[Üts’ syna]
Kristillinen kirkko hajaantui kahteen suureen haaraan eli läntiseen ja itäiseen kirkkoon eli roomalaiskatoliseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkoon vähitellen, mutta kirkkojen erkaantuminen toisistaan oli selvää jo 1000-luvulle tultaessa. Eli kun kristinusko alkoi levitä tai sitä alettiin pikemminkin aktiivisesti levittää sekä nykyisen Suomen että Viron alueille, oli jakaantuminen jo käytännössä tosiasia. Kun siis kristinuskoa alettiin tuoda meidän alueillemme, se tapahtui samoihin aikoihin sekä idän että lännen kautta. Lopulta kävikin niin että läntisen kirkon ja itäisen kirkon välinen raja jakaa Pohjois-Euroopassa saamelaisten, karjalaisten ja virolaisten heimojen alueet kahtia. Virolaisista heimoista vain setot jäivät rajan itäiselle puolelle eli he ovat jo vanhastaan olleet ortodokseja.
Pappi, raamattu ja risti ovat tunnetusti suomenkin kielessä vanhoja venäläisiä lainasanoja, samoin kuin viron kirjakielen papp, raamat ja rist. Setojen elämään ja luonnollisesti seton kieleenkin on tullut selvästi enemmän uskontoon liittyviä venäläisiä lainasanoja, joista yksi keskeisimpiä on tsässon.
Tsässon tulee venäjän kielen ortodoksista kappelia tarkoittavasta sanasta часовня joka taasen tulee venäjän tuntia tarkoittavasta sanasta час.
Tsasounat-tsässonat ovat perinteisesti kyläkunnan itse omin voimin ja omasta aloitteestaan rakentamia kappeleita, niiden rakentamista ei siis ole ylhäältä päin – ei ortodoksisen kirkon eikä venäläisten valtioiden toimesta – määrätty, käskytetty eikä myöskään maksettu. Nimi johtuu sitä, että perinteisesti näissä pienissä kyläkappeleissa pidettiin tiettyinä aikoina, tiettyinä tunteina alkavia hartaushetkiä.
Joskus harvoin nykyisen tsässonan ympärillä on toiminnassa oleva (Laossina, Podmodsa) tai entinen hautausmaa. Suurempia kirkollisia tilaisuuksia, joihin paikalle tulee myös pappi, järjestetään yleensä vain kerran tai kaksi vuodessa, sen pyhimyksen muistopäivänä tai sinä kirkollisena juhlapäivänä, jonka mukaan tsässona on nimetty. Tsässonien nimet on useimmiten setonkielisiä versioita venäjänkielisistä pyhimysten (Ilkandra, Nahtsi, Tuuma, Ulasõ jne.) tai juhlapäivien nimistä (Troitsa, Vissenja jne.)
Artikkelikuva: Nahtsi tsässon, Sergan kyä. Foto: Toomas Tuul / VisitSetomaa
Vastaa