Kategoria: Blogit
-
Setojen kansankalenteri: Suvistõpühi, Suvistõpühä, Troitsa
Suomessa: Helluntai; Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Hengen juhla Virossa: Nelipühi Kirkkopyhä se on Luhamaan kirkossa Paikallinen juhla, tsasounapyhä Suvistõpühi eli Troitsa on aikoinaan ollut seuraavissa Petserimaan kylissä: Boroki, Halahhalnja, Irboska (Troitsan tsasounassa), Jaaska, Krääkova, Küigõ, Lessitska, Pelska, Podmotsa, Ussadisse ja Võmmorski. Helluntai on liikkuva juhlapyhä, 50 päivää pääsiäisestä, 7. sunnuntai pääsäissunnuntain jälkeen eli aikavälillä 10.5.–14.6. uuden kalenterin mukaan. Se on kirkkovuoden neljänneksi…
-
Petserimaan hautausmaista valmistui laaja tietokanta
Tammikuussa 2023 julkistettiin Seto Instituutin vuosikausia kestäneen tutkimusprojektin (väli)tulos. Instituutin kotisivulta osoitteesta setoinstituut.ee/kalmistud/ löytyy nyt laaja – mutta yhä täydentyvä – tietokanta Itä–Petserimaan [lue: Venäjälle ainakin toistaiseksi kuuluva osa vanhaa Petserimaan maakuntaa] hautausmaille haudatuista setoista ja virolaisista. Tietokannassa on tällä hetkellä tiedot noin 5 000 eri henkilön haudoista tarkkoine koordinaatteineen ja myös valokuvineen. Käytössä on…
-
Anzelika Gomozovan, Setomaan kuningaskunnan ylimmän käskynhaltijan ja Võrumaan kehittämiskeskuksen matkailukoordinaattorin haastattelu, 2. osa
Haastattelija: Tapio Mäkeläinen Valokuva: Harri A. Sundell A(nzelika): Jossakin vaiheessa Englannissa tajusin, että olen jo sen ikäinen, että haluan palata takaisin kotiin, Viroon, Setomaalle. Meillä on Luhamaalla suuri talo, kaiken sen kunnostaminen, rakentaminen maksaa ja kestää. Ja kun yhden asian saa kuntoon, pitää heti jo aloittaa toisen kunnostaminen. Sain kyllä avustuksia, aloin rakentaa, mutta pankit…
-
SETOMAAN KUNINGASKUNNAN YLIMMÄN KÄSKYNHALTIJAN ANZELIKA GOMOZOVAn haastattelu, 1. osa
Haastattelija: Tapio Mäkeläinen Apuna: Mikko Savikko Valokuva: Harri A. Sundell T: Mistä olet kotoisin Anzelika? A: Synnyin Tallinnassa, mutta jo vuotta myöhemmin muutimme takaisin maalle, Setomaalle, Luhamaalle kotitaloomme. Sieltä ovat kotoisin äitini puoleisen sukuni edustajat jo viidennessä sukupolvessa. Äitini oli nuorena muuttanut Tallinnaan ja työskenteli siellä, mutta kun isoisäni Luhamaalla kuoli, niin kotitila olisi jäänyt…
-
-
Killõ ja torrõ
Setojen moniääninen lauluperinne eli leelo on yli tuhatvuotisen historiansa takia pääsi vuonna 2009 UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Mutta mikä sitten tekee setojen leelosta ja sen esittämisestä niin ainutlaatuista? Ensinnäkin tietysti ikä (vrt. edellä). Mutta on muutakin ja sen selittää arvostettu virolainen etnomusikologi Ingrid Rüütel paljon paremmin kuin minä. Eli suora lainaus SKS:n vuonna 2021 julkaisemasta…
-
Kõnõlõ
Huomasin, että olen tähän saakka käytännössä koko ajan kirjoittanut vain substantiiveistä, mutta ehkä on aika vihdoinkin ryhtyä tekoihin eli otetaanpas käsittelyyn ainakin yksi (tai kaksikin) keskeistä verbiä. Meidän ja muiden, meikäläisten ja muiden ihmisten, eri murteiden, eri kielienkin erottaminen toisistaan, eron tekeminen ei aina ole kovin helppoa. Suoraan sanoen: se on toisinaan – ja entistä…
-
Tämän vuoden Setomaan kuningaskunnan nuoren käskynhaltijan Katarina-Lee Saarekivin haastattelu
Kysymykset ja suomennos Tapio Mäkeläinen Valokuva Harri A. Sundell 1. Esittely Nimi, ikä, kotipaikka, koulu, perhe ja harrastukset? Minä olen Setomaan (kuningaskunnan) noorsootska eli nuori käskynhaltija Katarina-Lee Saarekivi. Olen 13-vuotias ja elän Matsurin kylässä, Setomaan kunnassa. Koulua käyn Värskassa. Minulla on tietenkin äiti ja isä sekä myös kolme siskoa. Vietän mielelläni aikaa puhelimella, kuten enemmistö…
-
Süküs
Noin puolitoista vuotta sitten kirjoitin näin: ”Setomaalle on saapunut kevät eli kevväi. (Taipuu muuten näin: nom. kevväi, gen. keväjä, part. keväjät.)” No nyt on Setomaalle ja tänne Tallinnaankin saapunut syys eli syksy. Setoksi: süküs (gen. sügüse, part. süküst). Voisin taas jatkaa samaan tapaan kuin toukokuussa 2021: ”Setomaan vuodenaikojen nimet ovat ongelmitta ymmärrettäviä suomalaisellekin, onhan kyse hyvin vanhasta perussanastosta.”…
-
Lindora
Lindora on kiinnostava sekä sanana että muutenkin. Kyseessähän on selvästi yhdyssana eli lind + ora. Ensimmäisen osan lind tuntuisi ensinäkemältä selvästi olevan suomen lintu-sana etymologinen vastine, mutta sitten tuleekin mieleen, että võro-setoksi lintu onkin tsirk! Toki myös sana lind tunnetaan. Tässä tapauksessa nimen selitys voi liittyä läheisen Lindsin kylän nimeen, mutta sen alkuperä taasen… Ja…