Tekijä: Tapio Mäkeläinen
-
Süküs
Noin puolitoista vuotta sitten kirjoitin näin: ”Setomaalle on saapunut kevät eli kevväi. (Taipuu muuten näin: nom. kevväi, gen. keväjä, part. keväjät.)” No nyt on Setomaalle ja tänne Tallinnaankin saapunut syys eli syksy. Setoksi: süküs (gen. sügüse, part. süküst). Voisin taas jatkaa samaan tapaan kuin toukokuussa 2021: ”Setomaan vuodenaikojen nimet ovat ongelmitta ymmärrettäviä suomalaisellekin, onhan kyse hyvin vanhasta perussanastosta.”…
-
Lindora
Lindora on kiinnostava sekä sanana että muutenkin. Kyseessähän on selvästi yhdyssana eli lind + ora. Ensimmäisen osan lind tuntuisi ensinäkemältä selvästi olevan suomen lintu-sana etymologinen vastine, mutta sitten tuleekin mieleen, että võro-setoksi lintu onkin tsirk! Toki myös sana lind tunnetaan. Tässä tapauksessa nimen selitys voi liittyä läheisen Lindsin kylän nimeen, mutta sen alkuperä taasen… Ja…
-
Setukaisten ystävät ry:n jäsenkirje syyskuu 2022
Setomaan kuningaskunnan päivä 2022 Kovista sadekuuroista huolimatta lauantaina 6.8. juhlittiin perinteisin menoin Setomaan kuningaskunnan päivää, tällä kertaa Luhamaan kylässä. Setomaan kuningaskunnan päivää on vietetty vuodesta 1994 lähtien joka vuosi elokuun ensimmäisenä lauantaina (paitsi vuonna 2020, kun juhlat koronan takia siirrettiin syyskuun alkuun). Nykyisin edellisenä päivänä eli perjantaina on oma lasten ja nuorten kuningaskunta -tapahtumansa. Kuningaskunta on…
-
Paasapäiv
Paasapäiv; Ubinapühä – 19. elokuuta Suomessa: Kirkastussunnuntai; Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen 19.8. (6.8.) Virossa: Paasapäev, ”Õunapüha”; Issandamuutmise püha Kirkkopyhä ja kirmas Obinitsassa. Paasapäiv oli myös Obinitsan hävinneen tsässonan, Viron/Palandõn hävinneen tsässonan juhlapäivä. Paasapäiv on Obinitsa seudun setojen suuri juhlapäivä. Oikeastaan on kyse tyypillisestä elonkorjuuajan juhlasta, aivan erityisesti juhlitaan uuden satokauden omenoita (siitä päivän ”lempinimikin” Ubinapühä)…
-
Suvistõpühi eli Suvistõpühä eli Troitsa
Suomessa: Helluntai; Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Hengen juhla Virossa tavallisesti: Nelipühi Helluntaita vietetään kristillisissä maissa Pyhän Hengen vuodattamisen kunniaksi. Nykyisin Virossa – Setomaan mukaan lukien – kaikki Viron oman ortodoksisen kirkon seurakunnat viettävät kaikkia jouluun liittyviä pyhiä uuden kalenterin mukaan ja pääsiäiseen liittyviä pyhät (pääsiäinen, helluntai, Suuren paaston alku jne.) sen sijaan vanhan kalenterin mukaan! Helluntai…
-
Kauksi Ülle julkaisi uuden teoksen
Tuottelias kirjailija Kauksi Ülle julkaisi kesän kynnyksellä Hitivabrik-nimisen teoksen, joka sisältää viisi lyhyehköä näytelmää. Kirjailijan omien sanojen mukaan ”Hittitehdas”-kokoelma on syvä kumarrus hänen lapsuutensa sankarille Aku Ankalle. Trummiotsja-näytelmä perustuu Siperiassa asuvien tšuktšien satuun ja myös Kolm hinnapakmist-näytelmän pohjalla on vanha satu, jota nykyajan projektipäällikkö lähestyy omasta näkökulmastaan. Kokoelman kaksi viimeistä näytelmää Põhitüü ja Nigu nõidus kertovat Üllen kotikylän Obinitsan historiasta. Kirjan…
-
Setukaisten ystävät ry:n jäsenkirje maaliskuu 2022
Setukaisten ystävät ry:n vuosikokous 27. huhtikuuta klo 16 Setukaisten ystävät ry:n vuoden 2022 vuosikokous pidetään keskiviikkona 27.4. klo 16.00 alkaen Keskustakirjasto Oodissa (ryhmätila 3) Helsingissä. Kokouksen jälkeen noin klo 16.45 alkaen vuosikokousesitelmä: koulutus- ja kotoutussuunnittelija Järvi Lipasti: Hiidenmaan valssi. Rahasepä Rainerin uusi kirja: Ma saisa suurtii veereh Helmikuussa 2022 ilmestyi Rainer Rahaseppin eli Rahasepä Rainerin…
-
Puhtõq
”hautajaiset” Suomalaisilla on hautajaiset, virolaisilla matused, mutta kaakkoisvirolaisilla on myös oma sana eli puhtõq ja sillä vielä rinnakkaismuotokin eli puhtidsõq. Hautajaisiin liittyvistä sanoista olen jo aikaisemmin käsitellyt sanoja lautsipetäi ja kutja, mutta setojen hautajaistavoissa, erityisesti ennen vanhaan aikaan, oli monia sellaisia seikkoja ja tapoja, jotka meille luterilaisille suomallaisille ovat hyvin eksoottisia. Eli hautajaisiin liittyvään sanastoon…
-
Mastõra
Mastõra tarkoittaa luostaria ja useimmiten sillä tarkoitetaan Petserin ortodoksista munkkiluostaria. Sana kuuluu selvästi seton kielen ortodoksiseen uskontoon liittyvään sanastoon, joka on saatu venäjästä tai muinaisvenäjästä ja josta osa on alun perin lainattu itäslaavilaisiin kieliin kreikasta. Võrolaiset eivät yleensä tätä sanaa käytä tai edes tunne. Nykyvenäjän sana on монастырь [monastyr´] ja setot ovat siis sekä lyhentäneet sanaa että…
-
Moro – tahr
”Tarõ ja aitu vaihõlõ jäi moro (puhas huuv), elomaja ja lautu vaihõl oll´ tahr (eläjidõ huuv)…” Eli moro on ns. puhdas piha, se osa setotalon pihaa, jonne eivät pääse kotieläimet (koiria ja kissoja lukunottamatta), tahr taas ns. karjapiha tai likainen piha eli alue missä liikkuvat lehmät, lampaat, vuohet ja hevoset. Eri pihat tai pihan eri…