassa 31.10.1994. Kokoukseen osallistui tunnettuja asiantuntijoita ja kielenkäyttäjiä, sekä setoja että võrõkesia, ja lisäksi kielentutkijoita Tarton yliopistosta ja Viron kielen ja kirjallisuuden instituutista Tallinnasta sekä Helsingin yliopiston Itämerensuomalaisten kielten professori ja seton kielen tutkija Seppo Suhonen, joka oli myös Setukaisten ystävät ry:n ensimmäinen puheenjohtaja. Seuran nykyinen puheenjohtaja oli yksi kokouksen järjestäjistä.
Valitettavasti erityisesti 2000-luvulla on ortografia-asioihin perehtymättömien maallikoiden, amatöörien ja byrokraattien toimesta ryhdytty kyseenalaistamaan ja tietoisesti rikkomaan lokakuussa 1994 sovittuja sääntöjä ja tällä tavalla on vaarannettu sekä seton että võron kielen säilyminen, kunnollinen opettaminen lapsille ja kieltä kunnolla taitamattomille. Epäpätevillä ja täysin amatöörimäisillä päätöksillä ja käytännöillä on vaarannettu võro-seton kielen oikean ääntämyksen säilyminen, eri kieliopillisten muotojen eristyminen ja koko kielen tulevaisuus. Moiseen toimintaan voi ja pitää suhtautua pelkästään tuomitsevasti.
SANASTOA
tähtsämbäq kalaq
järvekalaq
ahhun
angõrjas
haug´
iherüs, hõrn(as), jyyforell
latik
linnas, linask´
sudak
särg´
tärkeimmät kalat
järvikalat
ahven
ankerias
hauki
purotaimen
lahna
suutari
kuha
särki
Tinti om ynnõ Peipsi järveh. – Kuoretta on vain Peipsi-järvessä.
Särg´ eläs piaaigo kyigih Setomaa järvih. – Särki elää lähes kaikissa Setomaan järvissä.
Iherüs taht elläq rohkõmb muadsõ põhjagaq vii seeh. – Purotaimen haluaa elää enemmän mutapohjaisessa vedessä (veden sisässä).
Sudak püüd hindäle süvväq ynnõ üüse. – Kuha pyytää itselleen syötävää vain öisin.
Arvatas, et linnas saa ilma söömäldäq katõsa kuud vasta pitäq. – Arvellaan, että suutari voi (ilman) syömättä kahdekan kuukautta selvitä.
Kudõmisõs kõlbulidsõq paigaq nakkasõq ärq häömä. – Kutemiseen sopivat (kelvolliset) paikat alkavat (pois) häviämään.
SANONTOJA
Sõrmõ ei näeq suuhtõ tsusadaq – (On niin pimeä, että) Sormea ei näe suuhun pistää.
Tuul lätt magama – Tuuli lähti makaamaan eli Tuuli vaipui.
Satas ku uavarrõst. – Sataan kuin pavunvarresta eli Sataa kaatamalla.
ORTOGRAFIAA
Laryngaaliklusiili merkitään nykyisin teksteissä neljällä eli tavalla eli
”kasvit” – kasvoq, kasvoq, kasvo’ tai jopa ilman mitään merkkiä kasvo Suositusten ja kansainvälisen sopimuksen (mistä Setukaisten ystävät ry-kin pitää kiinni) mukaisesti kuitenkin vain joko kasvoq tai kasvoq
NOMINIEN MONIKON TAIVUTUS
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Translatiivi
Komitatiivi
Abessiivi
Terminatiivi
JALAQ
JALGO
JALGO
JALOH
JALOST
JALGO(HE)
JALOL
JALOLT
JALOLÕ
JALOST
JALGOGAQ
JALOLDAQ
JALONIQ
KÜLÄQ
KÜLLI
KÜLLI
KÜL(L)IH
KÜL(L)IST
KÜLLI(HE)
KÜL(L)IL
KÜL(L)ILT
KÜL(L)ILE
KÜL(L)IST
KÜLLIGAQ
KÜL(L)ILDÄQ
KÜL(L)INIQ
HAMBAQ
HAMBI(I)DÕ
HAMBIT, HAMBIID
HAMBI(I)H
HAMBI(I)ST
HAMBI(I)HE
HAMBI(I)L
HAMBI(I)LT
HAMBI(I)LÕ
HAMBI(I)ST
HAMBI(I)DÕGAQ
HAMBI(I)LDAQ
HAMBI(I)NIQ
Kuismuudu lukoq vai kirotaq seto keeleh! – Kuinka lukea tai kirjoittaa seton kielellä?
Hüäq lugõjaq, latsõq, vanõbaq, setoq. – Hyvät lukijat, lapset, vanhemmat, setot.
Nakkami kõnõlõmma umma ilosat seto kiilt! – Ryhdymme puhumaan omaa kaunista seton kieltämme!
Kõnõlamõ õgal puul: kotoh, koolih, poodih ja tüü man. – Puhumme joka puolella: kotona, koulussa, kaupassa ja töissä.
Paar´ synna seletüses suurõlõ lugõjalõ. – Pari sanaa selitykseksi suurelle lukijalle.
Ku tulõvaq ette rassõq ja vanaq synaq. – Jos/Kun vastaan tulee vaikeita ja vanhoja sanoja.
Juttõ mano olliq küsümüseq ja synaseletüseq. – Juttujen yhteydessä oli kysymyksiä ja sanaselityksiä.
SANONTOJA
Olõ-õi kipõt – Ei ole kiire
Mitmõst ahost leevä söönüq – Monesta uunista leipää syönyt Eli Elämää nähnyt ihminen
ORTOGRAFIAA
Afrikaatat:
soinniton: tsiga [ciga] – sika
soinnillinen: köüds´ [köydʒ´] – köysi
NOMINIEN TAIVUTUS
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Translatiivi
Komitatiivi
Abessiivi
Terminatiivi
JALG
JALA
JALGA
JALAH
JALAST
JALGA
JALAL
JALALT
JALALÕ
JALAST
JALAGAQ
JALALDAQ
JALANIQ
Inessiivin pääte seton kielessä on -h, võron kielessä –n ja ns. Haanimaalla -hn.
Translatiivin pääte seton kielessä on -st, mutta võron kielssä -s.
KÜLÄ
KÜLÄ
KÜLLÄ
KÜLÄH
KÜLÄST
KÜLLÄ
KÜLÄL
KÜLÄLT
KÜLÄLE
KÜLÄST
KÜLÄGAQ
KÜLÄLDÄQ
KÜLÄNIQ
HAMMAS
HAMBA
HAMMAST
HAMBAH
HAMBAST
HAMBAHE
HAMBAL
HAMBALT
HAMBALÕ
HAMBAST
HAMBAGAQ
HAMBALDAQ
HAMBANIQ