Pühäsenulk

[Üts´ syna]

Yksi sana on tälläkin viikolla yhdyssana, mutta sillä tavalla erilainen, että sanan ensimmäinen osa on tällä kertaa johdos.

Seton kielen pühä – ”pyhä”

Seton pühäs tai pühäne – ”ikoni”

Seton nulk – ”nurkka”, ”kulma”, ”nurkkaus”. Lupaan, että tähän sanaan palaamme vielä toisenkin sana-artikkelin yhteydessä myöhemmin.

Eli sanan pühäsenulk merkitys on ”ikoninurkkaus, ikoninurkka”; tai ortodoksiset itäkarjalaiset ovat käyttäneet samasta asiasta nimeä suuri cupukka ”suuri nurkka”. Ortodokseille asia lienee selvä, mutta meille luterilaisille täytynee selittää mistä on kyse.

Sekä Setomaalla pühäsenulk että Karjalassa suuri cupukka oli talon pirtin tärkein kulmaus, joka aina sijaitsi ovesta tullessa vastakkaisessa huoneen päädyssä oikeassa takakulmassa, niin että sen vieressä kummallakin seinällä olivat ikkunat. Tavallisesti se tarkoitti sitä, että pühäsenulk oli rakennuksen koillis- tai kaakkoiskulmassa.  Se oli talon tärkein paikka ja Setomaalla isäntä istui pöydän päässä pühäsenulkin vieressä. Se oli myös kunniapaikka, jonne esim. Karjalassa sijoitettiin arvovieraat tai sairaat nukkumaan. Kun ihminen tulee ulkoa huoneeseen, hän kumartaa pühäsenulkin suuntaan ja tekee ristinmerkin. Ikoninurkkaus on paikka, missä rukoillaan ja jos esim. kyläjuhlan yhteydessä talossa vierailee pappi, niin hän esittää rukouksensa juuri siellä.

Nurkkauksessa on tietenkin ikoni eli pühäs tai pühäne tai puusli. Ikonia suojaa, ikoninurkkausta kaunistaa karjalaisilla käspaikka, setoilla pühäserätt´, kaunis koristeltu ikoniliina. (Jos samassa huoneessa esim. juopoteltiin, niin pühäserätt´ vedettiin ikonin eteen.) Siellä on pieni pöytä, hylly tai ikonikaappi eli kibot eli pühäsekapp. Joko lampukka ja/tai teline/kynttilänjalka tuohuksia varten. Mahdollisesti myös Raamattu, rukouskirja, rukoushelmet tai pieni risti. Jos kyseessä oli kibot, niin siellä oli laatikko, missä voitiin säilyttää tuohuksia, helmiä, sormuksia, rahaa ja kaapin takana tärkeitä dokumentteja. Suurten juhlapyhien aikana ripustettiin ikonin molemmille puolille kauniit kirjailtut tiraniguq (seton kielen tiranik ”käsipyyhe”).

Tiia Puustusmaa, jolla itselläänkin on setojuuret, julkaisi viime vuonna kauniin 3-kielisen kirjan Pühäsenulgad. Icons and Sacral Art in Seto Homes. Kirjassa esitellään 30 eri setokodin ikoninurkkaukset. Kadri Otsiveri kauniit valokuvat, Kadri Visselin selitykset tekstiileistä (pühäserätiq ja tiraniguq) ja Orest Kormašovin ikoneissa täydentävät mielenkiintoista ja kaunista kirjaa erinomaisesti.

Artikkelikuva: Harri A. Sundell, Seto Seltsimajan pühäsenulk, pühäserätt´, tiraniguq ja kibot.

One Reply to “Pühäsenulk”

  1. Pyydän anteeksi, taisi tulla useampikin uusi setonkielinen sana, mutta toivottavasti asia tuli sitten selvämmäksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *