Avainsana: setot
-
Tapio Mäkeläinen: Mare Pihon tietokirjaan verrattava kokonaisuus
teoksessa Kallio, Kati; Grünthal, Riho; Saressalo, Lassi (toim.): Inkerikot, setot ja vatjalaiset. Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet. SKS 2021. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi noin viidessätoista vuodessa komean kirjasarjan alaotsikolla Maa, kansa, kulttuuri(t)/historia: Inkeri (1991), Viro (1995), Karjala (1998), Suomi (1999), Lappi (2003), Unkari (2004) ja Vepsä (2005) sekä hieman ”ulkojäseninä” teokset Suomenlahden ulkosaaret: Lavansaari, Seiskari, Suursaari, Tytärsaari (1996) ja Muinainen Kalanti ja…
-
Mare Piho: Setojen siirtyminen kylmälle maalle
Suomentanut Hannu Oittinen Mare Pihon artikkelista Setude ümberasumisest külmale maale. Tsaarinaikaisessa kirjallisuudessa setot on tunnettu myös nimellä Pihkovan virolaiset, ja vuoteen 1920 asti he kuuluivatkin Venäjän sosiaalis-taloudelliseen järjestelmään. Entisestä Pihkovan kuvernementin osasta muodostettiin Viron tasavallassa oma hallintoyksikkönsä Petserinmaa (kansatieteessä Setumaa), jonka maanomistusolot poikkesivat muusta Virosta. Setomaalle tyypillinen maanomistusmuoto oli nk. hingemaa, kyläyhteisön (ven. обшина) haltuun luovutettu maa.…
-
Setot
Setukaiset on ilmeisesti suomalaisten ihan itse kehittämä sana, jolla tarkoitetaan Kaakkois-Viron ortodoksista väestöä. Saksankielinen monikollinen die Setukesen voisi toki olla sen taustalla sekä suomen kielen -kainen/-käinen-tyyppiset nimet, mutta ka-johtimella alkava Setomaan asukasta tarkoittava sana on siis keksitty jossain ihan muualla kuin Setomaalla tai edes muualla Virossa. Kansa Värskassa, Obinitsassa ja Saatsessa itse käyttää sanoja: seto,…