Seton kielen 3. oppitunti

Miä tetäq, ku sa ei mõistaq seto kiilt? – Mitä tehdä, jos sinä et ymmärrä seton kieltä?

Maq elä liinah. – Mina asun kaupungissa.

Sügüse lääväq latseq kuuli. – Syksyllä menevät lapset kouluun.

Susi: Soel on suur´ suu. – Susi: Sudella on suuri suu.

Tammõpuu kasus uja veereh. – Tamm kasvaa puron/ojan vieressä.

Sannah mõstas suu ja silmäq puhtas. – Saunassa pestään suu ja silmät puhtaiski.

Uibu otsah ummaq ubinaq. – Omenapuun latvassa ovat omenat.

Hopõn´ süü haina. – Hevonen syö heinää.  

Sisask´ istus ossa pääl. – Satakieli istuu oksalla/oksan päällä.

Must kikas – Musta kukko

Hall´ sann – Harmaa sauna

Sinine järv´ – Sininen järvi

Rohiline mõts – Vihreä metsä

Kõllane buss´ – Keltainen bussi

Verrev ruus´ – Punainen ruusu

Pruun´ pini – Ruskea koira

Valgõ kits´ – Valkoinen vuohi

Lilla / tsireline sipul´ –  Lila/Vaaleanpunainen sipuli

Pihlõnõ kürvits – Oranssi kurpitsa

suurõq majaq – suuret talot

illos taivas – kaunis taivas

suur’ uibuaid ­ – suuri omenatarha

viläq – viljat

rügä – ruis

kesev, kesv ­ – ohra

nisu – vehnä

kaar – kaura

riis´ – riisi

mais – maissi

lääts – linssi

lina – pellava

tatrik – tattari

Ku tahat midägi küssüq vai nõvvo ja api saiaq, sys kõlistaq! – Jos haluat kysyä jotakin tai saada neuvoja ja apua, niin soita!

ORTOGRAFIAA

Võron-seton kielessä esiintyvät seuraavat liudentuneet konsonantit: b´, d´, f´, g´, h´, k´, l´, m´, n´, p´, r´, s´, t´ ja v´ .

Jos konsonanttiyhtymä on liudentunut, niin ´-merkki liitetään vain jälkimmäiseen kirjaimeen: pallo [pal´l´o] ”paljon liikaa”, arst´ma [ar´s´t´ma] ”lääkitä, hoitaa (lääkäri jne.)”

Artikkelikuvassa on lapsille tarkoitettu kuvasanasto.

Seton kielen 2. oppitunti

Kirjoittanut: Tapio Mäkeläinen

Nominatiivi

elläi
kodoeläjäq
pini
kass’
tsiga
lehm
hopõn’
kits’
kana
kikas
parts’
tsirk
tialanõ
hähn
orrav
jänes
põdõr
repän’
kahr
siil’

Genetiivi

eläjä
.
pini
kassi
tsia
lehmä
hobõse
kitsõ
kana
kikka
pardsi
tsirgu
tialasõ
hähnä
orava
jänes(s)e
põdra
rebäse
kahru
siili

suomeksi

eläin
kotieläimet
koira
kissa
sika
lehmä
hevonen
vuohi; kauris
kana
kukko
ankka; sorsa
lintu
tiainen
tikka
orava
jänis
hirvi
kettu
karhu
siili

Sanojen taivutusta

Vanhoissa sanoissa, joissa suomessa on diftongi ie, uo, yö ja virossa pitkä vokaali ee, oo, öö tai õõ esiintyy võro-seton kielessä sanan taipuessa kaksi eri pitkää vokaalia.

Nominatiivi

kiil’
miil’
siin’
tuul’
kuul’
lyyts
süük
ryym

Genetiivi

keele
meele
seene
tooli
kooli
lõõdsa
söögi
rõõmu

viro

keel
meel
seen
tool
kool
lõõts
söök
rõõm

suomi

kieli
mieli
sieni
tuoli
koulu
vrt. lietso
vrt. syödä
riemu

Ortografiaa
ü – (suomen) y

y – takainen i-äänne, vrt. venäjän ы

Arvsynaq Lukusanat

üts’tõist 11

kats’tõist 12

kats’kümmend 20

kats’kümmend viis’ 25

kolmkümmend üts’ 31

sada 100

kats’sada üts’ 201

tuhat üts’ 1001

Sananparsi
Sadaguq vai saibit! ”Satakoon vaikka seipäitä!”

Seton kielen 1. oppitunti

Kirjoittanut: Tapio Mäkeläinen

seto

imä 

esä

lats’ : latsõq 

ts’ura/poiss’

lats’kõnõ/tütär’lats’

miis’: mehe

naanõ; naasõ

inemine

Tereh!

Tereq!    

Mu nimi om… 

Mu väärnimi om…

Mu priinimi om…

Maq  elä Setomaal.

Maq  elä Tal’nah.

Maq  elä liinah

Lukusanoja

Nom Gen

üts’: üte

kats’: katõ

kolm: kolmõ

neli/nelli : nelä/nellä

viis’: viie

kuus’: kuvvõ

säidse: säitsme

katõsa/katõssa: katsa

ütesä/ütessä: ütsä

kümme: kümne

Ortografiaa

viro

ema 

isa

laps: lapsed

poiss

tüdruk

mees: mehe

naine: naise

inimene

Terve; Hei!

Terve; Hei!

Minun nimeni on…

Sukunimeni on…

Sukunimeni on…

Asun Setomaalla.

Asun Tallinnassa.

Asun kaupungissa.

suomi

äiti       vrt. emo

isä

lapsi: lapset

poika

tyttö

mies: miehen

nainen: naisen

ihminen

(setojen versio)

(võrolaisten versio)

s’– liudentunut s, ääntyy suunnilleen sj                     

l’ – liudentunut l, ääntyy suunnilleen lj        

q tai q – laryngaaliklusiili, äänne joka ääntyy esim. a:n ja o:n välissä, kun sanot: Anna omena!

ü – y

õ – ääntyy kuin viron kielen õ

Sananparsi

Pääväq lääväq perremehe poolõ. ”Päivät pitenevät” eli ”Päivät menevät isännän suuntaan.”