Jaan Räppo
1880 Kasaritsassa Vana-Võromaalla syntynyt ja 1958 Kiovassa Ukrainassa kuollut Jaan Räppo oli bolševikki, punaisten sotajoukkojen johtaja, hallintomies neuvosto-Ukrainassa, opettaja ja koulumies, mutta myös kirjailija, kääntäjä ja kustantaja. Virossa tunnetaan hyvin kaksi hänen runoaan, jotka tunnetaan ehkä vielä paremmin lauluina: Haani miis (vidi lubjakivve) vuodelta 1897, josta on tullut lähes kansanlaulu ja Katõ ilma veere pääl (1909), jonka setot ”tietävät” nykyisin setojen hymninä. Tosin se ei ihan ole koko totuus, kuten alla selviää.
Jaan Räppon vaimo oli ukrainalainen opettaja Anfissa Hromõhh, jonka käänsi ukrainan kielelle virolaisten kansalliseepoksen Kalevipoeg.
Mutta se totuus Setomaan/setojen/Setomaan kuningaskunnan hymnin ja Jaan Räppon runon-laulun Katõ ilma veere pääl suhteesta?
Kun Setomaan kuningaskunnan päiviä alettiin viettää vuosittain elokuun ensimmäisenä lauantaina vuodesta 1994, niin yksi symboli, joka täytyi nopeasti ”keksiä” tuoreelle kuningaskunnalle oli hymni. No tätä hymniä olen huomannut kutsuttavan useammallakin nimellä: setojen hymni, Setomaan hymni ja Setomaan kuningaskunnan hymni. Mutta ovatko ne täysin identtisiä? (En ole varma…)
Alla vertaan hymniä ja Jaan Räppon Katõ ilma veere pääl –runoa/laulua. Kuten toivottavasti käy ilmi, eivät ne ole identtisiä eli sama laulu, vaan kummassakin on säkeistöjä tai säkeistöjen osia, joista toisessa ei ole, pieniä eroja on myös muuallakin mm. oikeinkirjoituksessa ja jopa kieliopissa (a-monikko).
Kuuntelin tätä tekstiä valmistellessani useita versioita kyseisestä hymnistä, mutta laulun loput hieman erosivat, mutta johtuuko ero kenties siitä, että yksi on setojen hymni, toinen Setomaan hymni ja kolmas Setomaan kuningaskunnan hymni? Mies, joka Jaan Räppon ohella tässä yhteydessä pitää mainita on Paul Hagu, jonka käsialaa lienevät sekä tekstin ”korjaukset” että lisäsäkeistöt. Mutta lauletaanko aina viimeinen ja toiseksi viimeinen säkeistö? Se jäi minulle epäselväksi, sillä kuuntelemissani versioissa osasta puuttui viimeinen, osasta kaksi viimeistä ja osassa taas oli mukana kaikki säkeistöt…
Seto (kuningriigi) hümn Katõ ilma veere pääl
Olliq suurõq Säksa sõaq, Ütskõrd pereh lahutõdi
Vinne väeq oll’ vägeväq, ütskõrd hõimul panti piir –
suurõmp hulk jäi Säksa or´ast, suurõmp hulk jäi Säksa or´ast,
meist sai vilets Vinne viir. meist sai vilets Vinne viir.
Hymni (H):
Visati meid ütte viirde,
tõistõ viirde tõugati
Alkuperäinen Räppo (R):
S´oost saadik sada hätä umah kaalah kanni mi:
Ja sitten kummassakin sama loppu:
sääl meid surbiq Säksa rüütliq, Vinne vürstiq vindsodiq.
Räpolla kokonainen säkeistö, jota hymnissä ei ole:
Eesti veleq – maameheq nuuqki leijeq polgama, ummi velju setokõisi võhivõõras pidämä.
Ja seuraava melkein sama:
Küll oll´ rassõ ello elläq, – Küll oll´ rassõ ello elläq, Pühä Esä Maar´amaal – setol Pühä-Maarja maal. Küll oll´ rassõ koto tetäq (H) – Küll oll´ kipõ koto tetäq (R)
Ja seuraava taas täysin sama molemmissa:
katõ ilma veere pääl.
Ja seuraavan säkeen alku- ja keskiosä taas molemmissa täysin sama:
Siski esä-esä kombõq joudsõ hoitaq alalõ: uma keele, valgõq rõivaq,
Ja säkeen lopussa pikkiriikkinen ero:
uma hüä süäme (H) – vana hüä süäme. (R)
Taas aivan pieniä eroja:
Ku mi jalq sis kokko tulli (H) – Ku mi Eestil küllä tulli, (R) ummi vanno laulõga (H) – ummi vanno laulaga, (a-monikko!, R)
Ja säkeen loppu on samanlainen molemmissa:
ar sis veli vele tundsõ, sugu nakas´selgümä.
Räpolla kaksi seuraavaa säkeistöä sellaisia, joita hymnissä ei ole:
Või õiq uma võõras jäiäq arm piät appi astuma, vana kannu kattõ võssu püüdmä kokko kasvataq
Üteh meeleh, üteh mõttõh tüüle tulõ nakadaq, haridus mi tulõvikuh ülemb tsiht piät olõma.
Ja sitten kummassakin melkein sama:
Õt mi latsõq sammu pitäq – Et mi latsõq sammu pitäq jovvasiq yks tõisiga, – jovvasiq yks tõistõga, õt saas´ valgõt päivä nätäq, – et saas´ valgõt päivä nätäq, tulõvikuh Setomaa – tulõvikuh Setomaa.
Hymnin loppuun on lisätty kaksi uutta säettä:
Nõsta üles uma lipu – käüsekanga kirivä, tüllütulõjilõ paku mõrro seto sibulat.
Kui no jälki uma Peko om Seto riigih kuningas, küll siis varsti vahtsõst nakas Setomaa kyik häitsemä!
Suomennos:
SETON KUNINGASKUNNAN HYMNI
Sodat kulki yli maamme Venäjältä, Saksasta. Monet jäivät Saksan orjiks, me taas ryssän reunamaaks.
Viskattiin meit yhteen ääreen, toiseen ääreen sysättiin – siellä sorti Saksan herra, venäläinen ahdisti.
Vaikeaa on elää täällä Maarjamaalla pyhällä. Raskasta on olla täällä maailmoiden välillä.
Silti meidän vanhat tavat onnistuttiin suojaamaan: omat vaatteet, oma kieli, hyvä sydän Setomaan.
Kun taas kerran yhteen tultiin laulun ikilähteelle, veljen tunsi veljeksensä, suku saatiin selville.
Jos vain kaikki meidän lapset tukisivat toisiaan, saisi kirkkaan päivän nähdä huomispäivän Setomaa.
Nosta salkoon oma lippu, lippu valko-punainen, anna riidanhaastajien nähdä tavat setojen.
Pekosta kun saamme jälleen Setomaalle kuninkaan, silloin puhkee kaikki kukat Setomaalla kukkimaan.
Käännöstyöhön osallistuivat elokuussa 2005 Misson kunnan Saikan kylän Tasasten talossa Hannu Oittinen, Mari-Liis Roos, Kirsi Ollikainen sekä Liisa ja Jukka Remes. Käännös on luovutettu kuninkaanpäivillä 2005 ülembsootska Evar Riitsaarelle.
Foto: Harri A. Sundell: Seton kuningaskunnan päivä alku Luhamaalla elokuussa 2022, lipunnosto hymnin kaikuessa
Vastaa