Avainsana: Tapio Mäkeläinen
-
Munaloomka
[Üts´ syna] Huomaan kirjoittaneeni jo useitakin pikkuartikkeleita uskontoon liittyvistä asioista, mutta meille suomalaisille ja meille luterilaisille on niin monia setojen uskonnolliseen elämään liittyviä asioita, jotka ovat meille sekä outoja että äärimmäisen kiinnostavia. Yksi tällainen hyvin laaja teemakokonaisuus on pääsiäisen vietto. Ortodokseillehan pääsiäinen on kirkkovuoden ehkä jopa tärkein juhlapyhä joulun rinnalla, osittain jopa sen ohikin. Pääsiäisen…
-
Seton kielen 6. oppitunti
SANASTOA Q-d on väega tähtsä üles märgi, selle, et ku ei märgiq, sys või lugõja võlssi arvu saiaq. – Hyvin tärkeää on kirjoittaa Q, siksi, että jos sitä ei merkitse, niin lukija voi ymmärtää väärin. Setoq ommaq vindläste ja eestläste vaihõl umaette elänüq. – Setot ovat eläneet venäläisten ja virolaisten välissä omissa oloissaan. Näide keeleh…
-
Pühäsenulk
[Üts´ syna] Yksi sana on tälläkin viikolla yhdyssana, mutta sillä tavalla erilainen, että sanan ensimmäinen osa on tällä kertaa johdos. Seton kielen pühä – ”pyhä” Seton pühäs tai pühäne – ”ikoni” Seton nulk – ”nurkka”, ”kulma”, ”nurkkaus”. Lupaan, että tähän sanaan palaamme vielä toisenkin sana-artikkelin yhteydessä myöhemmin. Eli sanan pühäsenulk merkitys on ”ikoninurkkaus, ikoninurkka”; tai…
-
Seton kielen 5. oppitunti
SANASTOA tähtsämbäq kalaq järvekalaq ahhun angõrjas haug´ iherüs, hõrn(as), jyyforell latik linnas, linask´ sudak särg´ tärkeimmät kalat järvikalat ahven ankerias hauki purotaimen lahna suutari kuha särki Tinti om ynnõ Peipsi järveh. – Kuoretta on vain Peipsi-järvessä. Särg´ eläs piaaigo kyigih Setomaa järvih. – Särki elää lähes kaikissa Setomaan järvissä. Iherüs taht elläq rohkõmb muadsõ põhjagaq…
-
Savvusann
[Üts´ syna] Viime viikon seto leelon ohella kaakkoisvirolaisilla on toinenkin kohde – ja aivan syystä tietenkin myös ylpeyden aihe – UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa: Vana-Võromaan savusaunaperinne. Marraskuussa 2014 tullut UNESCOn päätös aiheutti suomalaisissa sauna-aktivistien piireissä hämmästystä ja jopa (aiheetonta ja kateutta ilmentävää) närkästystä, mutta Virossa aiheellista tyytyväisyyttä hyvin tehdystä valmistelu- ja lobbaustyöstä. Vana-Võromaalla ja myös…
-
Ilmar Vananurm (toim.): Mu Setomaa. Setomaa Valdade Liit 2002
llmar Vananurm on tunnettu setoaktivisti ja Setomaa-lehden entinen päätoimittaja. Hän on koonnut Setomaa-lehdessä 1997–2001 ilmestyneistä kirjoituksista tämän 164-sivuisen teoksen. Kirjoittajat ovat käsittääkseni kaikki yhtä lukuunottamatta setoja eli setukaisia – miehiä ja naisia, eri-ikäisiä koululaisista vanhuksiin. Osa asuu Setomaalla, osa muualla, osa on syntynyt venäjänpuoleisella Setomaalla, suurin osa vironpuoleisella, muutamat setoperheisiin esim. Tallinnassa. Kaikkien tämän kirjan…
-
Leelo
[Üts´ syna] Virolais-suomalaisen suursanakirjan mukaan sanan leelo merkitykset suomeksi ovat 1. ”kalevalamittainen kansanlaulu, runolaulu”; 2. ”kertosäkeenä toistuva sana setojen lyyrisissä kansanlauluissa”. Leelo-substantiivista johdettu verbi leelotamine taasen merkitsee saman sanakirjan mukaan: ”kalevalamittaisen kansanlaulun laulaminen, runonlaulu, runolaulu”. Leelo-sanan toisen tavun o-vokaali viittaa siihen, että kyse on etelävirolaisesta kielimuodosta ja todennäköisimmin juuri seton kielestä viron kirjakieleen lainatusta sanasta.…
-
Kirmas
[Üts’ syna] Lähes kaikki ortodoksiseen kulttuuriin liittyvät sanat seton kielessä on saatu venäjän kielestä tai venäjän kautta kreikan kielestä. On kuitenkin ainakin yksi merkittävä poikkeus, sana kirmas tai kirmask´. Tämän sana tullee mitä ilmeisimmin saksankielisestä yhdyssanasta Kirchmesse. Kirchmesse tarkoittaa kirkkomarkkinoita eli käytännössä kirkonmenojen jälkeen pidettyä markkinatapahtumaa kirkon välittömässä läheisyydessä. (Tosin suomalainen kielentutkija Eino Koponen esitti…
-
Tsässon
[Üts’ syna] Kristillinen kirkko hajaantui kahteen suureen haaraan eli läntiseen ja itäiseen kirkkoon eli roomalaiskatoliseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkoon vähitellen, mutta kirkkojen erkaantuminen toisistaan oli selvää jo 1000-luvulle tultaessa. Eli kun kristinusko alkoi levitä tai sitä alettiin pikemminkin aktiivisesti levittää sekä nykyisen Suomen että Viron alueille, oli jakaantuminen jo käytännössä tosiasia. Kun siis kristinuskoa alettiin…
-
Pienet kansat maailmojen rajoilla
Tuija Saarinen ja Seppo Suhonen (toim.): Koltat, karjalaiset ja setukaiset – pienet kansat maailmojen rajoilla. Snellman-instituutti 1995. Teos on ”virallisesti” Tuglas-seuran Kuopiossa marraskuussa 1994 järjestämän Idän viimeiset vartijat länttä vastaan -tapahtuman seminaarijulkaisu. Se on kuitenkin itse asiassa sisällöltään laajempi kuin Kuopiossa järjestetty seminaari, teokseen nimittäin tilattiin seminaariesitelmien lisäksi vielä lisäartikkeleita. Teoksen kirjoittajina ovat mm. Elias…