PRONOMINIT 2
miä – mikä
kiä – kuka
sjoo/seo – tämä
njooq/neoq – nämä
taa – se
naaq – ne
tuu – tuo
nuuq – nuo
määne – millainen
määntseq – millaiset
sääne – sellainen
sääntseq – sellaiset
VERBITAIVUTUS 3
VERBITYYPPI 4
da-inf.
tetäq
nätäq
ma-inf.
tegemä
nägemä
prees.
tii
näe
imp.
tei
näi
-nud
tennüq
nännüq
suom.
tehdä
nähdä
HUOM!
ta tege ja näge – hän näkee ja tekee
ta tei ja näi – hän teki ja nägi
Samoin taipuu myös verbi pügamä – niittää, leikata, keritä…
VERBITYYPPI 5
nõstaq
nõstma
nõsta
sg. 3. prees. nõst
sg. 3. imperf. nõst´
nõsti
nõstnuq
nostaa
Kyseessä on verbityyppi, johin kuuluu runsaasti verbejä. mm. ikma, jätmä, kastma, kestmä, kiitmä, kütmä, laulma, mõistma, ostma, pesmä, saatma, saisma, tahtma, tapma, uutma, võitma ja võtma.
PAIKANNIMIÄ
Setomaan lähialueen paikannimet
setoksi
Aluliin
Elvä
Hopa
Imäjõgi
Kiräpää
Kõivaliin
Kurõssaarõ
Kuulja
Luigaliin
Mari(n)burk´
Otõ(m)pää
Pihkva Imäjõgi
Pärno/-ä
Riia/Riig
Rõugu/-õ
Tal´na/Talliin
Tarto
Vahtsõliina
Vant´us
Verska
Vil(l)ändi
Viromaa
Vyrtsjärv´
Võro
Võu
Vyypso
viroksi
Alūksne
Elva
Hopa/Ape
Emajõgi
Kirumpää
Kõivaliina
Kuressaare
Kulje
Kulbina
Alūksne
Otepää
Velikaja jõgi
Pärnu
Riia
Rõuge
Tallinn
Tartu
Vastseliina
Mtež
Värska
Viljandi
Virumaa
Võrtsjärv
Võru
Võhandu jõgi
Võõpsu
suomeksi
Alūksne
Elva
Ape
Emajoki
Kirumpää
Gaujiena
Kuressaare
Kulje
Kulbina
Alūksne
Otepää
Velikaja-joki
Pärnu
Riika
Rõuge
Tallinna
Tartto
Vastseliina
Mtež
Värska
Viljanti
Virumaa
Võrtsjärvi
Võru
Võhandu-joki
Võõpsu
Ulkomaan paikannimet HUOM!
setoksi
Belgiä
Englüsmaa
X ilmameri
I(j)ämeri
Kar´ala
Kuulnumeri
Roodsi
Serbiä
Sloveeniä
Soomõ
Tsiber´
Tuneesiä
Vaihõmeri
Valgõvinne
Verrev meri
Vinnemaa
Õdagumeri
viroksi
Belgia
Inglismaa
X ookean
Jäämeri
Karjala
Surnumeri
Rootsi
Serbia
Sloveenia
Soome
Siber
Tuneesia
Vahemeri
Valgevene
Punane meri
Venemaa
Läänemeri
suomeksi
Belgia
Englanti
X:n valtameri
Jäämeri
Karjala
Kuollutmeri
Ruotsi
Serbia
Sloveenia
Suomi
Siperia
Tunisia
Välimeri
Valko-Venäjä
Punainen meri
Venäjä
Itämeri
Vastaa