Kategoria: Üts’ syna

  • Paasapäiv

    Paasapäiv

    Paasapäiv; Ubinapühä – 19. elokuuta Suomessa: Kirkastussunnuntai; Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen 19.8. (6.8.) Virossa: Paasapäev, ”Õunapüha”; Issandamuutmise püha Kirkkopyhä ja kirmas Obinitsassa. Paasapäiv oli myös Obinitsan hävinneen tsässonan, Viron/Palandõn hävinneen tsässonan juhlapäivä. Paasapäiv on Obinitsa seudun setojen suuri juhlapäivä. Oikeastaan on kyse tyypillisestä elonkorjuuajan juhlasta, aivan erityisesti juhlitaan uuden satokauden omenoita (siitä päivän ”lempinimikin” Ubinapühä)…

  • Suvistõpühi eli Suvistõpühä eli Troitsa

    Suvistõpühi eli Suvistõpühä eli Troitsa

    Suomessa: Helluntai; Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Hengen juhla Virossa tavallisesti: Nelipühi Helluntaita vietetään kristillisissä maissa Pyhän Hengen vuodattamisen kunniaksi. Nykyisin Virossa – Setomaan mukaan lukien – kaikki Viron oman ortodoksisen kirkon seurakunnat viettävät kaikkia jouluun liittyviä pyhiä uuden kalenterin mukaan ja pääsiäiseen liittyviä pyhät (pääsiäinen, helluntai, Suuren paaston alku jne.) sen sijaan vanhan kalenterin mukaan! Helluntai…

  • Puhtõq

    Puhtõq

    ”hautajaiset” Suomalaisilla on hautajaiset, virolaisilla matused, mutta kaakkoisvirolaisilla on myös oma sana eli puhtõq ja sillä vielä rinnakkaismuotokin eli puhtidsõq. Hautajaisiin liittyvistä sanoista olen jo aikaisemmin käsitellyt sanoja lautsipetäi ja kutja, mutta setojen hautajaistavoissa, erityisesti ennen vanhaan aikaan, oli monia sellaisia seikkoja ja tapoja, jotka meille luterilaisille suomallaisille ovat hyvin eksoottisia. Eli hautajaisiin liittyvään sanastoon…

  • Mastõra

    Mastõra

    Mastõra tarkoittaa luostaria ja useimmiten sillä tarkoitetaan Petserin ortodoksista munkkiluostaria. Sana kuuluu selvästi seton kielen ortodoksiseen uskontoon liittyvään sanastoon, joka on saatu venäjästä tai muinaisvenäjästä ja josta osa on alun perin lainattu itäslaavilaisiin kieliin kreikasta. Võrolaiset eivät yleensä tätä sanaa käytä tai edes tunne.  Nykyvenäjän sana on монастырь [monastyr´] ja setot ovat siis sekä lyhentäneet sanaa että…

  • Moro – tahr

    Moro – tahr

    ”Tarõ ja aitu vaihõlõ jäi moro (puhas huuv), elomaja ja lautu vaihõl oll´ tahr (eläjidõ huuv)…” Eli moro on ns. puhdas piha, se osa setotalon pihaa, jonne eivät pääse kotieläimet (koiria ja kissoja lukunottamatta), tahr taas ns. karjapiha tai likainen piha eli alue missä liikkuvat lehmät, lampaat, vuohet ja hevoset. Eri pihat tai pihan eri…

  • Petserimaa

    Petserimaa

    Setomaa on tietenkin setojen maa, heidän oma asuinalueensa – tosin nykyisin enemmistö setoista asuu muualla kuin Setomaan kunnassa, maailman suurimmat ”setokylät” ovat Tallinna ja Tartto, runsaasti setoja asuu myös esim. Põlvassa ja Võrussa: Jonkin verran setoja asuu myös Setomaan kunnan naapurikunnissa ja tietenkin muuallakin Virossa, Venäjällä ja maailman muissakin maissa, myös Suomessa. Viro 100 -juhlavuosi…

  • Talsipühiq 2

    Talsipühiq 2

    Tänään on 7.1. eli Talsipühiq Tuttu laskutapa, kun verrataan uuden kalenterin ja vanhan kalenterin päivämääriä on lisätä 13 päivää eli 25.12. + 13 = 7.1. Eli toisin sanoen tänään on vanhan kalenterin mukaan joulupäivä. Vaikka Setomaalla joulua ja lähes kaikkia muita kirkkopyhiä nykyään vietetään uuden kalenterin mukaan – vain pääsiäinen ja siihen liittyvät pyhät tekevät…

  • Päiv

    Päiv

    On aika ottaa esittelyyn muutama ihan keskeisimmän sanaston sana. ELI: Päiv: päävä: päivä 1. ”päivä”; 2. ”aurinko” Üü: üü: üüd ”yö” Hummok: hummogu; hummogut/hummokut ”aamu, huomen” Õtak/Õdak: õdagu; õdakut 1. ”ilta, ehtoo”; 2. ”länsi” Kuva: Harri A. Sundell: Kesäpäivä

  • Piitrepäiv 12.7.

    Piitrepäiv 12.7.

    Suomessa: Pietari, Pekka; Pietarin/Pekan päivä; Apostolien Pietarin ja Paavalin yhteinen juhla (29.6.) Virossa: Peetripäev; Suvine peetripäev; Pühade apostlite Peetruse ja Pauluse mälestus, Apostlite Peetruse ja Pauluse sündimine (29.6.) Aikaisemmin Piitrepäivän kirmas oli Kitsõn kylässä, mutta nykyisin sitä juhlitaan naapurikylässä Uusvadassa. Uusvadan tsasounapyhä on kylläkin nahtsipäiv. Entisinä aikoina oli Kesäinen Pietarin päivä juhlapäivä Etelä-, Itä- ja…

  • Undsõh

    Undsõh

    [Üts’ syna] Tällä kertaa sana valikoitui ystäväni, valokuvaajan ja Setomaan asukkaan Harrin hienojen valokuvien perusteella. Kun Harri julkaisi naamakirjassaan eilen hienoja kuvia sumuisista Setomaan maisemista, aloin heti miettiä, että mikähän se sumua tarkoittava sana setoksi olikaan. Kirjaviroksi sumua tarkoittava sana on udu ja kyllähän suomeksikin puhutaan utuisesta säästä. Jotain samantapaista, muttei ihan? Ja vielä jotain…