Seton kielen 9. oppitunti

PRONOMINIT 2

miä  – mikä

kiä  – kuka

sjoo/seo – tämä

njooq/neoq  – nämä

taa    – se

naaq – ne

tuu – tuo

nuuq – nuo

määne – millainen

määntseq – millaiset

sääne – sellainen

sääntseq – sellaiset

VERBITAIVUTUS 3

VERBITYYPPI 4

da-inf.

tetäq

nätäq

ma-inf.

tegemä

nägemä

prees.

tii

näe

imp.

tei

näi

-nud

tennüq

nännüq

suom.

tehdä

nähdä

HUOM!

ta tege ja näge – hän näkee ja tekee

ta tei ja näi – hän teki ja nägi

Samoin taipuu myös verbi pügamä – niittää, leikata, keritä…

VERBITYYPPI 5

nõstaq

nõstma

nõsta

sg. 3. prees. nõst

sg. 3. imperf. nõst´

nõsti

nõstnuq

nostaa

Kyseessä on verbityyppi, johin kuuluu runsaasti verbejä. mm. ikma, jätmä, kastma, kestmä, kiitmä, kütmä, laulma, mõistma, ostma, pesmä, saatma, saisma, tahtma, tapma, uutma, võitma ja võtma.

PAIKANNIMIÄ

Setomaan lähialueen paikannimet

setoksi

Aluliin

Elvä

Hopa

Imäjõgi

Kiräpää

Kõivaliin

Kurõssaarõ

Kuulja

Luigaliin

Mari(n)burk´

Otõ(m)pää

Pihkva Imäjõgi

Pärno/-ä

Riia/Riig

Rõugu/-õ

Tal´na/Talliin

Tarto

Vahtsõliina

Vant´us

Verska

Vil(l)ändi

Viromaa

Vyrtsjärv´

Võro

Võu

Vyypso

viroksi

Alūksne

Elva

Hopa/Ape

Emajõgi

Kirumpää

Kõivaliina

Kuressaare

Kulje

Kulbina

Alūksne

Otepää

Velikaja jõgi

Pärnu

Riia

Rõuge

Tallinn

Tartu

Vastseliina

Mtež

Värska

Viljandi

Virumaa

Võrtsjärv

Võru

Võhandu jõgi

Võõpsu

suomeksi

Alūksne

Elva

Ape

Emajoki

Kirumpää

Gaujiena

Kuressaare

Kulje

Kulbina

Alūksne

Otepää

Velikaja-joki

Pärnu

Riika

Rõuge

Tallinna

Tartto

Vastseliina

Mtež

Värska

Viljanti

Virumaa

Võrtsjärvi

Võru

Võhandu-joki

Võõpsu

Ulkomaan paikannimet HUOM!

setoksi

Belgiä

Englüsmaa

X ilmameri

I(j)ämeri

Kar´ala

Kuulnumeri

Roodsi

Serbiä

Sloveeniä

Soomõ

Tsiber´

Tuneesiä

Vaihõmeri

Valgõvinne

Verrev meri

Vinnemaa

Õdagumeri

viroksi

Belgia

Inglismaa

X ookean

Jäämeri

Karjala

Surnumeri

Rootsi

Serbia

Sloveenia

Soome

Siber

Tuneesia

Vahemeri

Valgevene

Punane meri

Venemaa

Läänemeri

suomeksi

Belgia

Englanti

X:n valtameri

Jäämeri

Karjala

Kuollutmeri

Ruotsi

Serbia

Sloveenia

Suomi

Siperia

Tunisia

Välimeri

Valko-Venäjä

Punainen meri

Venäjä

Itämeri

Seton kielen 6. oppitunti

SANASTOA

Q-d on väega tähtsä üles märgi, selle, et ku ei märgiq, sys või lugõja võlssi arvu saiaq. – Hyvin tärkeää on kirjoittaa Q, siksi, että jos sitä ei merkitse, niin lukija voi ymmärtää väärin.

Setoq ommaq vindläste ja eestläste vaihõl umaette elänüq. – Setot ovat eläneet venäläisten ja virolaisten välissä omissa oloissaan.

Näide keeleh on püsünüq pall´o säänest, mis suumlaisil om ammuq joq unõhtõduq. – Heidän kielessään on säilynyt (pysynyt) paljon sellaista, mikä suomalaisilla on ammoin jo unohdettu.

Ku vanakurat poiskõnõ oll´. – (Silloin) kun vanha paha (vielä) poikanen oli.

Poikkeuksellinen taivutus

setoksi, yksikkö

läteh

kastõh

mõtõh

lõunah

”ilmansuunta; ateria”

setoksi, monikko

lätteq

kastõq

mõttõq

lõunaq

võroksi, yksikkö

läteq

kastõq

mõtõq

lõunaq

suomeksi, yksikkö

lähde

kaste

miete

lounas

SANONTOJA

Üle pini om ärq astut, üle hanna om astmaldaq. – On päästy (jo) yli koirasta, (vain) yli hännän on (vielä) astumatta.

Ku kärbläseq miipoti mano. – Kuin kärpäset hunajapurkin ympärillä (luona).

VOKAALISOINTU

Võro-seton kielessä on vokaalisointu – samoin kuin suomen kielessä ja toisin kuin viron kirjakielessä. Itse asiassa seton kielen vokaalisointu on vieläkin täydellisempi kuin suomen kielessä.

sanan alussa                    sanan lopussa

takavokaaliset                  a, o, u, õ, y                        a, o, u, õ, y + e, i

etuvokaaliset                    ä, ö, ü                                ä, ö, ü + e, i

”neutraalit”                       e, i                                      a, ä, o, u, ü, õ, y, e, i      

Huom!

õ – taka-e, labiaalinen, vrt, viron õ

y – taka-i, vrt. venäjän ы

Poikkeukset!                   

ö-vokaali esiintyy vain ensimmäisessä tavussa, muissa tavuissa ”sen paikalla” on o.

Esimerkiksi:

kägo – sm. käki; vi. kägu

nägo – sm. vrt. näkö; vi. nägu

Komitatiivin pääte on aina -gaq, riippumatta sanan vokaaleista.

Esimerkiksi:

käe-gaq – kädellä, käden kanssa

süüke-ga – ruuilla

rüükmise-gaq – karjumalla

ORTOGRAFIAA

Võron-seton kielen ortografiaan liittyvät kysymykset päätettiin ja ratkaistiin kansainvälisessä asiantuntijoiden kokouksessa Tallinnassa 31.10.1994. Kokoukseen osallistui tunnettuja asiantuntijoita ja kielenkäyttäjiä, sekä setoja että võrõkesia, ja lisäksi kielentutkijoita Tarton yliopistosta ja Viron kielen ja kirjallisuuden instituutista Tallinnasta sekä Helsingin yliopiston Itämerensuomalaisten kielten professori ja seton kielen tutkija Seppo Suhonen, joka oli myös Setukaisten ystävät ry:n ensimmäinen puheenjohtaja. Seuran nykyinen puheenjohtaja oli yksi kokouksen järjestäjistä.

Valitettavasti erityisesti 2000-luvulla on ortografia-asioihin perehtymättömien maallikoiden, amatöörien ja byrokraattien toimesta ryhdytty kyseenalaistamaan ja tietoisesti rikkomaan lokakuussa 1994 sovittuja sääntöjä ja tällä tavalla on vaarannettu sekä seton että võron kielen säilyminen, kunnollinen opettaminen lapsille ja kieltä kunnolla taitamattomille. Epäpätevillä ja täysin amatöörimäisillä päätöksillä ja käytännöillä on vaarannettu võro-seton kielen oikean ääntämyksen säilyminen, eri kieliopillisten muotojen eristyminen ja koko kielen tulevaisuus. Moiseen toimintaan voi ja pitää suhtautua pelkästään tuomitsevasti.

Seton kielen 5. oppitunti

SANASTOA

tähtsämbäq kalaq

järvekalaq

ahhun

angõrjas

haug´

iherüs, hõrn(as), jyyforell

latik

linnas, linask´

sudak

särg´

tärkeimmät kalat

järvikalat

ahven

ankerias

hauki

purotaimen

lahna

suutari

kuha

särki

Tinti om ynnõ Peipsi järveh. – Kuoretta on vain Peipsi-järvessä.

Särg´ eläs piaaigo kyigih Setomaa järvih. – Särki elää lähes kaikissa Setomaan järvissä.

Iherüs taht elläq rohkõmb muadsõ põhjagaq vii seeh. – Purotaimen haluaa elää enemmän mutapohjaisessa vedessä (veden sisässä).

Sudak püüd hindäle süvväq ynnõ üüse. – Kuha pyytää itselleen syötävää vain öisin.

Arvatas, et linnas saa ilma söömäldäq katõsa kuud vasta pitäq. ­– Arvellaan, että suutari voi (ilman) syömättä kahdekan kuukautta selvitä.

Kudõmisõs kõlbulidsõq paigaq nakkasõq ärq häömä. – Kutemiseen sopivat (kelvolliset) paikat alkavat (pois) häviämään.

SANONTOJA

Sõrmõ ei näeq suuhtõ tsusadaq – (On niin pimeä, että) Sormea ei näe suuhun pistää.

Tuul lätt magama – Tuuli lähti makaamaan eli Tuuli vaipui.

Satas ku uavarrõst. – Sataan kuin pavunvarresta eli Sataa kaatamalla.

ORTOGRAFIAA

Laryngaaliklusiili merkitään nykyisin teksteissä neljällä eli tavalla eli

”kasvit” – kasvoq, kasvoq, kasvo’ tai jopa ilman mitään merkkiä kasvo Suositusten ja kansainvälisen sopimuksen (mistä Setukaisten ystävät ry-kin pitää kiinni) mukaisesti kuitenkin vain joko kasvoq tai kasvoq

NOMINIEN MONIKON TAIVUTUS

Nominatiivi

Genetiivi

Partitiivi

Inessiivi

Elatiivi

Illatiivi

Adessiivi

Ablatiivi

Allatiivi

Translatiivi

Komitatiivi

Abessiivi

Terminatiivi

JALAQ

JALGO

JALGO

JALOH

JALOST

JALGO(HE)

JALOL

JALOLT

JALOLÕ

JALOST

JALGOGAQ

JALOLDAQ

JALONIQ

KÜLÄQ

KÜLLI

KÜLLI

KÜL(L)IH

KÜL(L)IST

KÜLLI(HE)

KÜL(L)IL

KÜL(L)ILT

KÜL(L)ILE

KÜL(L)IST

KÜLLIGAQ

KÜL(L)ILDÄQ

KÜL(L)INIQ

HAMBAQ

HAMBI(I)DÕ

HAMBIT, HAMBIID

HAMBI(I)H

HAMBI(I)ST

HAMBI(I)HE

HAMBI(I)L

HAMBI(I)LT

HAMBI(I)LÕ

HAMBI(I)ST

HAMBI(I)DÕGAQ

HAMBI(I)LDAQ

HAMBI(I)NIQ